Tilinpäätös ja

Kestävyysselvitys 2025

3

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Markkinaympäristö

Yhtiön markkina jakautuu kahteen toisiaan tukevaan osa-alueeseen: äänieristettyihin työtiloihin ja älytoimistojärjestelmiin. Ydinmarkkinoihin kuuluvat erityisesti Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja valikoidut APAC-markkinat. Johto arvioi molempien markkinoiden kasvaneen vuonna 2025 ja jatkavan kasvua myös tulevina vuosina. Markkinakysyntää tukevat arvion mukaan erityisesti työelämän rakenteelliset trendit: hybridityön ja virtuaali- ja hybridikokousten korkea osuus, kasvava tarve yksityisyydelle avotoimistoissa sekä tarve tehostaa toimistopinta-alan käyttöä ja optimoida toimistojen elinkaarikustannuksia. Nämä tekijät ohjaavat sekä äänieristettyjen työtilojen että älytoimistojärjestelmien käyttöönottoa, kun organisaatiot pyrkivät parantamaan tehokkuutta ja joustavuutta työympäristöissä. Lyhyellä aikavälillä markkinan kasvuun voivat vaikuttaa geopolitiikan, kauppapolitiikan ja makrotalouden muutokset.

Johdon arvion mukaan Framery on äänieristettyjen tilojen ydinmarkkinoillaan markkinajohtaja. Arvion mukaan Framery on asemoitunut hyvin hyötymään kasvavasta markkinasta ja on kasvattanut markkinaosuuttaan kilpailijoihin nähden kuluvan kauden aikana.

EMEA

EMEA-alue säilyi yhtiön suurimpana markkina-alueena, ja liikevaihto kasvoi 19,5 % edellisvuodesta. Kehitys oli yhtiön odotusten mukaista, ja kysyntä oli laaja- alaista eri maiden ja asiakassegmenttien keskuudessa.

Amerikka

Amerikan alueella kasvu oli vahvaa ja liikevaihto kasvoi 52,0 % edellisvuodesta. Kasvua tukivat lisätyt myyntiresurssit sekä markkinan kokonaiskasvu. Yhtiö odottaa kasvun jatkuvan Amerikan alueella tullien aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta, ja arvioi sekä äänieristettyjen työtilojen kysynnän että älytoimistoratkaisujen käyttöönoton kehittyvän myönteisesti.

APAC

APAC-alueella kasvu oli hyvin nopeaa, ja liikevaihto kasvoi 91,8 % edellisvuodesta. Kasvua vauhdittivat ensisijaisesti yhtiön keskeiset avainasiakkaat. Yhtiö toteaa, että APAC-alueen myynnissä on tyypillisesti mukana suurempia projektimyyntejä, minkä vuoksi neljännesvuosien välinen vaihtelu voi olla muita alueita suurempaa.

Liikevaihdon maantieteellinen jakauma perustuen Framery yhtiöiden sijaintiin

(miljoonaa euroa)

1-12 2025

1-12 2024

Muutos

EMEA

118,3

99,0

19,5 %

Amerikka

65,9

43,4

52,0 %

APAC

37,9

19,8

91,8 %

Yhteensä

222,1

162,1

37,0 %

5

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Merkintähinta oli instituutio- ja yleisöannissa 8,00 euroa osakkeelta ja henkilöstöannissa 10,0 % alempi eli 7,20 euroa osakkeelta, minkä perusteella yhtiön markkina-arvo oli välittömästi listautumisannin jälkeen 4.12.2025 yhteensä 633,2 miljoonaa euroa. Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi (VWAP) oli joulukuussa 8,07 euroa. Jakson korkein kurssi oli 9,00 euroa ja alin 8,00 euroa. 31.12.2025 osakkeen päätöskurssi oli 8,35 euroa, ja yhtiön markkina- arvo oli 660,9 miljoonaa euroa.

Frameryn rekisteröity osakepääoma on 80 000 euroa, ja yhtiöllä oli 79 148 831 täysin maksettua osaketta 31.12.2025. Osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingin pörssilistalla joulukuussa oli 278,2 miljoonaa euroa ja vaihdettujen osakkeiden määrä oli 34 460 242.

31.12.2025 rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä oli 9 757, mukaan lukien hallintarekisteröidyt omistukset. Lisätietoa osakkeista löytyy tilinpäätöksen liitetiedolta 4.2.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025

Osakkeenomistaja

Osakemäärä

%

Vaaka Partners Buyout Fund III

17 168 650

21,7

Hällfors Samu Valtteri

5 119 190

6,5

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

5 087 008

6,4

Elo keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

3 052 205

3,9

Väisänen Kim Jarkko Kristian

2 731 313

3,5

Hissipuhe Oy

2 059 920

2,6

Pajo Global Oy

2 001 431

2,5

Mariatorp Oy

1 600 000

2,0

Kuitunen Mikko Antti Mikael

1 350 519

1,7

Danske Invest Finnish Equity Fund

1 250 000

1,6

Muut osakkeenomistajat sisältäen hallintarekisteröidyt

37 728 595

47,7

Yhteensä

79 148 831

100,0

Omistusjakauma osakkeiden lukumäärän mukaan 31.12.2025

 Osakemäärä

Osakkeenomistajien lukumäärä

%

Osakkeet

%

1-100

5 633

57,7

339 035

0,4

101-500

3 241

33,2

701 870

0,9

501-1 000

418

4,3

301 350

0,4

1 001-100 00

363

3,7

989 391

1,3

10 001-100 000

53

0,5

1 842 403

2,3

100 001-1 000 000

36

0,4

14 118 602

17,8

1 000 000-

13

0,1

60 856 180

76,9

Yhteensä

9 757

100,0

79 148 831

100,0

Hallinto

Hallitus on laatinut ja hyväksynyt Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja Palkitsemisraportin. Nämä löytyvät omista osioistaan Frameryn vuosikertomuksesta ja ovat myös saatavilla yhtiön internet-sivuilta.

Arvio kirjanpitovelvollisen todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Samat tekijät ohjaavat sekä äänieristettyjen työtilojen että älytoimistojärjestelmien markkinoita ja lisäävät sekä äänieristettyjen työtilojen ensikäyttäjien määrää että äänieristettyjen työtilojen määrää työntekijää kohden olemassa olevien käyttäjien keskuudessa. Markkinoilla on kasvava tarve optimoida toimistopinta-alan tehokasta hyödyntämistä sekä parantaa työntekijöiden tuottavuutta. Lisäksi hybridikokoukset ovat yhä suositumpia, mikä on lisännyt yksityisyyteen liittyviä haasteita avotoimistoissa ja kasvattanut tilojen joustavuuden sekä toimitilojen koko elinkaaren kustannusten optimoinnin kysyntää.

Yhtiön äänieristettyjen työtilojen ydinmarkkinoiden arvioitiin olevan kooltaan noin 0,9 miljardia euroa vuonna 2024, mikä osoittaa selvän kasvun verrattuna vuoden 2016 arvioituun 0,1 miljardin euron markkinakokoon. Frameryn äänieristettyjen työtilojen ydinmarkkinoiden ennustetaan kasvavan noin 15 prosentin keskimääräisellä vuotuisella kasvuvauhdilla vuosina 2024–2030 ja saavuttavan noin 2 miljardin euron markkinakoon vuonna 2030. Vuosina 2019–2024 äänieristettyjen työtilojen penetraatioaste kasvoi noin 8 prosentista vuonna 2019 noin 27 prosenttiin vuonna 2024. Äänieristettyjen työtilojen penetraatioasteen arvioidaan olevan noin 54 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja sen odotetaan jatkavan kasvuaan seuraavina vuosina. Äänieristettyjen työtilojen asennetun laitekannan kasvaessa korvaavien äänieristettyjen työtilojen myynnin odotetaan asteittain kasvattavan osuutta äänieristettyjen työtilojen ydinmarkkinoista. Korvaavien äänieristettyjen työtilojen myynti on tyypillistä koko toimistokalustealalle, ja sitä ohjaavat pääasiassa toimistojen remontit, toimistojen muutot ja toimistokalusteiden kuluminen. Vuoteen 2030 mennessä korvaavien äänieristettyjen työtilojen myynnin odotetaan muodostavan noin puolet yhtiön äänieristettyjen työtilojen ydinmarkkinoilla myydyistä äänieristetyistä työtiloista. Seuratun asiakaskäyttäytymisen perusteella asiakkaat valitsevat korkeamman laadun ja kestävyyden erityisesti sen jälkeen, kun he ovat kokeilleet heikompilaatuisia äänieristettyjä työtiloja, jotka eivät kestäneet toivotusti. Yhtiön näkemyksen mukaan tämä viittaisi siihen, että korkealaatuisemmat äänieristetyt työtilat, kuten Frameryn älykkäät äänieristetyt työtilat, voisivat odotettavasti saavuttaa yhä suuremman osuuden korvaavien äänieristettyjen työtilojen myyntivolyymistä.

Yhtiön älytoimistojärjestelmän ydinmarkkinoiden ennustetaan kasvavan noin 12 prosentin keskimääräisellä vuotuisella kasvuvauhdilla vuosina 2024–2030 ja saavuttavan noin 3 miljardin euron markkinakoon vuonna 2030. Älytoimistojärjestelmien markkinoiden odotetaan kasvavan, sillä toimistoihin arvioidaan asennettavan yhä enemmän digitaalisia ratkaisuja. Älytoimistojen markkinoiden volyymiä kasvattavat avotoimistojen yleistyminen ja nykyinen työtilojen asennettu laitekanta. Näiden molempien lisääntyessä tilojen optimoinnin tarpeen sekä tarpeen löytää helposti saatavilla olevia kokous- ja keskittymistiloja arvioidaan kasvavan. Älytoimistojärjestelmien penetraatioasteen odotetaan kehittyvän positiivisesti, sillä yhä suuremman määrän toimistoja arvioidaan ottavan käyttöön työympäristön hallintaratkaisuja sekä tehokkuuden seurannan.

Ottaen huomioon Frameryn tuotekategoriaa määrittelevän tuotevalikoiman, markkinajohtajuuden ja yhtiön äänieristettyjen työtilojen ydinmarkkinoita suuremman kasvun vuoden 2023 jälkeen yhtiö uskoo olevansa hyvässä asemassa hyötyäkseen markkinoiden kasvusta ja äänieristettyjen työtilojen ja älytoimistojärjestelmien penetraatioasteen kasvusta ydinmarkkinoillaan.

Hallituksen ehdotus voitonjaosta

Framery Group Oyj:n sijoitettu vapaa oma pääoma on 36 285 107,11 euroa, josta tilikauden 2025 tulos on 271,99 euroa.

Osingon määrittelemiseksi hallitus on arvioinut yhtiön maksukykyisyyttä ja taloudellista asemaa tilikauden päättymisen jälkeen. Frameryn hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että Framery jakaa tilikaudelta 2025 osinkoa 0,23 euroa osakkeelta, yhteensä 18 204 231,13 euroa. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan yhdessä erässä toukokuussa 2026. Ehdotettu osinko vastaa 89,3 prosenttia konsernin nettotuloksesta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Framery tiedotti 30.1.2026, että Framery Group Oyj:n neljä suurinta osakkeenomistajaa ovat nimittäneet edustajansa osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan sen järjestäytymiskokouksessa 26.1.2026. Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisesti toimikuntaan kuuluu neljän suurimman osakkeenomistajan edustajat sekä Framery Group Oyj:n hallituksen puheenjohtaja asiantuntijajäsenenä. Nämä osakkeenomistajat ovat nimittäneet nimitystoimikuntaan seuraavat jäsenet: Ville Koskenvuo (Partner, Vaaka Partners Oy), Samu Hällfors, Tommi Walther (Investment Director, Varma Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö) sekä Niko Syrjänen (Director, Equity Investments, Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö). Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotukset yhtiön hallituksen jäsenten palkitsemisesta, hallituksen jäsenten lukumäärästä ja hallituksen kokoonpanosta.

7

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

ESRS-tiedonantovaatimukset ja tietojen sisällyttäminen viittauksina

Monialaiset standardit

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2

Yleiset tiedot

Kappaleen nimi

BP-1

Yleiset kestävyysselvityksen laatimisperusteet

Kestävyysraportoinnin periaatteet

BP-2

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Kestävyysraportoinnin periaatteet; Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi, liitteet

GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Kestävyyden hallinta; Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi

GOV-2

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Kestävyyden hallinta; Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi

GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Kestävyyden hallinta

GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Kestävyyden hallinta

GOV-5

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Kestävyyden hallinta

SBM-1

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Kestävyys toiminnassa

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Kestävyys toiminnassa

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kestävyys toiminnassa; Kestävyysraportoinnin periaatteet; Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi

IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kestävyysraportoinnin periaatteet; Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi

IRO-2

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi, liitteet

MDR-P

Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet

E1, Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja toimet; S1, Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet; G1, Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

MDR-A

Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit

E1, Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja toimet; S1, Omaan työvoimaan liittyvät toimet

MDR-M

Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit

E1, Energia; E1, Päästöt; S1, Frameryn työntekijöiden tunnusmerkit; S1, Monimuotoisuus; S1, Koulutus ja osaamisen kehittäminen; S1, Terveys ja turvallisuus; S1, Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

MDR-T

Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla

E1, Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja toimet; S1, Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet

Ympäristöä koskevat standardit

Tiedonantovaatimukset 

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Kappaleen nimi

ESRS 2, GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

ESRS 2, Kestävyyden hallinta

E1-1

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Siirtymäsuunnitelman laatiminen; Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet; Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja toimet

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Siirtymäsuunnitelman laatiminen; Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS, IRO-1

Kuvaus ilmastonmuutoksen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2, Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi 

E1-2

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Ilmastonmuutokseen liittyvät toimintaperiaatteet

E1-3

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja toimet; Päästöt

E1-4

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Siirtymäsuunnitelman laatiminen; Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja toimet; Päästöt

E1-5

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energia

E1-6

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Päästöt

8

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Sosiaaliset standardit

Tiedonantovaatimukset 

ESRS S1

Oma työvoima

Kappaleen nimi

ESRS 2, SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2, Kestävyys toiminnassa

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

S1-1

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

S1-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Yhteydenpito oman työvoiman kanssa

S1-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Kielteisten vaikutusten korjaaminen

S1-4

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Omaan työvoimaan liittyvät toimet

S1-5

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet

S1-6

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Frameryn työntekijöiden tunnusmerkit

S1-9

Monimuotoisuuden mittarit

Monimuotoisuus

S1-11

Sosiaalinen suojelu

Sosiaaliturva

S1-13

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

Koulutus ja osaamisen kehittäminen

S1-14

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Terveys ja turvallisuus

S1-15

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

Työn ja vapaa-ajan tasapaino

S1-17

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Hallintotapastandardit

Tiedonantovaatimukset 

ESRS G1

Liiketoiminnan harjoittaminen

Kappaleen nimi

ESRS 2, GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

ESRS 2, Kestävyyden hallinta; Hallintorakenne

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2, Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi, 

G1-1

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

10

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

ESRS 2 Yleiset tiedot

Kestävyysraportoinnin periaatteet

Yleiset kestävyysselvityksen laatimisperusteet

Yleinen raportointikehys ja laajuus

Tämä kestävyysselvitys on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Se on Frameryn ensimmäinen CSRD:n mukainen kestävyysselvitys, joka perustuu ESRS-vaatimuksiin ja tarjoaa läpinäkyvää ja yhdenmukaista tietoa olennaisesta kestävyydestä. Raportointikausi on tilikausi 2025 (1.1.– 31.12.2025) vuosiraportoinnin tiheydellä. Selvitys kattaa Framery Group Oyj:n ja kaikki sen tytäryhtiöt ja vastaa samaa organisaatiorajausta kuin Frameryn konsernitilinpäätös. Ellei toisin mainita, tiedot kattavat Frameryn maailmanlaajuisen toiminnan. Framery on julkinen osakeyhtiö, joka listautui Nasdaq Helsingin päälistalle joulukuussa 2025 ja jonka pääkonttori sijaitsee Tampereella. Tässä kestävyysselvityksessä Frameryn arvoketjun on määritelty kattavan komponenttien tuotantoon liittyvät alkuvaiheen toiminnot, mukaan lukien raaka-aineiden louhinnan, ja Frameryn tuotteiden käyttöön liittyvät loppuvaiheen toiminnot sekä tuotteiden hävittämisen ja kierrätyksen käyttöiän lopussa.

Tämän selvityksen tiedot perustuvat Frameryn kaksoisolennaisuusanalyysiin (Double Materiality Assessment, DMA) jossa otetaan huomioon sekä yhtiön vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön että kestävyysseikkojen taloudelliset vaikutukset yhtiöön. Selvityksen sisällön määrittelyssä Framery on noudattanut ESRS:n periaatteita olennaisuudesta ja todenmukaisesta esittämisestä ja varmistanut, että kaikki olennaiset kestävyysseikat käsitellään.

Raportointikäytännöt ja valmistelumenetelmät

Tässä selvityksessä esitetyt kestävyystiedot on kerätty Frameryn sisäisten järjestelmien ja prosessien kautta. Käytössä on valvonta- ja tarkistusmekanismit, joilla varmistetaan tietojen paikkansapitävyys ja kattavuus. Jos tarkkoja mittauksia ei ole ollut saatavilla, on käytetty johdon arvioita ja oletuksia, jotka on selitetty vastaavien tietojen yhteydessä. Osa tässä kestävyysselvityksessä esitettävistä luvuista on pyöristetty, mistä johtuen yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä yhteismäärästä. Tällä raportointikaudella ei ole tehty merkittäviä oikaisuja aiemmin raportoituihin kestävyystietoihin. Tämä selvitys julkaistiin 3.4.2026 ja Frameryn hallitus hyväksyi sen ennen julkaisua 30.3.2026.

Ensimmäisen vuoden CSRD-raportointi – erityinen konteksti

Tämä on ensimmäinen vuosi, jonka Framery raportoi ESRS-viitekehyksen mukaisesti, ja yhtiö on soveltanut ensimmäistä kertaa soveltaville sallittuja asiaankuuluvia siirtymäsäännöksiä. Näiden määräysten mukaisesti tässä vuoden 2025 kestävyysselvityksessä ei esitetä edellisvuoden vertailutietoja uusista kestävyyden mittareista. Vertailutiedot esitetään kuitenkin aiemmissa kestävyysraporteissa julkaistuille tiedoille (jotka eivät olleet CSRD:n mukaisia). Vertailutiedot mahdollisista uusista mittareista otetaan käyttöön tulevina vuosina, kun ne ovat saatavilla. Framery on hyödyntänyt myös ESRS-siirtymäohjeistuksia tässä ensimmäisessä CSRD:n mukaisessa kestävyysselvityksessään. Tietyt yksityiskohtaiset tiedonantovaatimukset, erityisesti taloudellisiin vaikutuksiin tai tulevaisuuteen suuntautuviin mittareihin liittyvät, on jätetty pois tai raportoitu yksinkertaistetussa muodossa sallitun vaiheittaisen käyttöönoton mukaisesti. Yhtiö ei ole jättänyt pois mitään immateriaaliomaisuutta, osaamista tai innovaatioiden tuloksia koskevia tietoja, eikä se ole käyttänyt direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaista tiedonannon poikkeusta.

Kansainvälisten standardien ja viitekehysten käyttö

Tätä selvitystä laatiessaan Framery on ottanut huomioon tunnustettujen

kestävyysraportointiviitekehysten noudattamisen. Frameryn vuoden 2024 vastuullisuusraportti on laadittu GRI-standardien mukaisesti. Vuoden 2025 selvitys perustuu siihen ja siirtyy ESRS-viitekehyksen mukaiseksi.

Siirtymätoimenpiteet ja tulevat parannukset

Framery tiedostaa, että tietyt ESRS:n mukaiset elementit, kuten yksityiskohtainen kestävyysriskien hallinnan sisäinen valvonta ja ilmastoskenaarioiden analyysi, ovat vielä kehitteillä. Yhtiö työskentelee aktiivisesti vuonna 2026 näiden prosessien virallistamiseksi ja sitoutuu parantamaan näitä aiheita koskevia tietojaan seuraavissa selvityksissä.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Aikahorisontit: Frameryn DMA:n ja kestävyysselvityksen yhteydessä aikahorisontit määriteltiin seuraavasti:

Lyhyt aikaväli: 1 vuosi tai vähemmän

Keskipitkä aikaväli: 1–5 vuotta

Pitkä aikaväli: Yli 5 vuotta

Mahdollisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tarkasteltaessa pidemmät aikavälit sisältävät kuitenkin myös lyhyemmät. Osa vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista (IRO:t) voi esimerkiksi toteutua ensi vuonna, mutta myös yli 5 vuoden kuluessa. Tällöin käytettiin pitkän aikavälin luokkaa.

Framery katsoo, että tässä kestävyysselvityksessä esitettyihin määrällisiin mittareihin tai rahamääriin ei liity merkittävää epävarmuutta. Yhtiön scope 3 -tietoihin liittyy kuitenkin jonkin verran epävarmuutta, mitä ei kuitenkaan pidetä merkittävänä. Scope 3 -päästöjen mittarit sisältävät sekä arvoketjun alku- että loppupään tiedot, ja osa näistä tiedoista on arvioitu epäsuorien lähteiden avulla. Vaikka näiden tietojen yleistä tarkkuutta pidetään riittävänä, tarkkuutta parannetaan jatkuvasti, kun elinkaarianalyyseja (LCA) tehdään vuosittain. Katso lisätietoja luvun E1 kohdasta ”Päästöt”.

Tekemässään DMA:ssa Framery on todennut, että S2-aihe "Arvoketjun työntekijät" ja siihen liittyvä osa-aihe "Työolot" ovat olennaisia, mutta ESRS:n siirtymäsäännösten sallimalla tavalla niitä ei raportoida kahdelta ensimmäiseltä raportointivuodelta. Tässä osa-aiheessa olennaisiksi on arvioitu seuraavat asiaan liittyvät aiheet:

Osaosa-aihe: Työsuhdeturva

Osaosa-aihe: Terveys ja turvallisuus

ESRS 2 BP-2 kohdan 17 vaatimusten mukaisesti Framery antaa kuitenkin seuraavat tiedot tästä olennaisesta osa-aiheesta:

Liiketoimintamallin ja strategian integrointi: Framery ymmärtää, että työntekijöiden työsuhdeturva sen arvoketjussa on keskeistä sen toiminnalle ja strategisille tavoitteille. Työnantajana Frameryn liiketoimintamalli riippuu paitsi oman henkilöstön sitoutumisesta, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, myös koko arvoketjun henkilöstöstä. Frameryn strategia painottaa vakaan ja oikeudenmukaisen työllisyyden tukemista sekä turvallisen ja terveellisen työympäristön ylläpitämistä kaikille yhtiön arvoketjun työntekijöille. Framery uskoo, että tämä lähestymistapa ei ainoastaan vahvista sen operatiivista resilienssiä, vaan myös parantaa sen pitkäaikaista arvonluontia.

Aikasidonnaiset tavoitteet ja eteneminen: Framery on sitoutunut edistämään työsuhdeturvaa, terveyttä ja turvallisuutta koko arvoketjussaan. Yhtiön kehittäessä kokonaisvaltaisia tavoitteita se keskittyy yleisesti terveyden ja työturvallisuuden edistämiseen sekä työllisyysturvan tukemiseen koko arvoketjussa.

Toimintaperiaatteet: Framery on ottanut käyttöön ja uudisti vuonna 2025 toimittajien toimintaperiaatteet (Supplier Code of Conduct), joissa velvoitetaan kaikki toimittajat kunnioittamaan ihmis- ja työoikeuksia sekä edistämään työpaikan turvallisuutta ja inkluusiota. Kaikkien uusien toimittajien

on allekirjoitettava toimittajien toimintaperiaatteet, ja Framery valvoo aktiivisesti hankintojaan ja ennen kaikkea sitä, tehdäänkö ne toimittajilta, jotka ovat allekirjoittaneet toimittajien toimintaperiaatteet.

Toimet ja tulokset: Framery on ryhtynyt esimerkiksi säännöllisiin toimittajien auditointeihin ja järjestänyt koulutusta varmistaakseen, että toimittajat noudattavat yhtiön arvoja ja toimittajien toimintaperiaatteita.

Mittarit: Framery seuraa keskeisiä mittareita, kuten työtapaturmataajuutta, työntekijöiden vaihtuvuutta ja sopimustyyppejä. Yksityiskohtaiset mittarit annetaan tulevissa ESRS S2:n mukaisissa tiedonannoissa siirtymäkauden päätyttyä.

Kestävyyden hallinta

Frameryn hallinto-, johto- ja valvontaelimet

Frameryn hallituksen kokoonpano

Liikkeenjohtoon osallistuvien ja muiden jäsenten lukumäärä

Kaikki viisi hallituksen jäsentä ovat muita jäseniä

Työsuhteisten työntekijöiden ja muiden työntekijöiden edustus

Ei työsuhteisten työntekijöiden tai muiden työntekijöiden edustusta

Frameryn toimialoihin, tuotteisiin ja maantieteellisiin toimipaikkoihin liittyvä kokemus

Kokemus Yhdysvaltain markkinoista ja toimistokalusteteollisuudesta (Gregory Bylsma) sekä digitaalisista tuotteista (Timo Toikkanen)

Prosenttiosuus sukupuolen ja muiden monimuotoisuuden näkökohtien mukaan (naisten ja miesten keskimääräinen suhde)

20 % hallituksen jäsenistä on naisia

Riippumattomien hallituksen jäsenten osuus

Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. 60 % hallituksen jäsenistä on riippumattomia Frameryn merkittävistä osakkeenomistajista

Vuonna 2025 hallituksessa oli viisi (5) jäsentä. Hallituksen kokoonpano heijastaa erilaisia osaamisalueita – jäsenillä on taustaa esimerkiksi rahoituksesta, valmistusteollisuudesta ja pääomasijoituksesta sekä ymmärrystä teknologiasta ja globaaleista myyntikanavista, mikä tarjoaa monipuolista asiantuntemusta Frameryn strategian ja kestävyyden kannalta. Vaaka Partners, Frameryn suurin omistaja listautumisen aikaan joulukuussa 2025, on järjestänyt sijoitustiimilleen koulutusta kestävästä liiketoiminnasta, monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja inkluusiosta sekä kestävän talouden tiedonantosäännöksistä. Hallituksessa on tällä hetkellä yksi (1) naisjäsen ja neljä (4) miesjäsentä (sukupuolten monimuotoisuus 20 % naisia). Framery tunnistaa monimuotoisten näkökulmien arvon ja pyrkii ylläpitämään ja parantamaan monimuotoisuutta hallituksessa ja johtoelimissä. Kaikki hallituksen jäsenet tuntevat hyvin Frameryn liiketoimintamallin ja arvot. Monilla on kokemusta kestävyys- tai ESG-asioista joko aiemmista tehtävistään tai hallitusjäsenyyksistä muissa yrityksissä, mikä varmistaa, että kestävyyden valvonta on sekä tietoon perustuvaa että osaavaa.

Hallitus toimii ylimpänä hallintoelimenä ja vastaa yhtiön strategian, toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden kehittämisestä ja hyväksymisestä, kestävyysseikat mukaan lukien. Hallitus määrittää Frameryn kestävyyden tavoitetason ja strategisen suunnan vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valossa. Kestävyys on hallituksen asialistalla pysyvästi vähintään vuosittain ja tarvittaessa useammin. Hallitus tarkastelee ja hyväksyy vuosikokouksessa DMA:sta johdettujen olennaisten kestävyysaiheiden pohjalta laaditun kestävyysohjelman ja varmistaa, että nämä aiheet ovat linjassa yhtiön pitkän aikavälin strategian kanssa. Hallitus vahvistaa myös johtoryhmän ehdottamat keskeiset kestävyystavoitteet ja seuraa niiden etenemistä. Käytännössä uudet tai uudistetut kestävyystavoitteet asetetaan joko osana vuosittaista strategiaa ja budjetointisykliä tai kestävyyden ohjausryhmän ehdottamana. Johtoryhmä keskustelee näistä tavoitteista ja vahvistaa ne. Hallitus

11

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

tarkastelee ja tarvittaessa haastaa tavoitteiden tavoitetason, aikahorisontin, taustalla olevat oletukset ja resurssivaikutukset ennen niiden hyväksymistä. Olennaisimpien kestävyystavoitteiden edistymistä seurataan määritellyillä tulosindikaattoreilla, jotka esitetään vähintään vuosittain hallitukselle ja useammin johtoryhmälle. Jos tulos poikkeaa olennaisesti tavoitteesta, hallitus odottaa johdon esittävän korjaavat toimenpiteet ja päivitetyt suunnitelmat.

Vastuu vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta on johtoryhmällä, joka koostuu toimitusjohtajasta ja yhdeksästä (9) toimintojohtajasta (katso lisätietoja johtoryhmästä ja toimintojohtajista tämän selvityksen luvusta G1 Liiketoiminnan harjoittaminen).

Hallitus ei ole perustanut erillistä kestävyysvaliokuntaa, vaan koko hallitus valvoo kestävyyttä ja integroi sen muihin hallituksen toimintoihin. Hallitus voi tarvittaessa koota tilapäisiä työryhmiä erityisistä ESG-kysymyksistä, mutta tähän mennessä hallintotapaa on käsitelty olemassa olevissa rakenteissa. Kestävyysraportointia valvoo tarkastusvaliokunta, johon kuuluu tällä hetkellä kolme (3) hallituksen jäsentä.

Frameryn toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat yhtiön kestävyysstrategian toteuttamisesta ja sen sisällyttämisestä päivittäiseen toimintaan. Vastuullisuuspäällikkö päivittää säännöllisesti sekä johtoryhmälle että hallitukselle tiedot kestävyyden edistymisestä, mahdollisuuksista ja riskeistä. Jokainen johtoryhmän jäsen on vastuussa oman toimintonsa kestävyysseikoista. Esimerkiksi tutkimus- ja kehitysjohtaja valvoo tuotteiden kestävyyden edistämistä, toimitusketjujohtaja toimitusketjuun liittyviä kestävyysseikkoja, henkilöstö- ja kulttuurijohtaja sosiaalisia ja työntekijöihin liittyviä tavoitteita ja talousjohtaja valvoo hallintotapaan liittyviä asioita, kuten eettisyyttä ja raportoinnin yhteneväisyyttä. Tämä integraatio varmistaa, että kestävyyttä hallitaan yhtiön johdon korkeimmalla tasolla eikä sitä käsitellä erillisenä kokonaisuutena.

Lisäksi Framerylla on kestävyyden ohjausryhmä, joka johtaa päivittäistä toimintaa. Ohjausryhmään kuuluu valittuja johtoryhmän jäseniä, vastuullisuuspäällikkö ja muita avaintoimintojen henkilöitä. Ryhmä kokoontuu kuukausittain seuraamaan ja ohjaamaan kestävyystavoitteiden toteutumista. Ryhmä varmistaa riittävät resurssit, edistää toimintojen välisiä aloitteita ja tuo esiin mahdolliset ongelmat tai ehdotukset johtoryhmälle. Ohjausryhmällä on valmisteleva rooli, joka mahdollistaa johtoryhmän ja lopulta hallituksen tietoon perustuvan päätöksenteon.

Vastuullisuuspäällikkö raportoi operatiivisesti tutkimus- ja kehitysjohtajalle ja toiminnallisesti johtoryhmälle kestävyyden ohjausryhmän kautta ja antaa säännöllisiä päivityksiä kestävyyden suorituskyvystä, keskeisistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Nämä päivitykset integroidaan johdon vakioraportointipakettiin ja vähintään vuosittain strategia- ja riskikatselmusten yhteydessä erilliseen vastuullisuusraporttiin hallitukselle.

Erityiset prosessit ja valvontatoimet kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi – kuten yhtiön ympäristönhallintajärjestelmä, toimittajien due diligence -menettelyt ja työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä – on sisällytetty Frameryn laajempaan sisäiseen valvontaan ja riskien hallintaan. Ne noudattavat samoja suunnittelu-, valvonta-, dokumentointi- ja eskalointikäytäntöjä kuin yhtiön taloudelliset ja operatiiviset valvontaprosessit, ja niitä valvovat asiaankuuluvat johtoryhmän jäsenet ja viime kädessä hallitus.

Frameryn hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Framerylla on säännölliset kokouskäytännöt, joiden avulla varmistetaan, että hallitus ja johtoryhmä ovat ajantasalla kestävyysseikoista. Toimitusjohtaja, vastuullisuuspäällikkö ja vastaavat johtajat kertovat hallitukselle säännöllisesti kestävyyteen liittyvistä tuloksista, haasteista ja mahdollisuuksista. Hallitus saa johtoryhmältä vähintään vuosittain kestävyyspäivityksen. Vuosittainen päivitys kattaa ESG-tavoitteiden edistymisen, tulevan kestävyysselvityksen, Vaaka Partnersin pääasialliset haitallisten vaikutusten indikaattorit (PAI) sekä päivitykset sääntelystä ja muista aiheista.

Vuoden 2025 hallituksen keskusteluissa käsiteltiin muun muassa vuoden 2024 vastuullisuusraportin tarkastelua ja Frameryn kestävyysohjelman päivitystä, jossa keskityttiin erityisesti ilmastotoimiin. Hallitukselle esiteltiin Frameryn saavuttamat ja suunnitellut kasvihuonekaasujen päästövähennykset Science Based Targets -tavoitteiden valossa sekä henkilöstöön liittyvät aiheet, kuten työntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus. Hallitukselle esiteltiin myös päivitetyn DMA:n tulokset, mukaan lukien sidosryhmien palaute ja luettelo olennaisista kestävyysaiheista, jotka muodostavat tämän kestävyysselvityksen perustan.

Johtoryhmä keskustelee sisäisesti kestävyyden etenemisestä vähintään vuosittain ennen hallituksen vuotuista kokousta. Nämä keskustelut lisätään hallitukselle annettavaan tietoon. Kestävyyden ohjausryhmän avulla vastuullisuuspäällikkö laatii materiaalit, jotka sisältävät tyypillisesti katsauksen aiempaan kestävyystyöhön, seuraavan vuoden kestävyysohjelmaan ja -toimintasuunnitelmaan sekä hallituksen esityksessä esitettäviin sääntelypäivityksiin sisältyvän kestävyysselvityksen. Kun tiedot saapuvat hallitukselle, johto on tarkistanut ne ja keskustellut niistä, jotta hallitus voi keskittyä strategisiin vaikutuksiin ja korkean tason päätöksiin.

Hallitus ei ainoastaan saa tietoa, vaan käsittelee myös kestävyysseikkoja ohjaamalla ja hyväksymällä johdon ehdotuksia. Esimerkiksi vuonna 2025 hallitus hyväksyi Frameryn sitoutumisen jatkamisen Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi), kun yhtiö päivitti tavoitteensa vuoden aikana. Hallitus kokonaisuudessaan tarkastelee kestävyysselvitystä ja ulkoisen varmennuksen havaintoja varmistaen tietojen eheyden.

Kestävyyteen liittyvä suorituskyky kannustinjärjestelmissä

Vuoden 2025 loppuun mennessä Framery ei ole sisällyttänyt erityisiä kestävyysmittareita johdon palkitsemisjärjestelmiin. Johdon ja henkilöstön bonukset on historiallisesti sidottu taloudelliseen ja operatiiviseen tulokseen. Yhtiön kokonaissuorituksen arviointiin sisältyy kuitenkin Frameryn arvojen ja toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) noudattaminen, mikä vaikuttaa epäsuorasti johdon palkitsemiseen.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät

Kohdat kestävyysselvityksessä

a)  Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin

Yleiset hallintotapatiedot: ESRS 2 Yleiset tiedot, Kestävyyden hallinta; ESRS 2 Yleiset tiedot, Kestävyys toiminnassa; ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

Ympäristötiedot: ESRS E1 Ilmastonmuutos, Siirtymäsuunnitelman laatiminen

b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa

Yleiset hallintotapatiedot: ESRS 2 Yleiset tiedot, Kestävyys toiminnassa; ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

Sosiaaliset tiedot: ESRS S1 Oma työvoima, Yhteydenpito oman työvoiman kanssa

c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi

Yleiset hallintotapatiedot: ESRS 2 Yleiset tiedot, Kestävyyden hallinta; ESRS 2 Yleiset tiedot, Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi

Ympäristötiedot: ESRS E1 Ilmastonmuutos, Siirtymäsuunnitelman laatiminen

Sosiaaliset tiedot: ESRS S1 Oma työvoima, Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet; ESRS S1 Oma työvoima, Omaan työvoimaan liittyvät toimet

d) Toimien toteuttaminen haitallisten vaikutusten torjumiseksi

Yleiset hallintotapatiedot: ESRS 2 Yleiset tiedot, Kestävyyden hallinta

Ympäristötiedot: ESRS E1 Ilmastonmuutos, Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja toimet

Sosiaaliset tiedot: ESRS S1 Oma työvoima, Omaan työvoimaan liittyvät toimet

e) Toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä

Yleiset hallintotapatiedot: ESRS 2 Yleiset tiedot, Kestävyyden hallinta; ESRS 2 Yleiset tiedot, Kestävyys toiminnassa; ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

Ympäristötiedot: ESRS E1 Ilmastonmuutos, Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja toimet

Sosiaaliset tiedot: ESRS S1 Oma työvoima, Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet; ESRS S1 Oma työvoima, Yhteydenpito oman työvoiman kanssa

Framery on sitoutunut kestävyyden due diligence -prosesseihin tunnistaakseen ja käsitelläkseen mahdollisia haitallisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja hyvään hallintotapaan koko toiminnassaan ja arvoketjussaan. Tämä sitoumus on sisällytetty yhtiön toimintaperiaatteisiin, ja se on yhdenmukainen kansainvälisten standardien, kuten YK:n Global Compact -aloitteen, ja Suomen hallinnointikoodin kanssa. Frameryn due diligence -prosessia ja sen integrointia keskeisiin prosesseihin tukevat yhtiön kulttuurikäsikirja, toimintaperiaatteet, ympäristöpolitiikka ja kestävyysohjelma, monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota koskeva politiikka, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka, henkilöstöpolitiikka ja whistleblowing-politiikka. Kaikki nämä on kuvattu yksityiskohtaisesti vastaavissa olennaisissa kestävyysaiheissa luvuissa E1, S1 ja G1.

Alla on erittely Frameryn due diligence -menettelystä kunkin ESG-aiheen osalta.

Ympäristö

Framery on tunnistanut ja arvioinut arvoketjunsa ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset osana yhtiön ulkoisesti sertifioitua ympäristönhallintajärjestelmää (ISO 14001). Merkittävimmät näkökohdat liittyvät raaka-aineiden ja energian käyttöön, johon liittyy seuraavia negatiivisia vaikutuksia: luonnonvarojen ehtyminen, ilmaston lämpeneminen, ilman pilaantuminen, maankäytön muutos, metsäkato ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Framery on mukana näissä negatiivisissa vaikutuksissa liikesuhteidensa seurauksena, sillä raaka-aineiden hankinta ja komponenttien valmistus tapahtuvat yhtiön toimitusketjussa. Toisaalta Framery voi omalla toiminnallaan vaikuttaa myönteisesti luonnonvarojen suojeluun suunnittelemalla kierrätetyistä ja uusiutuvista materiaaleista valmistettuja kestäviä ja helposti kunnostettavia tuotteita. Framery lieventää negatiivisia vaikutuksia edistämällä siirtymistä vähähiiliseen kiertotalouteen. Yhtiö on asettanut näille teemoille mitattavia tavoitteita (ks. tämän selvityksen luku E1) edistymisen systemaattista hallintaa ja seurantaa varten. Koska suurimmat vaikutukset liittyvät Frameryn toimitusketjuun, yhtiö toimii aktiivisesti toimittajiensa kanssa. Framery jatkaa tuotesuunnittelun ja materiaalivalintaprosessien kehittämistä parantaakseen entisestään yhtiön tarjoaman kestävyyttä.

Sosiaalinen

Framery arvioi sosiaalisia vaikutuksiaan ja riskejään sekä omassa toiminnassaan että arvoketjussaan. Due diligence -prosesseja ohjaavat Frameryn toimintaperiaatteet, toimittajien toimintaperiaatteet, henkilöstöpolitiikka, työterveys- ja turvallisuuspolitiikka sekä monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota koskeva politiikka. Merkittävimmät tunnistetut sosiaaliset vaikutukset liittyvät työolosuhteisiin, terveyteen ja turvallisuuteen, työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen, ja ne vaikuttavat sekä Frameryn omiin työntekijöihin että yhtiön toimittajien työntekijöihin. Nämä vaikutukset syntyvät Frameryn työsuhdekäytännöistä, työkulttuurista ja toimitusketjusuhteista. Riskejä lievennetään järjestelmällisellä työturvallisuuden, yhdenvertaisen kohtelun, osallistavan kulttuurin ja oikeudenmukaisten työkäytäntöjen sisäisellä hallinnalla. Yhtiön omassa toiminnassa tämä tarkoittaa jatkuvaa seurantaa säännöllisillä henkilöstökyselyillä, keskusteluilla ja työterveys- ja -turvallisuuskatselmuksilla. Yhtiön toimitusketjun due diligence -tarkastus suoritetaan uusien toimittajien alkutarkastuksilla, Frameryn toimittajien toimintaperiaatteiden noudattamisella ja säännöllisillä auditoinneilla. Lisäksi Framery ylläpitää esteetöntä whistleblowing- ja valitusmekanismia, jonka

12

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

avulla kaikki työntekijät ja ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa huolenaiheista ja varmistaa, että tunnistetut haitalliset vaikutukset korjataan tehokkaasti. Näiden toimenpiteiden tehokkuutta arvioidaan jatkuvasti seuraamalla keskeisiä tavoitteita ja mittareita, kuten vaihtuvuutta ja työterveys- ja turvallisuusmittareita, jotka ohjaavat toimenpiteitä jatkuvaan parantamiseen. Framery edistää myös aktiivisesti positiivisia sosiaalisia vaikutuksia edistämällä monimuotoista ja inklusiivista työpaikkaa ja ylläpitämällä tiivistä vuoropuhelua kumppaneidensa kanssa työolojen parantamiseksi koko yhtiön arvoketjussa.

Hallintotapa

Loppuvuodesta 2025 Frameryn hallitus hyväksyi ja otti käyttöön kattavan joukon hallintotapaan liittyviä periaatteita. Hallitus arvioi nämä periaatteet sekä muut keskeiset ohjeet ja toimintaperiaatteet vuosittain varmistaakseen niiden jatkuvan merkityksellisyyden ja noudattamisen. Tähän kattavaan periaatteiden ja muiden keskeisten ohjeiden ja toimintaperiaatteiden joukkoon kuuluu muun muassa hallituksen työjärjestys, monimuotoisuuden periaatteet, riskienhallintapolitiikka, sisäisen valvonnan politiikka ja lähipiiripolitiikka. Vaikka Framery ei ole tunnistanut suuruudeltaan olennaisia hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä kaksoisolennaisuusanalyysissaan, se ymmärtää, että vahvojen eettisten käytäntöjen ja läpinäkyvän hallinnon ylläpitäminen on olennaisen tärkeää mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Näihin mahdollisiin riskeihin puututaan ennakoivilla, ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Sisäisesti tämä mahdollistetaan toimintaperiaatteiden koulutuksella, vankalla johdon valvonnalla ja luottamuksellisten ilmoituskanavien saatavuudella. Ulkoisesti Framery edellyttää, että kaikki toimittajat noudattavat toimittajien toimintaperiaatteita, jotka sisältävät pakollisia standardeja liiketoiminnan eettisyydestä, ihmisoikeuksista ja työolosuhteista. Whistleblowing-tapauksista ja vaatimustenmukaisuushavainnoista raportoidaan aina johtoryhmälle ja tarvittaessa toimitusjohtajan päätöksellä tapaukset nostetaan myös hallitukselle tiedoksi ja tarvittaessa keskusteluun. Frameryn yrityskulttuurissa korostuvat avoimuus, vastuullisuus ja jatkuva kehittäminen. Näin varmistetaan, että eettiset standardit ja due diligence -prosessi sisällytetään sekä päivittäiseen päätöksentekoon että pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen.

Koska Framery on tunnistanut, että suurin mahdollisten haitallisten vaikutusten riski on sen toimitusketjussa, yhtiö otti vuonna 2024 käyttöön kattavan toimittajien riskianalyysityökalun. Tämä työkalu keskittyy mm. ihmisoikeuksiin ja eettisiin riskeihin Frameryn toimitusketjussa. Uusia ja nykyisiä toimittajia arvioidaan kestävyyskriteerien perusteella. Korkean riskin havainnot laukaisevat tarkemmat auditoinnit tai sitouttamisen parannusten toteuttamiseen.

Frameryn due diligence -prosessi kattaa yhtiön oman toiminnan (esim. työterveyden ja -turvallisuuden sekä reilun työn käytännöt tehtaallamme) sekä yhtiön toimitusketjun alkupään ja tärkeimmät loppupään kumppanit (kuten jakelijat).

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Framery on ottanut käyttöön sisäiset valvonta- ja hallintoprosessit, joilla varmistetaan taloudellisen raportoinnin täsmällisyyttä vastaavan kestävyysraportoinnin laatu ja luotettavuus. Yhtiön kestävyysraportoinnin valvontakehyksen keskeisiä osatekijöitä ovat seuraavat:

Selkeät roolit ja vastuut: Jokaisen kestävyysaiheen, riskin ja tietopisteen omistaa nimetty toimintojohtaja. Esimerkiksi tutkimus- ja kehitysjohtaja omistaa tiedot energiankäytöstä ja päästöistä, henkilöstö- ja kulttuurijohtaja omistaa työntekijöiden mittarit, kuten monimuotoisuuden ja turvallisuuden, ja talousjohtaja valvoo eettisyyttä ja vaatimustenmukaisuutta koskevia tietoja. Nämä omistajat ja heidän toimintonsa ovat vastuussa tietojen keräämisestä, alustavasta validoinnista ja lukujen ja lausuntojen dokumentoinnista. Taloustoiminto on vastuussa kestävyysselvityksen laatimisesta. Talousjohtaja, joka on viime kädessä vastuussa raportoinnista, tarkistaa koottujen kestävyystietojen kattavuuden ja oikeellisuuden ennen kuin hallitus tarkistaa tiedot.

Toimintaperiaatteet ja menettelytavat: Framery noudattaa dokumentoituja tiedonkeruu- ja laskentamenettelyjä. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi

käytetään standardoituja malleja ja määritelmiä (jotka ovat yhdenmukaisia ESRS:n ja soveltuvin osin GRI- ja GHG Protocol -määritelmien kanssa).

Sisäinen arviointi ja hyväksyntä: Tietoja tarkastellaan monitasoisesti. Kukin toiminnallinen tiedon omistaja hyväksyy oman raportointinsa. Johtoryhmä ja hallitus käyvät läpi koko kestävyysselvityksen. Tarkastusvaliokunta tarkastelee erityisesti kestävyyttä koskevia tietoja tilinpäätöksen läpikäynnin yhteydessä.

Integrointi riskien hallintaan: Kestävyysriskit huomioidaan Frameryn laajemmassa riskien hallinnan viitekehyksessä. Kestävyysriskien hallintakäytäntöjä kehitetään jatkuvasti ja muun muassa DMA-havainnot tullaan sisällyttämään osaksi yhtiön riskirekisteriä tulevaisuudessa.

Tärkeimmät tunnistetut ja seuratut kestävyysriskit ovat Frameryn DMA:ssa olennaisiksi tunnistetut. Nämä riskit esitetään yhdessä vastaavien aihekohtaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa tämän selvityksen luvuissa E1, S1 ja G1. Lyhyt selvitys niiden lievennysstrategioista on annettu johdon vastauksena edellä mainituissa kohdissa.

Näillä toimenpiteillä varmistetaan yhdessä, että kestävyystiedot ovat luotettavia, todennettavia ja ajantasaisia. Frameryn johto on vakuuttunut siitä, että kestävyysraportoinnin sisäinen valvontajärjestelmä antaa oikean ja todenmukaisen kuvan yhtiön olennaisesta kestävyydestä.

Kestävyys toiminnassa

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Taulukko SBM-1.1

Henkilöstömäärä maantieteellisen alueen mukaan

Alue

Henkilöstömäärä

Suomi

424

EMEA

24

Amerikka

31

APAC

5

Yhtiön yleiskatsaus

Framery on suomalainen yhtiö, joka suunnittelee ja valmistaa äänieristettyjä työtiloja ja älytoimistojärjestelmiä. Yhtiön missiona on muuttaa tavalliset toimistot työtiloiksi, joita ihmiset rakastavat, tarjoamalla yksityisiä ja joustavia tiloja sekä niihin liittyviä digitaalisia palveluita, jotka parantavat keskittymistä ja yhteistyötä. Frameryn liiketoimintamalli keskittyy tuotesuunnittelun innovaatioihin, tuotannon erinomaisuuteen ja maailmanlaajuiseen markkinoille tuontiin pääsääntöisesti kumppanuuksien kautta. Framery-työtilat kootaan yhtiön tehtaalla ja pääkonttorilla Tampereella ja toimitetaan asiakkaille yli 80 maassa suoramyynnin ja toimittajaverkoston kautta. Vuonna 2025 Frameryn liikevaihto oli 222,1 miljoonaa euroa, ja vuoden lopussa yhtiöllä oli 484 työntekijää 18 maassa. Toiminnan laajuus ja ulottuvuus korostavat Frameryn asemaa maailman johtavana toimijana erikoismarkkinoillaan.

Frameryn suurimmat markkinat liikevaihdon mukaan ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasian ja Tyynenmeren alue (APAC). Pohjois-Amerikka on jo nyt merkittävä markkina-alue, mutta se on edelleen nopeasti kasvava markkina-alue, jolla on merkittävää tulevaisuuden potentiaalia. Yhtiön keskeisiä asiakasryhmiä ovat yritystoimistoasiakkaat, mukaan lukien suuret monikansalliset yritykset sekä julkisen sektorin organisaatiot ja koulutusorganisaatiot. Näissä ryhmissä Frameryn ratkaisuja käyttävät tyypillisesti tietotyöntekijät, jotka tarvitsevat hiljaisia ja joustavia tiloja keskittyneeseen työhön ja yhteistyöhön.

Arvoketju ja keskeiset toiminnot

Framery on pääasiassa teknologia-, suunnittelu- ja valmistusyritys. Framery suunnittelee, kehittää, valmistaa, markkinoi ja tarjoaa älykkäitä työtiloja ja älytoimistojärjestelmiä myynti-, vuokraus- tai tilausmallien kautta. Yhtiö hankkii komponentteja ja materiaaleja maailmanlaajuisesti. Suurin osa komponenteista ja materiaaleista tulee läheisiltä toimittajilta Euroopasta.

Yhtiö suorittaa loppukokoonpanon ja laadunvalvonnan Suomessa ja toimittaa valmiita työtiloja asiakkaille ympäri maailmaa. Yli 70 % tuotteiden arvosta ja ympäristöjalanjäljestä tulee Frameryn toimittajaverkostosta. Tärkeimmät toimittajat toimittavat komponentteja, kuten lasia, metallikehyksiä, elektroniikkaa ja akustiikkamateriaaleja. Framerylle on tärkeää varmistaa, että nämä toimittajat täyttävät yhtiön standardit. Tuotteita toimitetaan, asennetaan ja huolletaan asiakkaan toimipaikoissa. Framery tarjoaa myös jälkimarkkinapalvelua ja varaosia. Yhtiön arvolupaus kattaa tuotteen koko elinkaaren: kestävyys ja pitkäikäisyys ovat keskeisiä – Framery-työtilat on suunniteltu kestämään vuosikymmeniä erittäin vähäisellä huollolla. Yhtiö tarjoaa valikoiduilla markkinoilla myös Framery Subscribed -palvelumallia, jossa asiakkaat voivat vuokrata työtiloja niin, että Framery säilyttää vastuun tuotteesta koko sen elinkaaren ajan ja edistää uudelleenkäyttöä ja lopulta kierrätystä. Frameryn älytoimistojärjestelmät parantavat tuottavuutta ja joustavuutta Framery Connectin analytiikan ja näkemysten, Framery Space Overviewn välittömien toimistotilojen käytettävyystietojen, Framery- sovelluksen puhelinvarausten sekä Framery Room Displayn avulla tehtyjen huoneiden käytettävyys- ja varaustietojen avulla. Framerylla ei ole fossiilisten polttoaineiden käyttöönottoon tai jalostukseen, kemikaalien tuotantoon, aseisiin tai tupakkaan liittyviä toimintoja tai tuloja, eikä Frameryn tuotteita ole kielletty tai rajoitettu millään markkina-alueella.

Kestävyys strategiassa

Kestävyys on Frameryn strategian ja kilpailuedun peruspilari. Yhtiö uskoo, että sen mission toteuttaminen edellyttää, että voidaan tasapainottaa voitto sekä positiivinen vaikutus ihmisiin ja planeettaan. Frameryn kestävyysohjelman keskeisiä osatekijöitä ovat seuraavat:

Ilmasto

Framery pyrkii vähentämään tarjontansa hiilijalanjälkeä pienentämällä työtilojensa hiilijalanjälkeä. Frameryn tutkimus- ja kehitystyö keskittyy materiaaleihin ja teknologioihin, jotka vähentävät päästöjä ja energiankulutusta, kuten kierrätettyjen ja vähähiilisten materiaalien käytön lisäämiseen sekä erittäin energiatehokkaisiin ilmanvaihto- ja valaistusjärjestelmiin. Yhtiö on sitoutunut tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin (linjassa 1,5 °C:n polun kanssa) ja on asettanut tavoitteet vähentää absoluuttisia scope 1- ja scope 2 -päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä ja scope 3 -päästöjä 52 % CO 2 -ekv./€ vuoteen 2030 mennessä. Nämä tavoitteet on lähetetty SBTi:lle, mutta SBTi:n validointiprosessi on niiden osalta vielä kesken.

Kiertotalous

Frameryn strategiassa tiedostetaan, että tulevaisuuden toimistot ovat joustavia ja kiertotaloutta varten suunniteltuja. Täydentämällä perinteistä tuotemyyntiä esimerkiksi vuokraus- ja product-as-a-service-malleilla (Framery Subscribed) Framery pyrkii pitämään tuotteensa käytössä pidempään ja luomaan jatkuvaa arvoa. Tämä "suljettu kierto" on sekä kestävyysstrategia (uudelleenkäytön edistäminen käyttöiän pidentämiseksi) että kasvustrategia (edullisten tulopisteiden tarjoaminen asiakkaille ja pitkäaikaisten suhteiden rakentaminen). Framery suunnittelee tuotteet myös modulaarisiksi ja uudelleenkoottaviksi, jotta asiakkaat voivat mukauttaa toimistojaan ilman purkamista tai uudelleenrakentamista, mikä säästää materiaaleja ja jätettä.

Ihmiset ja kulttuuri mahdollistajina

Frameryn strategia korostaa innovatiivista ja inklusiivista kulttuuria. Yhtiö luottaa huippuosaajien houkuttelemiseen ja pitämiseen jatkuvan innovoinnin edistämiseksi. Tätä varten Framery panostaa strategisena prioriteettina työntekijäkokemukseen ammatillisista kasvumahdollisuuksista terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin ohjelmiin. Korkea työntekijöiden sitoutuminen ja tyytyväisyys johtavat suoraan parempiin asiakastuloksiin ja innovaatioihin. Yhtiön keskittyminen työturvallisuuteen (pitkän aikavälin nollatavoite) varmistaa myös tuottavuuden ja työmoraalin pysymisen korkealla tasolla. Nämä sisäiset kestävyysnäkökohdat on integroitu Frameryn strategian toteutukseen yhtiön laajentuessa maailmanlaajuisesti.

13

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Reilu liiketoiminta arvoketjussa

Strategisesti Framery erottuu muista sitoutumalla reiluihin ja läpinäkyviin liiketoimintakäytäntöihin. Monilla Frameryn asiakkailla on korkeat eettisyys- ja ympäristövaatimukset, ja kyky täyttää nämä vaatimukset on myyntivaltti. Edistämällä reilua liiketoimintaa yhtiön koko arvoketjussa – esimerkiksi pyrkimällä siihen, että 100 % Frameryn toimittajista allekirjoittaa ja noudattaa yhtiön toimittajien toimintaperiaatteita – Framery suojaa brändiään ja luo pitkäaikaista arvoa sidosryhmilleen.

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Framery on aktiivisesti vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa ja ottaa sidosryhmiensä edut ja näkemykset huomioon strategiansa ja liiketoimintamallinsa muokkaamisessa. Tärkeimpiä sidosryhmiä ovat asiakkaat ja loppukäyttäjät, jälleenmyyjät, työntekijät, osakkeenomistajat, toimittajat ja laajempi yhteisö (esim. toimialaverkostot ja Tampereen paikallisyhteisö). Yhtiö ymmärtää, että sen pitkän aikavälin menestys riippuu arvon luomisesta näille sidosryhmille ja sidosryhmien oikeutettuihin huolenaiheisiin vastaamisesta.

Framery aikoo jatkossa syventää yhteistyötään keskeisten sidosryhmien kanssa. Yhtiö suunnittelee erityisesti toimittajavuorovaikutuksen parantamista. Näiden tehostettujen vuorovaikutusten perustana ovat useiden vuosien onnistuneet elinkaariarvioinnit, jotka ovat perustuneet keskeisiltä toimittajilta hankittuihin tietoihin. Toimittajat ovat kriittinen sidosryhmä Frameryn merkittävimpien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa.

Pääasiallinen kanava tälle tehostetulle vuorovaikutukselle ovat Frameryn toimittajien toimintaperiaatteet, jotka uudistettiin vuonna 2025. Toimintaperiaatteissa asetetaan entistä tiukemmat odotukset ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon (ESG) liittyvälle suorituskyvylle, ja niitä toteutetaan parhaillaan. Framery odottaa toimittajiensa tukevan yhtiötä kestävyystavoitteiden saavuttamisessa ja edellyttää siihen liittyvien tietojen ja datan luovuttamista. Ajan myötä tiiviimmän yhteistyön odotetaan vahvistavan yhtiön toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja tukevan toimittajien käytäntöjen jatkuvaa parantamista. Tiiviimpi yhteistyö voi myös johtaa Frameryn tuotteiden suunnittelun, materiaalien valinnan ja arvoketjun organisoinnin muutoksiin.

Framery aikoo myös aktiivisesti vahvistaa sitoutumista asiakkaisiinsa ja jälleenmyyjäverkostoonsa, sillä niiden odotuksilla on keskeinen rooli tuotekehityksen ja kestävyyden prioriteettien muokkaamisessa. Tiiviimpi vuoropuhelu avainasiakkaiden ja jälleenmyyjien kanssa auttaa Framerya ennakoimaan paremmin kehittyviä kestävyystarpeita, varmistamaan yhtiön kestävyystulosten läpinäkyvyyden ja luomaan yhdessä ratkaisuja, jotka tukevat vähähiilisiä, pitkäikäisiä ja kiertotalouteen perustuvia työtiloja ja tuotteita.

Asianomaiset johtajat käsittelevät sidosryhmävuorovaikutuksesta saadut näkemykset – mukaan lukien asiakas- ja jälleenmyyjäpalaute, toimittajakyselyt ja -auditoinnit, henkilöstötutkimukset ja paikalliset vuoropuhelut – ja esittelevät ne vähintään vuosittain johtoryhmälle ja hallitukselle osana strategian arviointia.

Asiakkaat, kuluttajat, loppukäyttäjät ja jälleenmyyjät

Framery myy pääasiassa jälleenmyyjäverkostonsa kautta. Asiakkaat (yritykset pienistä toimistoista maailmanlaajuisiin yrityksiin) vaativat yhä enemmän kestäviä ja laadukkaita tuotteita. Framery on havainnut, että monet asiakkaat, erityisesti suuryritykset, ovat asettaneet omat ilmasto- ja hyvinvointitavoitteensa ja odottavat Frameryn kaltaisten toimittajien myötävaikuttavan näihin tavoitteisiin. Siksi Framery on mukauttanut tuotekehityksensä asiakkaiden kestävyystarpeisiin esimerkiksi julkaisemalla kolmannen osapuolen varmentamat ympäristötuoteselosteet (Environmental Product Declaration, EPD), terveystuoteselosteet (Health Product Declaration, HPD) ja Declare Label -tuoteselosteet kaikille työtiloilleen sekä varmistamalla, että kaikki tuotteet täyttävät tiukat sisäilman laatustandardit (100 % Frameryn tuotteista on GREENGUARD Gold -sertifioituja). Framery vastaa myös asiakkaiden kestävyyskyselyihin ja -auditointeihin. Yhtiö ylläpitää avointa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa asiakkuuspäälliköiden, palautekyselyiden ja käyttäjätutkimusten kautta. Asiakkaiden näkemykset esimerkiksi tuotteiden käyttöiän päättymisestä ja uusista ominaisuuksista huomioidaan Frameryn

strategiassa (esim. asiakkaiden halu saada tietoa tilankäytön optimoimiseksi vaikutti läsnäoloanturien ja Framery-sovelluksen käyttöönottoon).

Työntekijät

Frameryn työntekijät ovat sekä innovaatioiden lähde että tärkeä sidosryhmä. He ovat mukana yhteistoimintaryhmässä, sisäisissä viestintätapahtumissa ja -tapaamisissa, säännöllisissä työntekijäkokemuskyselyissä sekä matalan hierarkian, avoimen vuoropuhelun ja ideoiden jakamisen kulttuurissa. Strategiaa kehittäessään Framery ottaa huomioon työntekijöiden palautteen työpaikan parantamisesta, johtajuuden ja osaamisen kehittämisestä sekä yhtiön arvoista. Työntekijät ovat esimerkiksi kertoneet ammatillisen kasvun ja kehityksen tärkeydestä, minkä vuoksi Framery on tukenut koulutusohjelmia ja sisällyttänyt järjestelmällisen osaamisen suunnittelun vuotuiseen liiketoimintasuunnitteluprosessiin. Tämä tukee yhtiön kasvustrategiassa onnistumista. Meneillään olevista työntekijöihin vaikuttavista projekteista sekä Frameryn taloudellisesta tilasta, strategiasta ja prioriteettihankkeista keskustellaan avoimesti kuukausittaisissa yhteistoimintaryhmän kokouksissa. Palaverit toimivat myös neuvottelufoorumina työntekijöiden kanssa laeissa ja säädöksissä määritellyistä asioista. Työsuojelutoimikunta, joka kokoontuu neljännesvuosittain, on toinen foorumi, jossa työntekijöiden näkemykset turvallisuudesta ja hyvinvoinnista muokkaavat yhtiön operatiivisia päätöksiä. Korkea työntekijöiden pysyvyys ja sitoutuminen ovat yhtiön näkemyksen mukaan sen seurausta, että yhtiö suhtautuu vakavasti työntekijöiden panokseen strategian toteuttamisessa.

Sijoittajat ja omistajat

Listattuna yhtiönä Framery käy ESG-aiheista vuoropuhelua laajemman sijoittajakunnan kanssa osana normaalia sijoittajaviestintää ja hallinnointikäytäntöjä. Kestävyysnäkökulmat huomioidaan strategisissa keskusteluissa ja liiketoiminnan kehittämisessä, ja sijoittajat korostavat kestävän kasvun merkitystä sekä riskienhallinnan huomioimista yhtiön kasvaessa ja kehittyessä. Framery ylläpitää läpinäkyvyyttä osakkeenomistajiaan kohtaan raportoimalla säännöllisesti kestävyysasioista ja sisällyttämällä keskeisiä kestävyystuloksia osaksi yhtiön taloudellista raportointia ja sijoittajapäivityksiä.

Toimittajat ja yhteistyökumppanit

Komponenttien ja materiaalien ostajana Framery sitouttaa tavarantoimittajat toimittajien toimintaperiaatteisiin liittyvien sitoumustensa ja jatkuvan vuoropuhelun kautta. Yhtiö pitää tärkeimpiä toimittajiaan kumppaneinaan. Niiden kyky täyttää Frameryn kestävyysstandardit (esimerkiksi ympäristönsuojelun vaatimustenmukaisuuden ja eettisten työelämän käytäntöjen osalta) on sekä vaatimus että osa yhteistyötä. Monet tavarantoimittajat arvostavat yhteisiä tavoitteita – osa on esimerkiksi tehnyt Frameryn kanssa oma-aloitteisesti yhteistyötä materiaalien korvaamiseksi ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla Frameryn pyynnöstä ja omien kestävyyden vaikutustekijöidensä mukaisesti. Arvoketjustrategiaansa muotoillessaan Framery kerää toimittajiltaan palautetta muutosten toteuttamiskelpoisuudesta (esim. kierrätettyjen materiaalien käyttö tai uudelleenkäytettävien pakkausten käyttöönotto). Vuonna 2024 Framery järjesti toimittajapäivän, jossa keskusteltiin yhtiön kestävyysstrategiasta ja saatiin palautetta toimittajilta. Tämä johti esimerkiksi tunnistettuun tarpeeseen tarjota toimittajille parempaa näkyvyyttä ennusteisiin, jotta he voisivat hallita resursseja kestävämmin. Lisäksi Frameryn logistiikkakumppaneilta saatu palaute kuljetuspakkausten optimoinnista vaikutti yhtiön päätökseen suunnitella pakkaukset uudelleen tilankäytön tehostamiseksi (kuljetuspäästöjen ja -kustannusten vähentämiseksi).

Yhteisöt ja maat, joissa Framery toimii

Framery on kotiseudullaan Tampereella paikallis- ja ammattiyhteisöjen jäsen. Yhtiö on yhteydessä koulutus-, kaupallisiin ja kestävyysverkostoihin (kuten YK:n Global Compact Finlandiin, johon Framery osallistuu). Nämä sidosryhmät tuottavat laajemman yhteiskunnallisen panoksen: esimerkiksi osallistumalla YK:n Global Compact -aloitteeseen Framery kohdistaa strategiansa

yhteiskunnallisiin tavoitteisiin (YK:n kestävän kehityksen tavoitteet) ja saa ohjausta kehittyvistä kysymyksistä. Framery on merkittävä työnantaja Tampereen seudulla ja tarjoaa työmahdollisuuksia nuorille ja opiskelijoille. Yhtiö tekee yhteistyötä Tampereen yliopistoyhteisön kanssa ja pitää yhteyttä opiskelijajärjestöihin. Framery ottaa huomioon yhteisön odotukset (kuten olla vastuullinen paikallinen työnantaja ja minimoida negatiiviset ympäristövaikutukset): yhtiö esimerkiksi varmistaa, että sen tehdastoiminta noudattaa kaikkia paikallisia ympäristömääräyksiä ja pyrkii vaikuttamaan myönteisesti yhteisöihin, joissa se toimii.

14

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Frameryn olennaiset ESRS-aiheet

Taulukko SBM-3.1

ESRS-aiheet

ESRS-osa-aihe

Olennaisuus Framerylle

E-Ympäristö

E1 Ilmastonmuutos

E1 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Kyllä

E1 Ilmastonmuutoksen hillintä

Kyllä

E1 Energia

Kyllä

E2 Pilaantuminen

E2 Ilman pilaantuminen

Ei

E2 Veden pilaantuminen

Ei

E2 Maaperän pilaantuminen

Ei

E2 Huolta aiheuttavat aineet

Ei

E2 Mikromuovit

Ei

E2 Elävien organismien ja elintarvikkeiden pilaantuminen

Ei

E2 Erityistä huolta aiheuttavat aineet

Ei

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

E3 Veden käyttö

Ei

E3 Merten luonnonvarat

Ei

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

E4 Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät

Ei

E4 Vaikutukset lajien tilaan

Ei

E4 Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan

Ei

E4 Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä

Ei

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

E5 Resurssien sisäänvirtaukset (resurssien käyttö)

Ei

E5 Resurssien ulosvirtaukset (tuotteet/palvelut)

Ei

E5 Jäte

Ei

S-Sosiaalinen

S1 Oma työvoima

S1 Työolot

Kyllä

S1 Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Kyllä

S1 Muut työhön liittyvät oikeudet

Ei

S2 Arvoketjun työntekijät

S2 Työolot

Kyllä (vaiheittainen käyttöönotto)

S2 Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Ei

S2 Muut työhön liittyvät oikeudet

Ei

S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

S3 Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet

Ei

S3 Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet

Ei

S3 Alkuperäiskansojen oikeudet

Ei

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

S4 Tietoihin liittyvät kuluttajiin/loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset

Ei

S4 Kuluttajien/loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus

Ei

S4 Kuluttajien/loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio

Ei

G-Hallinto

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

G1 Yrityskulttuuri

Kyllä

G1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Kyllä

G1 Eläinten hyvinvointi

Ei

G1 Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta

Ei

G1 Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin ja maksukäytännöt

Ei

G1 Korruptio ja lahjonta

Ei

15

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Frameryn olennaiset kestävyysvaikutukset, riskit ja mahdollisuudet jotka on tunnistettu yhtiön vuoden 2025 DMA:ssa liittyvät kiinteästi yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin. Frameryn DMA:ssa tunnistettiin useita olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka ovat olennaisia sen toiminnalle ja arvoketjulle. Kunkin ESRS-aiheen kannalta olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu yhteenvetotaulukoissa kutakin kestävyysaihetta käsittelevän luvun alussa, ja niihin on liitetty olennaiset tiedot aikahorisontista, sijainnista arvoketjussa ja johdon vastauksesta kuhunkin vaikutukseen, riskiin ja mahdollisuuteen.

Tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IROt) vaikuttavat Frameryn liiketoimintamalliin, strategiaan ja päätöksentekoprosesseihin. Ilmastonmuutokseen liittyvät IROt koskevat Frameryn arvoketjua ja ovat vaikuttaneet yhtiön tarjoamaan. Yhtiön strategiaa on ohjannut tarve vähentää arvoketjun hiilidioksidipäästöjä sekä pidentää tuotteiden elinkaarta. Nämä ilmastoon liittyvät IROt ovat vahvistaneet yhtiön strategista päätöstä yhdistää työtilaratkaisut digitaalisiin palveluihin sekä kiertotalous- ja palveluliiketoimintamalleihin (product-as-a-service) positiivisten ilmastovaikutusten maksimoimiseksi. Tämä on osa jatkuvaa tasapainottelua, jossa hiilestä irtautumiseen tähtääviä toimenpiteitä toteutetaan oikea- aikaisesti, jotta Frameryn tarjoama vastaa markkinakysyntää. Omiin työntekijöihin liittyvien työolojen ja yhdenvertaisuuden osalta yhtiö on vahvistanut politiikkojaan varmistaakseen oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun, edistäen samalla henkilöstön sitoutumista ja tuottavuutta. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa tehostettu koulutus ja säännölliset sisäiset auditoinnit Frameryn omassa toiminnassa sekä suunnitelmat entistä tiiviimmästä yhteistyöstä toimittajien kanssa työelämästandardien parantamiseksi koko arvoketjussa.

Frameryn olennaisilla ympäristövaikutuksilla, erityisesti ilmastonmuutokseen ja energiankäyttöön liittyvillä, on kielteisiä vaikutuksia globaaliin ilmastonvakauteen ja paikallisiin ekosysteemeihin. Nämä vaikutukset johtuvat pääasiassa fossiilisen energian käytöstä komponenttien valmistuksessa ja logistiikkaprosesseissa koko arvoketjussa. Työolosuhteisiin liittyvät sosiaaliset vaikutukset vaikuttavat työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja tuottavuuteen, mikä aiheutuu Frameryn strategisesta sitoutumisesta vastuulliseen henkilöstöhallintoon. Nämä vaikutukset ovat jatkuvia, ja niiden odotetaan ulottuvan lyhyelle ja keskipitkälle aikavälille (1–5 vuotta). Framery valvoo ja hallitsee näitä vaikutuksia suoraan sisäisen toiminnan kautta ja vaikuttaa niihin epäsuorasti yhtiön toimittaja- ja kumppanuussuhteiden kautta.

Taloudellisesti Frameryn ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvillä olennaisilla riskeillä ja mahdollisuuksilla on mitattavia vaikutuksia, jotka vaikuttavat toimintamenoihin, pääomamenoihin ja mahdollisiin sääntelyn noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Erityisesti energiatehokkuuden parantaminen vaikuttaa myönteisesti yhtiön taloudelliseen tulokseen kustannuksia alentamalla, kun taas ilmastoon liittyvät riskit voivat aiheuttaa tulevaisuudessa vastuita esimerkiksi sääntelykehityksen seurauksena. Työvoimaan liittyvät mahdollisuudet, kuten parempi tuottavuus ja vaihtuvuuden väheneminen parantuneiden työolosuhteiden vuoksi, vaikuttavat myönteisesti Frameryn taloudelliseen vakauteen ja tulokseen. Tehdyn arvion perusteella yhtiö ei odota, että olennaiset kestävyyteen liittyvät riskit tai mahdollisuudet johtaisivat merkittäviin oikaisuihin seuraavan tilikauden aikana tilinpäätöksessä raportoitujen varojen tai velkojen kirjanpitoarvoihin. Näin ollen näihin riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä olennaisia nykyisiä taloudellisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan, tulokseen tai kassavirtoihin ei ole tunnistettu.

Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi

Framery soveltaa järjestelmällistä DMA-prosessia tunnistaakseen merkittävät kestävyysvaikutuksensa sekä yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet. CSRD-raportointiin valmistautuessaan Framery toteutti vuosina 2024–2025 kattavan DMA-päivityksen, jossa aiempi arviointi tarkistettiin ja laajennettiin perusteellisesti. DMA toteutettiin sekä Frameryn omassa toiminnassa että koko arvoketjussa.

Prosessi suunniteltiin ESRS:n ohjeistuksen mukaisesti ja siihen kuuluivat seuraavat keskeiset vaiheet:

Frameryn toiminnan ja arvoketjun kartoitus

Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin Frameryn koko arvoketju raaka- aineiden hankinnasta ja komponenttien valmistuksesta (upstream) yhtiön omaan toimintaan (tehdas, toimistot) sekä tuotteiden jakeluun, käyttöön ja elinkaaren loppuvaiheeseen (downstream). Kunkin arvoketjun osan osalta tunnistettiin keskeiset liiketoiminnot sekä niihin liittyvät sidosryhmät. Frameryn toiminnan ja toimitusketjun maantieteellinen laajuus otettiin huomioon: suurin osa (yli 90 % valmistusarvossa mitattuna) toimittajista sijaitsee Euroopassa, osa Aasiassa ja yhtiön asiakaskunta on globaali. Tämä arvoketjun kartoitus varmisti, että vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet otettiin huomioon Frameryn koko liiketoiminnan vaikutuspiirissä.

Kestävyysaiheiden tunnistaminen

Toisessa vaiheessa koottiin laaja lista Framerylle mahdollisesti olennaisista vastuullisuusaiheista hyödyntäen viitekehyksiä (ESRS-aiheet, GRI-aiheet), vertailua verrokkiyrityksiin sekä sisäistä ideointia. Tämä tuotti aiheita teemojen Tämän tuloksena tunnistettiin teemoja ympäristövastuun (esim. ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, resurssien käyttö, jäte), sosiaalisen vastuun (esim. työntekijöiden työolot, terveys ja turvallisuus, monimuotoisuus, ihmisoikeudet toimitusketjussa, vaikutukset yhteisöihin, tuotteiden turvallisuus käyttäjille) sekä hallintotavan (esim. liiketoiminnan eettisyys, korruption torjunta) osa-alueilta.

Vaikutusten arviointi (sisältä ulos -näkökulma)

Kolmannessa vaiheessa arvioitiin Frameryn todellisia ja mahdollisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja hallintotapaan. Sisäisiä asiantuntijoita pyydettiin laatimaan luettelo vaikutuksista ja arvioimaan ne: esimerkiksi Frameryn kestävyystiimi arvioi yhtiön ympäristövaikutuksia, kuten kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteen muodostumisen vaikutuksia, ja henkilöstöhallinto arvioi vaikutuksia työntekijöihin. Kun luettelo tunnistetuista vaikutuksista oli koottu, Framery käytti ESRS:n mukaista pisteytysjärjestelmää (1–5) vaikutusten vakavuuden arvioimiseen ottaen huomioon ESRS:ssä luetellut tekijät: mittakaava (kuinka vakava vaikutus on), laaja-alaisuus (kuinka laajalle levinnyt vaikutus on), korjaamattomuus (kuinka korjattavissa oleva vaikutus on) ja mahdollisten vaikutusten todennäköisyys. Pisteytys tehtiin sisäisesti moniammatillisten asiantuntijoiden kanssa. Kun kunkin vaikutuksen yksittäiset tekijät oli pisteytetty, jokaisesta vaikutuksesta laskettiin keskiarvo. Mitä suurempi pistemäärä, sitä suuremmaksi arvioitiin kokonaisvaikutus.

Vaikutuksia pisteytettäessä käytettiin seuraavaa asteikkoa:

Mittakaava

Laaja-alaisuus

Korjaamattomuus

Todennäköisyys

1

Merkityksetön vaikutus

Rajallinen

Helposti korjattava

Harvinainen (0–10 %)

2

Vähäinen vaikutus

Yhtiökohtainen

Korjattavissa toimenpiteillä

Epätodennäköinen (11–30 %)

3

Kohtalainen vaikutus

Rajoitettu alue

Vaikea korjata

Mahdollinen (31–50 %)

4

Suuri vaikutus

Laaja alue

Tuskin korjattavissa

Todennäköinen (51–70 %)

5

Huomattava vaikutus

Maailmanlaajuinen

Korjaamaton

Lähes varma (71–100 %)

Riskien ja mahdollisuuksien arviointi (vaikutukset yritykseen -näkökulma):

Samanaikaisesti Framery arvioi, miten kukin kestävyysaihe muodostaa riskin tai mahdollisuuden yhtiön yritysarvolle. Arvioinnissa huomioitiin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien keskinäiset yhteydet. Osa Frameryn vaikutuksiin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista tunnistettiin, mutta niitä ei lopulta arvioitu olennaisiksi. Tässä taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa otettiin huomioon ESRS:ssä luetellut tekijät: taloudellisen vaikutuksen suuruus ja todennäköisyys. Vaikutusten arvioinnin tavoin ensimmäinen vaihe oli

laatia luettelo mahdollisista taloudellisista vaikutuksista (riskeistä ja mahdollisuuksista) haastattelemalla sisäisiä sidosryhmiä. Tämän jälkeen tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien suuruus (riskin tai vaikutuksen arvioitu rahallinen arvo) ja todennäköisyys (taloudellisen vaikutuksen todennäköisyys) pisteytettiin välillä 1–5. Lopuksi laskettiin keskimääräinen pistemäärä, joka kuvasi taloudellisen vaikutuksen kokonaisvaikutusta.

Taloudellisten vaikutusten (riskit ja mahdollisuudet) arvioinnissa käytettiin seuraavaa asteikkoa:

Esiintymisen todennäköisyys: Taloudellisten vaikutusten suuruus: Sidosryhmien palaute

Todennäköisyys

%

1

Hyvin epätodennäköinen

0–20%

2

Epätodennäköinen

21–40%

3

Yhtä todennäköinen kuin epätodennäköinen

41–60%

4

Todennäköinen

61–80%

5

Erittäin todennäköinen / Lähes varma

81–100 %

Vaikutuksen suuruus

1

Merkityksetön taloudellinen vaikutus

2

Pieni taloudellinen vaikutus

3

Kohtalainen taloudellinen vaikutus

4

Merkittävä taloudellinen vaikutus

5

Laaja taloudellinen vaikutus

Sidosryhmien näkökulmat otettiin mukaan useassa kohdassa. Ulkoisia sidosryhmiä ei osallistettu suoraan DMA-prosessiin, mutta heidän näkemyksensä huomioitiin laajempien sidosryhmälähteiden kautta, kuten potentiaalisten asiakkaiden esittämien yleisten kyselyiden sekä toimittajille lähetettävien säännöllisten kyselylomakkeiden avulla. Sisäiset sidosryhmät olivat vahvasti mukana: Toimintojen johtajat sekä osa ei-johtotehtävissä toimivista työntekijöistä osallistuivat työpajoihin, joissa he osallistuivat vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja pisteyttämiseen.

Priorisointi ja olennaisuuden määrittäminen

Kun kaikki vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IROt) oli pisteytetty, asetettiin olennaisuuskynnys niiden keskimääräisen pistemäärän perusteella. Olennaisuuskynnyksen määrittely perustui poikkitoiminnallisiin keskusteluihin niiden henkilöiden kanssa, jotka osallistuivat IRO-arviointiin. Kynnyksen asettamisen jälkeen ne IROt, joiden pistemäärä ylitti määritellyn rajan, katsottiin olennaisiksi, ja ne muodostavat tämän kestävyysraportin perustan.

Varmennus ja arviointi

Alustavat DMA:n tulokset käytiin läpi ja hyväksyttiin kestävyyden ohjausryhmässä. Ryhmä arvioi, vastasivatko havainnot sen ymmärrystä liiketoiminnasta ja sidosryhmien huolenaiheista. Tämän hyväksynnän jälkeen kaksoisolennaisuusanalyysin katsottiin olevan valmis.

Integrointi ja jatkuva päivittäminen

Hyväksynnän jälkeen näitä olennaisia aiheita on käytetty ohjaamaan Frameryn vuoden 2025 raportointia ja edistämään yhtiön kestävyysstrategiaa ja -tavoitteita (esimerkiksi uusittu sitoumus SBTi:hen). Jatkossa DMA päivitetään, kun Frameryn kestävyysstrategiaa päivitetään tai yhtiön strategisessa painopisteessä tapahtuu merkittäviä muutoksia.

16

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tämän prosessin tuloksena on selkeä käsitys siitä, mikä on tärkeintä. Framery on vakuuttunut siitä, että sen DMA:ssa on tunnistettu yhtiön sidosryhmien ja liiketoiminnan menestyksen kannalta kriittisimmät kestävyysseikat.

Tunnistetut kestävyyteen liittyvät riskit sisällytetään Frameryn laajempiin riskien arviointityökaluihin ja niitä verrataan strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin samoilla todennäköisyys- ja vaikutusasteikoilla. Frameryn riskinottohalun ylittävät olennaiset kestävyysriskit on sisällytetty yhtiönlaajuiseen riskirekisteriin ja niitä seurataan muiden keskeisten riskien ohella. Tällä integroinnilla varmistetaan, että kestävyyteen liittyvät riskit painottuvat yhtä paljon kuin muut keskeiset riskit yhtiön riskien hallinnassa.

Vastaavalla tavalla kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi kytkeytyy Frameryn yleiseen riskienhallintaviitekehykseen. DMA:n ja Frameryn ERM-prosessin (Enterprise Risk Management) täysimääräistä integrointia kehitetään edelleen. DMA:n tuloksia hyödynnetään vuosittaisen riskienhallintasyklin lähtötietoina, ja ne ohjaavat riskirekisterin päivitystä sekä riskienhallintatoimenpiteiden suunnittelua. Framery selvittää myös mahdollisuutta sisällyttää tunnistetut mahdollisuudet osaksi ERM-prosessia tulevaisuudessa.

Päätökset lopullisesta olennaisten kestävyysteemojen listasta hyväksyy johtoryhmä kestävyyden ohjausryhmän esityksen perusteella. Lopputulos esitellään hallitukselle vuosittaisen strategia- ja vastuullisuuskatsauksen yhteydessä.

Prosessia ohjaavat dokumentoidut sisäiset menettelyt, joissa määritellään roolit ja vastuut, pisteytyskriteerit, dokumentointivaatimukset sekä hyväksymisvaiheet. Kaikki lähtötiedot, oletukset ja pisteytyspäätökset kirjataan keskitettyyn työaineistoon jäljitettävyyden varmistamiseksi, sisäisen arvioinnin helpottamiseksi sekä johdonmukaisten päivitysten mahdollistamiseksi tulevissa arviointikierroksissa.

ESRS-ympäristöaiheet, joita ei pidetä olennaisina

Framery arvioi pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kaksoisolennaisuusanalyysissaan.

DMA:n perusteella ESRS E2, E3, E4 ja E5 katsotaan epäolennaisiksi raportointikauden osalta.

Arviointi käsitti Frameryn oman toiminnan sekä tärkeimmät arvoketjun alku- ja loppupään toiminnot, ja se perustui subjektiiviseen asiantuntija-arviointiin.

Kaikki Frameryn tuotteet valmistetaan yhtiön tehtaalla Tampereella. Tehtaalla on ISO 14001 -sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Framery on arvioinut ympäristövaikutuksensa – mukaan lukien pilaantumisen, vesivarat, biologisen monimuotoisuuden ja resurssien käytön – osana ISO 14001 -sertifiointivaatimuksia. Merkittävien ympäristövaikutusten arviointi osoittaa, että raaka-aineiden käyttöönotto ja komponenttien valmistus, jotka ovat molemmat osa Frameryn arvoketjun alkupään toimintaa, liittyvät pilaantumiseen, biologiseen monimuotoisuuteen ja resurssien käyttöön liittyviin vaikutuksiin. Frameryn työtilojen elinkaariarviointien tulokset osoittavat myös, että komponenttien valmistus muodostaa suurimman osan kokonaisvaikutuksista eri vaikutusluokissa, kuten resurssien kulutuksessa ja vedenkulutuksessa. Framery lieventää näitä arvoketjunsa alkupään toimintoihin liittyviä negatiivisia vaikutuksia tekemällä yhteistyötä toimittajiensa kanssa. Tätä vuorovaikutusta ohjaavat yhtiön ilmastotavoitteet ja osallistuminen Science Based Targets -aloitteeseen.

Framery arvioi pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvän olennaisuuden uudelleen vuosittain ja yhtiön jalanjäljen, prosessien, materiaalien tai toimittajavalikoiman merkittävien muutosten yhteydessä.

18

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

A person is touching a screen on a wall.

AI generated content

EU-taksonomiaa koskevat tiedot

EU-taksonomia on ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmä. Taksonomia kattaa kuusi ympäristötavoitetta:

ilmastonmuutoksen hillintä

ilmastonmuutokseen sopeutuminen

vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

siirtyminen kiertotalouteen

ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Taksonomia ei kata kaikkia taloudellisia toimintoja, vaan keskittyy niihin, joita tarvitaan eniten nettonollapäästöihin siirtymisessä ja ympäristökestävyydessä.

Framery on arvioinut toimintansa EU-taksonomian ilmastoa ja ympäristöä koskevien delegoitujen asetusten kriteerien perusteella. EU- taksonomian piiriin kuuluvia toimintoja pidetään taksonomiakelpoisina, ja kaikki olennaiset kriteerit täyttäviä toimintoja pidetään taksonomian mukaisina. Taksonomia-asetus edellyttää, että finanssialan ulkopuoliset yritykset ilmoittavat taksonomiakelpoisen ja taksonomian mukaisen liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) osuuden. Komission delegoitu asetus, jolla muutetaan komission delegoitua asetusta (EU) 2021/2178 ympäristön kannalta kestävien toimintojen osalta julkistettavien tietojen sisällön ja esittämistavan yksinkertaistamiseksi, asetti olennaisuuden arvioimiseen määrälliset olennaisuuskynnykset, joiden mukaisesti finanssialan ulkopuolisten yritysten ei tarvitse arvioida taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta, jos mahdollisesti olennaisista taloudellisista toiminnoista saatava kumulatiivinen liikevaihto, pääomamenot tai toimintamenot ovat alle 10 prosenttia kyseisen tulosindikaattorin nimittäjästä.

Frameryn liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on määritetty EU:n taksonomian mukaisesti. Liikevaihto vastaa tilinpäätöksessä raportoitua IFRS-liikevaihtoa (katso lisätietoja liitetiedosta 2.1 Tilinpäätöksen liikevaihto). Pääomamenot sisältävät kaikki aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset sekä vuokrasopimuksiin kirjatut omaisuuserät ennen poistoja tai arvonmuutoksia. Liikearvo ei sisälly pääomamenoihin. Lisätietoja aineettomista hyödykkeistä on liitetiedossa 3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet ja aineellisista hyödykkeistä tilinpäätöksen liitetiedossa 3.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. Toimintamenot sisältävät aktivoimattomat tutkimus- ja kehitysmenot, tuote- ja älytoimistojärjestelmät- toimintojen henkilöstökulut, rakennusten korjaukset, kunnossapidon, lyhytaikaiset vuokrasopimukset sekä laite- ja IT-laitekulut.

Frameryn tekemän oman analyysin mukaan yli 90 prosenttia liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista syntyy äänieristettyjen työtilojen ja puhelinkoppien valmistuksesta ja myynnistä, mikä ei kuulu EU:n taksonomian piiriin. Mahdollisesti luokitusjärjestelmään liittyvät toiminnot (kuten varaosien myynti, palautettujen yksiköiden jälleenmyynti ja tuote palveluna -tarjonta) kuuluvat valmistussektoriin, mutta ne muodostavat yhteensä reilusti alle 10 % kunkin indikaattorin nimittäjästä.

Koska delegoidussa asetuksessa määriteltyä olennaisuutta ei ole, Framery soveltaa finanssialan ulkopuolisten yritysten epäolennaisuuspoikkeusta. Yhtiön ei näin ollen tarvitse arvioida tai julkistaa taloudellisen toimintansa taksonomiakelpoisuutta tai taksonomian mukaisuutta, ja se raportoi liikevaihtonsa, pääomamenonsa ja toimintamenonsa yhteensä epäolennaisina yhdessä tämän toimialakontekstin selityksen ja epäolennaisuuspäätelmän perusteen kanssa.

Liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen osuus tuotteista tai palveluista, jotka liittyvät taksonomiakelpoisiin tai taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin - tiedonanto kattaa vuoden 2025 (yhteenvetävät keskeiset tulosindikaattorit)

Tilikausi

2025

Tulosindikaattori (1)

Yhteensä (2)

Taksonomiakelpoisten toimintojen osuus (3)

Taksonomian mukaiset toiminnot (4)

Taksonomian mukaisten toimintojen osuus (5)

Taksonomian mukaisten toimintojen erittely ympäristötavoitteiden mukaan

Mahdollistavien toimintojen osuus (12)

Siirtymätoimintojen osuus (13)

Arvioimattomat toiminnot, joita pidetään epäolennaisina (14)

Taksonomian mukaiset toiminnot edellisellä tilikaudella 2024 (15)

Taksonomian mukaisten toimintojen osuus edellisellä tilikaudella 2024 (16)

Ilmastonmuutoksen hillintä (6)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (7)

Vesi (8)

Kiertotalous (9)

Pilaantuminen (10)

Biologinen monimuotoisuus (11)

EUR M

%

EUR M

%

%

%

%

%

%

%

%

%

%

Valuutta

%

Liikevaihto

222,1

0 %

2,8 %

CapEx

7,7

0 %

8,4 %

OpEx

11,7

0 %

0,2 %

19

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

E1 Ilmastonmuutos

Siirtymäsuunnitelman laatiminen

Vaikka Framerylla ei vielä ole ESRS:n määritelmän mukaista siirtymäsuunnitelmaa, tässä julkaisussa annetaan yleiskatsaus yhtiön tavoitteisiin, toimiin ja vastuuvelvollisuuteen. Framery aikoo ottaa käyttöön virallisen siirtymäsuunnitelman vuoden 2026 aikana. Yhtiön visiona on muuttaa tavalliset toimistot työtiloiksi, joita ihmiset rakastavat. Yhdistämällä fyysiset ja digitaaliset työkalut yhtiö varmistaa, että työntekijöillä on käytettävissään oikea tila silloin, kun he sitä tarvitsevat. Frameryn työtilat ja muut älytoimistojärjestelmät ja -palvelut pyrkivät tekemään työelämästä helpompaa, tuottavampaa ja miellyttävämpää kaikille. Yhtiön kehittäessä näitä ratkaisuja yksi kriteereistä on kestävyys.

Framery liittyi Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) vuonna 2020 ja on siitä lähtien sitoutunut tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 ̊C:seen. Päästövähennystavoitteet on sisällytetty Frameryn strategiaan ja niitä toteutetaan tuote- ja toimitusketjutoiminnoissa, joissa toimet ja niihin liittyvä taloudellinen suunnittelu tapahtuvat. Tavoitteet on käsitelty tarkemmin kohdassa ”Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja toimet”.

Frameryn ilmastovaikutus johtuu älykkäiden työtilojen valmistuksesta. Ilmastovaikutusten mittaamiseksi Framery on teettänyt elinkaariarvioinnin (Life Cycle Assessment, LCA) kaikille työtiloilleen ja julkaissut tulokset ympäristötuoteselosteina (Environmental Product Declaration, EPD). Työtilojen elinkaariarviointien tulokset osoittavat, että työtilan valmistus aiheuttaa yli 70 % sen elinkaaren aikaisista päästöistä. Toiseksi suurin tekijä on työtilojen käyttö. Tämä johtuu sähkönkulutuksesta, jonka oletetaan edustavan keskimääräistä sähköverkon energialähteiden yhdistelmää maissa, joihin työtiloja myydään. Elinkaarianalyysin tulosten perusteella Framery on kehittänyt kyvyn arvioida työtilojen ilmastovaikutuksia tuotekehitysvaiheessa päätöksenteon ohjaamiseksi. Tällä käytännöllä varmistetaan, että esimerkiksi toimittaja- ja materiaalivalintojen muutokset voidaan tehdä riittävän ajoissa. Framery alkoi mitata työtilojensa ilmastovaikutuksia järjestelmällisesti vuonna 2024, kun se lanseerasi uuden valikoiman älykkäitä työtiloja. Elinkaariarviot ja ympäristötuoteselosteet päivitetään vuosittain.

Elinkaariarviointien tulokset ovat osoittaneet, että tehokkaan ilmastonmuutoksen hillinnän varmistamiseksi Frameryn on keskityttävä työtilojen valmistusprosessiin ja työtilojen käytönaikaiseen energiankulutukseen. Työtilojen valmistuksessa tunnistettuihin hiilestä irtautumisen keinoihin sisältyvät tuotteiden uudelleensuunnittelu ja materiaalien korvaaminen. Framery pyrkii löytämään vähähiilisiä materiaaleja, kuten fossiilivapaata terästä, vähähiilistä lasia ja kierrätettyä alumiinia (nämä materiaalit aiheuttavat eniten CO 2 -päästöjä). Vuonna 2024 Framery lupasi valmistaa ensimmäiset tuotteet työpaikoille fossiilivapaasta teräksestä heti, kun sitä on saatavilla. Myös tuotteiden käytönaikaista energiankulutusta tutkitaan tuulettimien ja valaistuksen käytön optimoimiseksi. Lisäksi päästöttömän sähkön käyttö työtilan energialähteenä vähentäisi merkittävästi sen elinkaaren aikaisia päästöjä. Toimenpiteet, joihin Framery ryhtyy näiden ongelmien ratkaisemiseksi, on kuvattu kohdassa "Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja toimet".

Kielteisten vaikutusten lieventämisen lisäksi Framery tarjoaa asiakkailleen dataa työtilojen käytön seuraamiseksi, jonka avulla asiakkaat voivat parantaa nykyisten työtilojensa käyttöä ja käyttöastetta ennen uusien ostamista. Lisäksi Frameryn tällä hetkellä valmistamat työtilat on suunniteltu modulaarisesti, jotta vaurioituneet tai kuluneet osat voidaan vaihtaa yksitellen, mikä tekee niistä käytännössä korjattavia ja kunnostettavia Frameryn tarjoamien varaosien avulla työtilat on suunniteltu kiertotaloutta ajatellen.

Framery on onnistunut vähentämään oman toimintansa päästöjä siirtymällä päästöttömiin sähkölähteisiin. Myös lämmityksen päästöt ovat laskeneet, kun paikalliset energiantoimittajat Tampereen seudulla ovat siirtyneet fossiilisista lähteistä vähäpäästöisempiin. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi Framery siirtyi uusiutuvaan kaukolämpöön vuonna 2025.

Frameryn omaisuuteen ja tuotteisiin liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen lukkiumien arvioidaan olevan merkityksettömiä. Frameryn omat toiminnot ovat sähköllä toimivia vähän omaisuuseriä vaativia kokoonpanoprosesseja. Frameryn työtiloissa on terästä, alumiinia ja lasia – materiaaleja, jotka ovat peräisin suuripäästöisistä teollisuudenaloista. Framery katsoo siirtymisen vähähiilisiin materiaaleihin olevan kuitenkin käynnissä ja asiasta keskustellaan parhaillaan toimittajien kanssa. Framery on arvioinut vähähiilisten materiaalien teknistä soveltuvuutta ja todennut, että Framery-työtilojen tuotesuunnittelu on yhteensopiva markkinoilla olevien vaihtoehtojen kanssa. Tämän perusteella Frameryn tuotteiden mahdolliset kasvihuonekaasupäästöjen lukkiumat katsotaan vähäisiksi. Toisaalta työtilojen käytöstä aiheutuvat päästöt johtuvat sähkönkulutuksesta. Nämä päästöt riippuvat voimakkaasti markkinoiden kehityksestä vähäpäästöisten energialähteiden kapasiteetin ja hinnoittelun osalta.

Frameryn strategiaan kuuluu kestävyysohjelma, ja Framery raportoi vuosittain julkisesti kestävyytensä tilasta, suorituskyvystä ja tuloksista. Kestävyysohjelma edistää Frameryn tarjoamien tuotteiden hiilipäästöjen vähentämistä sekä siirtymää kiertotalouteen, jotka muodostavat Frameryn siirtymäsuunnitelman keskeiset peruspilarit. Näitä aloitteita toteutetaan tuote- ja toimitusketjutoimintojen yhteisenä työnä, ja niitä johdetaan asiaankuuluvissa ohjausfoorumeissa. Kestävyysohjelman on tarkastanut ja hyväksynyt johtoryhmä, joka vastaa näistä asioista. Hallitukselle raportoidaan kestävyysasioista vuosittain.

Framerya ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

20

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Sijainti arvoketjussa

Aikaväli

Johdon vastaus

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Mahdollisuus

Frameryllä on mahdollisuus houkutella uusia asiakkaita, jos se pystyy erottautua kestävämmällä tarjoamalla markkinaan verrattuna.

Oma toiminta, arvoketjun loppupää

Pitkä

Framery investoi vähähiilisiin ja kiertotalouden mukaisiin ratkaisuihin sekä kumppanuuksiin vastatakseen kysyntään ja luodakseen asiakasarvoa.

Ilmastonmuutoksen hillintä

Kielteinen vaikutus

Tuotteisiin liittyvät päästöt. Frameryn arvoketju aiheuttaa scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä, joita syntyy Frameryn työtilojen koko elinkaaren ajalta.

Arvoketjun alkupää, arvoketjun loppupää

Pitkä

Framery asettaa tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita sekä omalle toiminnalleen että arvoketjulleen. Framery vähentää tuotteidensa hiilipäästöjä vähähiilisten materiaalien valinnan, uusiutuvan energian käytön ja tuotesuunnittelun avulla. Framery raportoi edistymisestä vuosittain.

Myönteinen vaikutus

Korjaus-, huolto- ja kunnostusvaihtoehdot pidentävät työtilan käyttöikää. Tämä vähentää tarvetta tuotteiden tiheälle uusimiselle ja uusien tuotteiden valmistukselle, mikä puolestaan pienentää tuotantoon liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Tavanomaisen huollon voi suorittaa loppukäyttäjä tai jälleenmyyjä, joten se on mahdollista kaikille asiakkaille.

Oma toiminta

Pitkä

Framery edistää kiertotaloutta pidentämällä tuotteiden käyttöikää uusilla liiketoimintamalleilla. Frameryn älykkäiden työtilojen modulaarinen rakenne mahdollistaa käyttöiän pidentämisen helpolla korjauksella ja kunnostuksella. Uudet kiertotalouden periaatteiden mukaiset liiketoimintamallit edistävät tuotteiden korjaamista ja uudelleenkäyttöä ja pidentävät niiden käyttöikää. Framery ottaa käyttöön kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja maailmanlaajuisesti Framery Subscribed-vuokrauspalvelun ja kumppanuuksien kautta.

Myönteinen vaikutus

Työtilat ovat äänieristettyjä kokoustiloja, jotka vähentävät työmatkojen tarvetta ja toimistotilojen remontointitarvetta. Tämä auttaa asiakkaita välttämään päästöjä.

Arvoketjun loppupää

Pitkä

Frameryn ratkaisut auttavat optimoimaan toimistotilojen käyttöä. Framery-työtilat tarjoavat hiljaisen tilan keskittymistä vaativaan työhön, videopuheluihin ja pieniin kokouksiin. Modulaarisen rakenteensa ansiosta työtilat on helppo siirtää verrattuna kiinteisiin neuvottelutiloihin. Frameryn älytoimistojärjestelmät mahdollistavat tehokkaat työtilat tarjoamalla reaaliaikaista käyttötietoa mahdollistaen näin toimistojen kehittämisen.

Siirtymäriski

Frameryn tuotteiden ja palveluiden kysyntä voi vähentyä, jos asiakkaiden vastuullisuusodotuksiin ei vastata. Asiakkaat painottavat yhä enemmän vastuullisuutta, ja markkinoille voi ilmaantua kilpailijoita, joilla on vahvemmat ympäristömeriitit, mikä voi johtaa kysynnän heikkenemiseen ja myynnin laskuun.

Oma toiminta, arvoketjun loppupää

Pitkä

Framery on jatkuvassa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa ja seuraa politiikka- ja markkinakehitystä varmistaakseen, että sen vastuullisuustarjonta on huipputasoa. Frameryn työtilojen hiilestä irtautuminen riippuu pitkälti vähähiilisten materiaalien ja energian saatavuudesta.

Energia

Kielteinen vaikutus

Framery-työtilat on suunniteltu kestämään vuosikymmeniä. Ne kuluttavat energiaa elinkaarensa aikana.

Arvoketjun loppupää

Pitkä

Framery tunnistaa, että sen työtilat kuluttavat energiaa käytön aikana, mikä aiheuttaa siihen liittyviä päästöjä. Yhtiö lieventää tätä parantamalla energiatehokkuutta tuotesuunnittelun optimoinnin ja älykkäiden ominaisuuksien avulla sekä tukemalla asiakkaita energiankulutuksen vähentämisessä. Framery edistää myös uusiutuvan energian käyttöä elinkaaripäästöjen minimoimiseksi.

Framery on arvioinut ilmastoon liittyviä riskejään ja mahdollisuuksiaan osana kaksoisolennaisuusanalyysiaan. Vaikka erillistä resilienssianalyysiä ei ole tehty, Frameryn resilienssiä erilaisissa ilmastoskenaarioissa käsiteltiin vuoden 2024 lopussa ja vuoden 2025 alussa tehdyssä DMA:ssa.

Frameryn strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä suhteessa ilmastonmuutokseen ei ole vielä kattavasti analysoitu. Joitakin yleisiä johtopäätöksiä on kuitenkin tehty koko arvoketju huomioiden. Tämän analyysin perustana on ilmastoskenaarioiden analyysi, joka koostuu kahdesta skenaariosta: High-Carbon-skenaariosta (ilmaston lämpeneminen ylittää 3 °C) ja Low-Carbon-skenaariosta (ilmaston lämpeneminen rajoittuu 1,5 °C:seen) seuraavilla aikahorisonteilla: lyhyt aikaväli (1 vuosi tai vähemmän), keskipitkä aikaväli (1-5 vuotta) ja pitkä aikaväli (yli 5 vuotta). Resilienssianalyysin edetessä tarkastellaan epävarmuusalueita sekä strategian ja liiketoimintamallin sopeutumis- ja mukautumiskykyä.

Frameryn vaikutusta ilmastonmuutokseen arvioidaan kasvihuonekaasuinventaarion perusteella, joka laaditaan pääasiassa tuotteiden elinkaariarviointeihin (LCA) pohjautuen. Kasvihuonekaasuinventaario toimii perustana Frameryn tieteeseen perustuville päästövähennystavoitteille, ja se laaditaan vuosittain edistymisen seuraamiseksi. Frameryn oman toiminnan vaikutus on vähäinen, eikä siihen liity merkittäviä päästölukkiumia. Framery on todennut, että tuotteiden hiilestä irtautuminen ei edellytä merkittäviä tuotesuunnittelumuutoksia, vaan se voidaan saavuttaa siirtymällä vähähiilisiin materiaaleihin ja energialähteisiin sekä optimoimalla työtilojen sähkönkulutusta käytön aikana. Suurin osa vaikutuksista syntyy arvoketjun alkuvaiheessa, erityisesti päämateriaaleista korkean päästöintensiteetin toimialoilta: teräksestä, lasista ja alumiinista. Riippuvuus näistä toimialoista nähdään merkittävänä siirtymäriskinä, joka toteutuu, mikäli ne eivät onnistu hiilestä irtautumisessa. Toisaalta päästöjen keskittyminen muutamaan keskeiseen materiaaliin mahdollistaa päästövähennystoimien tehokkaan kohdentamisen.

Frameryn strategiaa ja liiketoimintamallia pidetään suhteellisen resilientteinä molemmissa ilmastoskenaarioissa. Vaikka riskiprofiilit ovat erilaiset näissä kahdessa skenaariossa, hillitsemisen keinot on tunnistettu molemmille.

Fyysiset riskit ovat suurempia High-Carbon-skenaariossa, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on edelleen suurta, hiilestä irtautumisen toimet ovat erittäin vähäisiä ja fyysiset riskit voimistuvat. Framery ymmärtää, että sen toimitusketju on alttiina fyysisille ilmastoon liittyville riskeille, kuten äärimmäisille sääolosuhteille. Vaikka suurin osa yhtiön ensisijaisista toimittajista sijaitsee suhteellisen lähellä Frameryn tuotantolaitosta Tampereella, raaka-aineet hankitaan tyypillisesti kauempaa. Näitä sijainteja ei ole kartoitettu suhteessa ennustettuihin ilmastoriskeihin. Framery

soveltaa kuitenkin kahden toimittajan (dual sourcing) periaatteita muista syistä, mikä osaltaan auttaa lieventämään tätä riskiä.

Siirtymäriskejä pidetään merkittävinä Low-Carbon-skenaariossa, jolle on ominaista aggressiivinen hiilestä irtautuminen, vahva ympäristöpolitiikka ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan. Siirtymäriskit liittyvät pääasiassa markkinoihin, toimintaperiaatteisiin ja maineeseen. Framery on riippuvainen toimittajiensa kyvystä irtautua hiilestä. Frameryn oman arvion mukaan vähähiilisten materiaalien saatavuus on rajallista ja ne ovat kalliimpia. Tämä altistaa Frameryn markkina- ja maineriskeille, joten hiilestä irtautumisen vauhdin on vastattava asiakaskysyntää.

Koska Framery ei ole vielä tehnyt erillistä ilmastoskenaarioanalyysiä, arvioita ilmastoskenaarioiden yhteensopivuudesta tilinpäätöksessä käytettyjen oletusten kanssa ei ole tehty. Framery aikoo arvioida ilmastoskenaarioiden käyttöä osana ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointiprosessiensa tulevaa kehittämistä.

Ilmastonmuutokseen liittyvät toimintaperiaatteet

Frameryn toimintaperiaatteissa (Code of Conduct) kuvataan yhtiön lähestymistapaa eettisiin liiketoimintakäytäntöihin, ihmis- ja työntekijöiden oikeuksiin sekä ympäristöarvoihin. Framery on sitoutunut parantamaan ympäristötehokkuuttaan jatkuvasti ottaen huomioon tuotteiden koko elinkaaren. Prosesseja parannetaan energian ja materiaalien käytön, päästöjen ja ympäristöriskien vähentämiseksi. Frameryn tuotteet on suunniteltu erityisesti pitkää käyttöikää ja kierrätettävyyttä ajatellen. Frameryn toimittajien toimintaperiaatteissa (Supplier Code of Conduct) kuvataan arvot ja periaatteet, joita yhtiön toimittajien ja niiden toimitusketjujen odotetaan noudattavan. Framery osallistuu YK:n Global Compact -aloitteeseen ja Science Based Targets -aloitteeseen, ja sen toimittajien odotetaan tukevan Framerya näiden hankkeiden puitteissa tehtyjen sitoumusten toteuttamisessa.

Frameryn ympäristöpolitiikassa ilmastonmuutos, luonnonvarojen niukkuus ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen tunnistetaan vakaviksi ympäristöuhiksi. Frameryn lähestymistapana on toteuttaa järjestelmällistä ympäristönhallintaa ja parantaa jatkuvasti ympäristötehokkuuttaan koko arvoketjussa noudattamalla ympäristönhallintajärjestelmiä koskevan ISO 14001 -standardin vaatimuksia. Yhtiön ympäristöpolitiikka koskee kaikkia Frameryn toimintoja, mutta se kattaa myös arvoketjun alku- ja loppupään toiminnot. Politiikka on sisäisten asiantuntijoiden laatima ja kestävyyden ohjausryhmän hyväksymä. Toimitusjohtaja on allekirjoittanut politiikan, ja sen toteuttamisesta vastaavat toimintojen johtajat. Ympäristöpolitiikka ja muut politiikat ja toimintaperiaatteet ovat julkisesti saatavilla Frameryn verkkosivustolla.

21

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Frameryn kestävyysohjelma (joka täydentää Frameryn strategiaa ) tähtää yhtiön tuotteiden hiilipäästöjen vähentämiseen materiaalien käytön vähentämisen, kierrätettyjen ja vähähiilisten materiaalien osuuden kasvattamisen sekä vähähiiliseen energiaan siirtymisen keinoin. Lisäksi Framery edistää siirtymistä kiertotalouteen tavoitteenaan maksimoida tuotteidensa käyttöaste, korjattavuus, uudelleenkäytettävyys ja käyttöikä. Framery on mukana Science Based Targets -aloitteessa asettaakseen kunnianhimon tason ilmastotieteeseen pohjaten.

Merkittävä osa Frameryn epäsuorista ympäristövaikutuksista, mukaan lukien scope 3 -päästöt, syntyy toimittajaverkostosta. Yhtiö on sitoutunut valitsemaan samanhenkisiä kumppaneita, jotka ovat valmiita tekemään yhteistyötä Frameryn kanssa ympäristöasioissa. Yhdessä Framery ja sen kumppanit voivat etsiä ratkaisuja negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi ja positiivisten ympäristövaikutusten vahvistamiseksi koko toimitusketjussa.

Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja toimet

Framery on asettanut täsmällisiä, mitattavia ja aikasidonnaisia scope 1-, 2- ja 3-kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita ympäristöpolitiikkansa ja Science Based Targets -aloitteeseen sitoutumisen mukaisesti. Nämä tavoitteet koskevat Frameryn merkittävimpiä ilmastovaikutuksia ja ohjaavat sen strategiaa ja suunnittelua.

Framery liittyi Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) vuonna 2020 ja asetti samana vuonna ensimmäiset tieteeseen perustuvat tavoitteensa. Näiden tavoitteiden saavuttamisen jälkeen vuonna 2025 asetettiin uudet SBTi- tavoitteet, jotka johtoryhmä hyväksyi ja jotka odottavat parhaillaan SBTi:n validointia. Vaikka sidosryhmät eivät olleet suoraan mukana tavoitteiden asettamisprosessissa, monet asiakkaat ovat ilmaisseet vahvan tukensa Frameryn osallistumiselle SBTi-aloitteeseen. Frameryn uudet tavoitteet, joissa vertailuvuosi on 2024, ovat seuraavat:

Absoluuttisten scope 1- ja scope 2 -päästöjen vähentäminen 50 % vuoteen 2030 mennessä

Tämä on absoluuttinen vähennystavoite 1,5 °C:n kehityspolun mukaisesti.

Scope 2 -päästöt lasketaan markkinaperusteisella menetelmällä.

Tavoiteraja sisältää maankäyttöön liittyvät päästöt ja poistot biogeenisistä raaka-aineista.

Scope 3 -päästöjen vähentäminen 52 % arvonlisäeuroa kohden vuoteen 2030 mennessä

Tämä taloudellisen intensiteetin tavoite on linjassa reilusti alle 2 °C:n polun kanssa ja heijastaa Frameryn sitoutumista kasvun irtikytkemiseen arvoketjun päästöistä.

Lisäarvo määritellään käyttökatteen (EBITDA) ja kaikkien henkilöstökulujen summana.

Kattaa seuraavat scope 3 päästöt: ostetut tavarat ja palvelut, tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, tuotantoketjun loppupään kuljetukset, myytyjen tuotteiden käyttö ja myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa.

Fyysisen intensiteetin mittarin sijaan käytetään taloudellisen intensiteetin tavoitetta, jotta tavoitteeseen voidaan sisällyttää digitaaliset älytoimistojärjestelmät, joita ei voida mitata fyysisissä yksiköissä.

Vertailuvuonna 2024 scope 1- ja scope 2 -päästöt olivat yhteensä 196 tCO₂-ekv. ja scope 3 -päästöjen taloudellinen intensiteetti oli 647 tCO₂-ekv./MEUR GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard- ja Corporate Value Chain Accounting and Reporting Standard -standardien mukaisesti. Tavoitteet kattavat kaikki kasvihuonekaasut ja ne raportoidaan CO₂-ekvivalentteina. Framery luottaa yksinomaan suoriin päästövähennystoimiin eikä käytä kasvihuonekaasujen poistoja, päästöhyvityksiä tai vältettyjä päästöjä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Framery on tunnistanut tavoitteen saavuttamiseen tarvittavat hiilestä irtautumisen keinot, jotka on integroitu yhtiön yleiseen liiketoimintastrategiaan ja taloudelliseen suunnitteluun.

Frameryn toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kattavat kaikki scope 1-, 2- ja 3 -päästöt, mukaan lukien oman toiminnan päästöt, arvoketjun alkupään materiaalit ja tuotteiden käytön arvoketjun loppupäässä. Kestävyyden ohjausryhmä kohdentaa tarvittavat resurssit ja valvoo toteutusta, ja päävastuu näiden toimenpiteiden toteuttamisesta kuuluu johtotasolla edustetuille tuote- ja toimitusketjutoiminnoille.

Scope 1- ja scope 2 -toimet

Ensisijainen toimenpide 50 %:n vähennystavoitteen saavuttamiseksi on siirtyminen päästöttömään kaukolämpöön, mitä pidetään yksinkertaisena ja edullisena toimenpiteenä. Kasvihuonekaasupäästöjen odotettu vähennys on yli 80 %, mikä ylittää merkittävästi 50 %:n vähennystavoitteen. Tavoitteeseen ei liity olennaisia vuotuisia toimintamenoja.

Scope 3 -toimet

Framery tavoittelee 52 %:n vähennystä 647 tCO 2 -ekv./MEUR:n tasolta 311 tCO 2 -ekv./MEUR:n tasolle seuraavien viiden vuoden aikana. Tavoitteet asetettiin vuonna 2025, ja vertailuvuotena on 2024 ja tavoitevuotena 2030. Framery on tunnistanut useita keskeisiä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi:

Vähähiilisiä materiaaleja pidetään tällä hetkellä vaikuttavimpana hiilestä irtautumisen strategiana. Niiden saatavuuteen ja kustannuksiin liittyy epävarmuutta, ja arvioita tarkennetaan ajan myötä.

Frameryn työtilojen käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentäminen on toiseksi merkittävin keino. Vaikka Framery ei voi vaikuttaa asiakkaidensa energianhankintaan, Framery voi vähentää päästöjä seuraavilla tavoilla:

ilmanvaihdon ja valaistuksen energiankäytön optimointi

asiakkaiden opastaminen energianlähteiden vaikutuksista

Älytoimistojärjestelmien käyttöönotto, mikä optimoi työtilojen käytön ja tehokkuuden.

Jatkuva innovointi ja tuotteiden uudelleensuunnittelu, kuten modulaarinen älykkäiden työtilojen rakenne, joka on vähentänyt tuotteen painoa ja helpottanut kunnostamista, pidentäen siten tuotteen käyttöikää.

Nämä toimenpiteet on integroitu osaksi normaalia toimintaa, eikä merkittäviä pääomamenoja (CapEx) tai toimintamenoja (OpEx) ole odotettavissa. CO₂- päästöjen vähennyssuunnitelma perustuu ensisijaisesti materiaalimuutoksiin, toimitusketjun parannuksiin ja ohjelmistopohjaiseen energiankäytön optimointiin laajamittaisen tuotesuunnittelun sijaan. Vaikka vähähiiliset materiaalit voivat olla kalliimpia, nykyarvioiden mukaan kustannusten nousu ei ole niin merkittävä, että se olennaisesti heikentäisi Frameryn liiketoiminta- asemaa.

Taulukko E1-3.1

Keinot scope 1- ja scope 2 -päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi

t CO 2 -ekv.

%

Vertailuvuosi 2024

196

Päästötön kaukolämpö

-175

-89 %

Tavoitevuosi 2030

98

-50 %

Keinot scope 3 -päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi

tCO 2 -ekv./MEUR

700

647

-26%

600

-12%

500

-9%

400

-5%

311

300

200

100

0

Vertailu- vuosi 2024

Vähähiiliset materiaalt

Työtilojen käyttö

Älykkäät toimisto- ratkaisut

Innovaatiot ja tuotteiden uudelleen- suunnittelu

Tavoite- vuosi -52%

22

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Energia

Taulukko E1-5.1

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

2024

2025

% muutos 2024–2025

(1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

0

0

-

(2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

16

13

-21 %

(3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

0

0

-

(4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

0

0

-

(5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen kulutus (MWh)

534

207

-61 %

(6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana)

550

219

-60 %

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

19 %

7 %

-60 %

(7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)

783

11

-99 %

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

27 %

0%

-99 %

(8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

3

3

3 %

(9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

1 585

2 707

71 %

(10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)

0

0

-

(11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana)

1 588

2 711

71 %

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

54 %

92 %

70 %

Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6, 7 ja 11 summana)

2 921

2 941

1 %

Liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti

2024

2025

% muutos 2024–2025

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/MEUR)

18

13

-27 %

Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva liikevaihto (MEUR)

162

222

37 %

Liikevaihto (muut) (MEUR)

-

-

Frameryn energiankulutus aiheutuu yhtiön omistamien ajoneuvojen polttoaineista sekä ostetun sähkön ja kaukolämmön käytöstä Tampereen tuotanto- ja toimistorakennuksessa sekä Helsingin näyttelytiloissa. Yhtiön autoissa käytetyt polttoaineet ovat pääosin peräisin öljytuotteista ja niiden sisältämän biogeenisen osuuden oletetaan olevan kansallisen keskimääräisen sekoitussuhteen mukainen. Polttoainemäärät raportoidaan laskuista saatujen tietojen perusteella. Kaiken sähkön katsotaan olevan vähähiilistä, joko ydinvoimasta tai uusiutuvista lähteistä. Kaukolämpö on pääosin uusiutuvista lähteistä, mikä edustaa tuotannon jakaumaa Tampereella ja Helsingissä. Framery ei tuota energiaa. Vuokranantajat toimittavat sähkö-, kaukolämpö- ja kaukojäähdytysluvut energiantoimittajiensa kautta. Tiedot on varmennettu ulkoisesti osana yhtiön tilintarkastajan toteuttamaa rajoitetun varmuuden tarkastusprosessia. Kulutusluvuissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Tampereen tuotantolaitos siirtyi ydinvoimasta uusiutuvaan tuulisähköön vuoden 2025 alussa ja uusiutuvaan kaukolämpöön vuoden 2025 loppupuolella. Nämä muutokset ovat kasvattaneet uusiutuvien energialähteiden osuutta kokonaisenergiankulutuksesta merkittävästi yli 90 prosenttiin. Frameryn alueelliset ulkomaiset logistiikkakeskukset ja showroom- tilat (muut kuin Helsinki) eivät ole huomioitu raportoiduissa luvuissa, koska ne eivät ole yhtiön organisaatiorajan sisällä, joka on määritelty yhtiön IFRS 16 -raportoinnin mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedosta 3.3 Vuokrasopimukset.

Käytetty liikevaihto on tilinpäätöksessä ilmoitettu 222,1 miljoonaa euroa. Frameryn liikevaihto muodostuu tehdasvalmisteisten äänieristettyjen työtilojen myynnistä ja vuokrauksesta sekä tällä hetkellä vähäisessä määrin digitaalisten palveluiden myynnistä. Siksi suurin osa Frameryn toiminnasta lukeutuu valmistussektoriin, jota pidetään ilmastovaikutukseltaan merkittävänä alana. Vaikka tehdasvalmisteisten työtilojen vuokraus ja digitaalisten palveluiden myynti eivät kuulu samaan valmistuksen luokitteluun, ne muodostavat vain pienen osan yhtiön liikevaihdosta ja katsotaan siten epäolennaisiksi. Framery seuraa näiden toimien kehittymistä ja käsittelee niitä raportoinnissa jatkossa, kun ne katsotaan olennaisiksi. Katso lisätietoja liitetiedosta 2.1 Liikevaihto.

A large truck is parked next to a sign.

AI generated content

23

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Päästöt

Taulukko E1-6.1

Takautuva

Välitavoitteet ja tavoitteet

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Perusvuosi 2024

2025

% muutos 2024–2025

2030

Scope 1 kasvihuonekaasupäästöt (t CO 2 -ekv.)

4,5

3,5

-22 %

-50 %*

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen | prosenttiosuus (%)

0

0

-

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

 

 

Sijaintiperusteiset scope 2 kasvihuonekaasupäästöt (t CO 2 -ekv.)

200

160

-19 %

Markkinaperusteiset scope 2 kasvihuonekaasupäästöt (t CO 2 -ekv.)

190

90

-53 %

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

 

 

Epäsuorat (scope 3) kasvihuonekaasupäästöt (tCO 2 -ekv.)

42 200

47 100

11 %

-52 % (intensiteetti**)

1 Ostetut tavarat ja palvelut, mukaan lukien pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut

31 800

33 800

6 %

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, mukaan lukien 9 Tuotantoketjun loppupään kuljetukset ja jakelu

2 100

2 700

28 %

11 Myytyjen tuotteiden käyttö

7 200

9 400

31 %

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

1 100

1 200

6 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Scope 1+2 -kasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset)(t CO 2 -ekv.)

205

164

-20 %

Scope 1+2 -kasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset)(t CO 2 -ekv.)

196

94

-52 %

-50 %*

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (t CO 2 -ekv.)***

42 400

47 200

-11 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (t CO 2 -ekv.)***

42 400

47 100

-11 %

* Framery sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1- ja scope 2 (markkinaperusteisia) -kasvihuonepäästöjä 50 %. Tavoiteraja sisältää maankäyttöön liittyvät päästöt ja poistot biogeenisistä raaka-aineista.

** Framery sitoutuu vähentämään scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 52% arvonlisäeuroa kohden.

*** Kattaa Scope 1, 2, ja 3 päästöt

Edistyminen Science Based Targets -tavoitteiden saavuttamisessa*

Vertailuvuosi 2024

2025

% muutos 2024–2025

Tavoite 2030

Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (markkinaperusteinen) vuoden 2024 lähtötasosta (tCO 2 -ekv.)

196

94

-52%

-50%

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen per lisäarvoeuro vuoden 2024 lähtötasosta (tCO 2 -ekv./MEUR)

647

516

-20%

-52%

* Odottaa SBTi:n validointia

Lisätiedot

2025

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin biomassan poltosta tai biologisesta hajoamisesta, ja jotka eivät sisälly scope 1 -päästöihin (t CO 2 -ekv.)

0,8

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin biomassan poltosta tai biologisesta hajoamisesta, ja jotka eivät sisälly scope 2 -päästöihin (markkinaperusteiset)

510

Scope 2 -päästöjen sopimusvälineiden osuus

100

Niiden sopimusvälineiden osuus, joihin sisältyy energiantuotantoon liittyviä väitteitä koskevia ominaisuuksia

100

Niiden sopimusvälineiden osuus, joihin ei sisälly energiantuotantoon liittyviä väitteitä koskevia ominaisuuksia

0

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon

2024

2025

% muutos 2024-2025

Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (t CO 2 -ekv./ MEUR)

262

213

-19 %

Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (t CO 2 -ekv./ MEUR)

262

212

-19 %

Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (MEUR)

162

222

37 %

Frameryn scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt lasketaan GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard -standardin mukaisesti ja ne perustuvat energiankulutuslukuihin. Scope 1 -päästökertoimet saadaan Ison-Britannian hallituksen kasvihuonekaasujen raportoinnin muuntokertoimista. Muuntokertoimet ja oletusarvoiset biogeeniset osuudet saadaan Tilastokeskuksen polttoaineluokituksesta. Biogeeniset scope 1 -päästöt raportoidaan erikseen ja ne olivat yhteensä 0,8 tCO 2 -ekv. vuonna 2025. Kaikki raportoidut scope 1 -päästöt liittyvät yhtiön ajoneuvojen polttoaineenkulutukseen. Scope 1 -päästöihin ei sovelleta säänneltyjä päästökauppajärjestelmiä.

Scope 2 -päästöt liittyvät sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen käyttöön. Sähkölähteitä ovat ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet. Kaukolämpöä ja -jäähdytystä tuottavat paikalliset energiayhtiöt eri energialähteiden yhdistelmällä.

Sähkön osalta vuokranantajat toimittavat markkinaperusteiset päästökertoimet energiantoimittajiensa kautta ja sijaintiperusteiset päästökertoimet saadaan Tilastokeskukselta. Kaukolämmön ja -jäähdytyksen osalta paikalliset energiayhtiöt Tampereen Energia ja Helen toimittavat markkinaperusteiset päästökertoimet. Kaukolämmön ja -jäähdytyksen sijaintiperusteiset päästökertoimet saadaan paikallisilta energian toimittajilta ja niitä täydennetään Tilastokeskuksen luvuilla, jos tiedoissa on puutteita. Kaikki scope 2 -päästöt katetaan sopimusinstrumenteilla, joihin sisältyy energiantuotantoon liittyviä ominaisuuksia koskevia väitteitä. Uusiutuva ja CO 2 -vapaa sähkö katetaan alkuperätakuilla, jotka kattavat kaiken sähkönkulutuksen. Vuoden 2025 aikana Tampereen tuotantolaitoksen kaukolämmön käyttöä koskeva sopimus päivitettiin uusiutuvaksi sähköksi alkuperätakuulla. Loput kaukolämmöstä katetaan myös sopimuksella, johon sisältyy energiantuotantoon liittyviä väitteitä koskevia ominaisuuksia, mutta se ei ole täysin uusiutuvaa tai CO 2 -vapaata. Biogeeniset scope 2 -päästöt liittyvät kaukolämpöön ja ne olivat yhteensä 510 tCO2-ekv. vuonna 2025. Nämä päästöt lasketaan käyttämällä Tampereen Energian päästökertoimia.

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt lasketaan GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) -standardin mukaisesti. Scope 3 -päästöt lasketaan työtilojen ja älytoimistojärjestelmien elinkaaripäästöjen perusteella ja kerrotaan niiden vuosivolyymeilla. Kaikki älytoimistojärjestelmiin liittyvät päästöt lasketaan luokkaan 1. Ostetut tavarat ja palvelut, alakategoria Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut. Kaikki muut raportoidut scope 3 -päästöt ovat peräisin työtilojen ympäristötuoteselosteista (EPD, vaikutusluokka GWP-fossiili) ja niiden taustalla olevista tuotteen elinkaariarvioinneista. Koska osa päästöjen laskennassa käytetyistä ympäristötuoteselosteista perustuu päästöjen raportointivuotta aikaisempiin tietoihin, vuoden 2024 osalta raportoituja scope 3 -päästöjä on pidettävä kohtuullisena arviona. Tämän ratkaisemiseksi Framery päivittää ympäristötuoteselosteet vuosittain vuodesta 2025 alkaen. Vuodelta 2025 raportoidut päästöt perustuvat loppuvuodesta 2025 päivitettyihin LCA-tutkimuksiin. Taustalla olevat tiedot eivät kata koko kalenterivuotta, vaan ne heijastavat joko viimeisimpiä 12 kuukautta tai tapauskohtaisia arvioita riippuen toimittajatietojen saatavuudesta. Kolmas osapuoli on varmentanut ympäristötuoteselosteet, ja ne ovat saatavilla kansainvälisen ympäristötuoteselostejärjestelmän EPD Internationalin EPD-kirjastossa.

Framery raportoi seuraavat scope 3 -luokat: 1. Ostetut tavarat ja palvelut (mukaan lukien pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut), 4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu (mukaan lukien 9. Tuotantoketjun loppupään kuljetukset ja jakelu), 11. Myytyjen tuotteiden käyttö ja 12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa. Seuraaviin luokkiin liittyvät scope 3 -päästöt on laskettu ja suljettu pois, koska niitä pidetään merkityksettöminä: 1. Ostetut tavarat ja palvelut (muut epäsuorat tavarat ja palvelut), 2. Tuotantohyödykkeet, 3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat, 5. Toiminnassa muodostuva jäte, 6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja 7. Työntekijöiden työmatkaliikenne.

Seuraaviin luokkiin liittyviä scope 3 -päästöjä ei pidetä olennaisina Frameryn arvoketjussa: 8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, 10. Myytyjen tuotteiden jalostus, 13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät (vuokratut Subscribed työtilat sisältyvät luokkaan 11. Myytyjen tuotteiden käyttö), 14. Franchising ja 15. Investoinnit.

Scope 3 -päästöt muodostavat noin 99 % kokonaispäästöistä. Tämä tarkoittaa, että Frameryn oman toiminnan vaikutus on hyvin rajallinen. Suurin päästöluokka on Ostetut tavarat ja palvelut (yli 70 % Scope 3 -päästöistä), joka kattaa Frameryn työtilojen komponenttien valmistukseen liittyvät päästöt. Frameryn omat toiminnot ovat kokoonpanoprosesseja, joiden energiankulutus ja jätteen muodostuminen ovat erittäin vähäisiä. Kaikki energia- ja materiaali-intensiiviset prosessit, liittyen erityisesti teräs-, alumiini- ja lasikomponentteihin, tapahtuvat arvoketjun alkupäässä. Frameryn toimittajilta kerättävän ensisijaisen tiedon saatavuus on parantunut vuosien myötä, ja tällä hetkellä yli 90 % ostettuihin tavaroihin ja palveluihin liittyvistä päästöistä lasketaan ensisijaisia tietoja käyttäen. Jos ensisijaiset tiedot puuttuvat, päästöt lasketaan Frameryn antamien täydentävien tietojen ja elinkaariarviotietokannan perusteella. Framery jatkaa tiedonkeruuta toimittajilta ottaakseen laskennassa huomioon toteutettujen päästövähennystoimenpiteiden vaikutuksen.

Toiseksi suurin scope 3 -luokka on myytyjen tuotteiden käyttö, jonka osuus on noin 20 %. Nämä päästöt syntyvät asiakkaiden käyttäessä Frameryn työtiloja, eli arvoketjun loppupäässä. Työtilat kuluttavat energiaa pääasiassa valaistukseen ja ilmanvaihtoon. Työtilalla on neljä eri tehotasoa käyttötyypistä riippuen: työskentely, videopuhelu, valmiustila ja ilmanvaihtotila. Framery on optimoinut työtilan energiankulutuksen säätämällä näitä tiloja. Nämä päästöt ovat vahvasti riippuvaisia asiakkaan käyttämän sähkön tuotantotavasta. Käyttövaiheen päästöjen arvioinnissa työtilojen oletetaan olevan käytössä 10 vuoden ajan. Keskimääräiset käyttöajat perustuvat Framery Connect -järjestelmästä saatavaan todelliseen käyttödataan. Käytetty sähkö kuvastaa niiden maiden sähköntuotannon keskiarvoa, joihin työtiloja on myyty raportointivuonna. Vuokratut työtilat (Framery Subscribed) sisältyvät luokkaan 11.

Vuosittainen työtilojen tuotantomäärä on ollut keskeinen päästökehitystä ohjaava tekijä vuosien varrella. Framery toi markkinoille uudet älykkäät työtilat vuonna 2024, ja ne ovat sittemmin hallinneet yhtiön tuotantomääriä. Vaikka uusissa älykkäissä työtiloissa käytetään pääasiallisessa rakenteessa metallia vanerin sijaan, ne ovat merkittävästi kevyempiä kuin edellisen sukupolven työtilat.

Kasvihuonekaasuintensiteetti liikevaihdon yksikköä kohden oli pienempi vuonna 2025 edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos johtuu tuotekohtaisten päästöjen vähenemisestä ja työtilojen jakauman muutoksesta.

Vuoden 2024 scope 3 -päästöjä on oikaistu, koska EPD-päivitys antoi tarkempaa tietoa. Arvoketjussa tapahtuvien biogeenisten päästöjen osalta, jotka eivät sisälly Frameryn scope 3 -kasvihuonekaasupäästöihin, yhtiö aloittaa näiden tietojen julkaisun vaiheittain ESRS:n sallimalla tavalla. Framery suunnittelee näiden biogeenisten päästöjen raportointia vuoden 2026 kestävyysselvityksessään.

Raportointivuonna 2025 Framery on hyödyntänyt ESRS E1-9:n mukaista siirtymäsäännöstä. Näin ollen tiedot olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien sekä mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoiduista taloudellisista vaikutuksista on jätetty pois.

25

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

S1 Oma työvoima

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Sijainti arvoketjussa

Aikaväli

Johdon vastaus

Terveys ja turvallisuus

Mahdolliset kielteiset vaikutukset

Koska Framerylla on oma tehdas, loukkaantumisvaara on aina olemassa. Yhtiön poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF) on pieni, mutta pieniä poissaoloon johtavia tapauksia sattuu joskus. Lisäksi tuotannossa on aina olemassa vakavan tapaturman riski, joka voi johtaa vakaviin vammoihin.

Omat toiminnot

Pitkä

Framery vahvistaa ISO 45001 -standardin mukaista turvallisuusjärjestelmäänsä parannetulla turvallisuuskoulutuksella, ergonomisilla käytännöillä ja säännöllisillä auditoinneilla. Yhtiö seuraa LTIF-lukua ja korjaavia toimia jatkuvan parantamisen edistämiseksi.

Riski

Sairauspoissaolot, jotka kasvattavat toimintakustannuksia resurssihaasteiden ja terveydenhuoltokustannusten vuoksi.

Omat toiminnot

Keskipitkä

Framery hallitsee aktiivisesti terveyteen liittyviä riskejä ja tukee työntekijöiden hyvinvointia vakaan toiminnan ja työvoimakapasiteetin ylläpitämiseksi.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Myönteinen vaikutus

Koulutus- ja kasvumahdollisuuksien tarjoaminen kehittää työntekijöiden osaamista, parantaa suorituskykyä, tuottavuutta ja sitoutumista sekä lisää uteliaisuutta ja innovaatioita. Osaamisen kehittämisen kautta Framery vaikuttaa positiivisesti yhtiön maineeseen.

Omat toiminnot

Pitkä

Framery investoi jatkossakin työntekijöiden osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämiseen rakentaakseen kestävää ja osaavaa työvoimaa pitkäaikaisen kasvun tueksi.

Monimuotoisuus

Mahdollisuus

Turvallisen ja inkluusiota edistävän työpaikan varmistaminen parantaa suorituskykyä, lisää työntekijöiden yleistä hyvinvointia, vahvistaa työnantajabrändiä ja vähentää vaihtuvuutta.

Omat toiminnot

Keskipitkä

Framery edistää inklusiivista ja yhdenvertaista työkulttuuria, joka houkuttelee ja pitää monimuotoisia osaajia sekä tukee innovaatioita ja sitoutumista.

Työllisyysturva

Mahdollisuus

Koulutus- ja kasvumahdollisuuksien tarjoaminen parantaa työntekijöiden sitoutumista, vähentää vaihtuvuutta ja varmistaa olennaisen osaamisen ja kyvykkyydet yhtiön tulevia tarpeita varten.

Omat toiminnot

Keskipitkä

Framery edistää vakaita ja oikeudenmukaisia työsuhteita, jotka vahvistavat henkilöstön sitoutumista ja tukevat liiketoiminnan jatkuvuutta.

Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi

Myönteinen vaikutus

Työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän ehkäisyyn ja käsittelyyn liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen luo turvallisen ja kunnioittavan työympäristön. Frameryllä on nollatoleranssi häirintää ja väkivaltaa kohtaan, ja kaikki tapaukset tutkitaan perusteellisesti ja niiden perusteella ryhdytään toimenpiteisiin.

Omat toiminnot

Pitkä

Framery ylläpitää kunnioittavaa ja turvallista työympäristöä pitämällä yllä selkeitä käyttäytymisnormeja ja tarjoamalla luotettavat raportointimekanismit.

Työn ja vapaa-ajan tasapaino

Myönteinen vaikutus

Joustavat työajat ja -käytännöt kaikissa työntekijäryhmissä edistävät hyvinvointia, lisäävät sekä työntekijöiden pysyvyyttä että Frameryn houkuttelevuutta työnantajana ja johtavat parempaan tuottavuuteen ja yleiseen työn ja vapaa-ajan tasapainoon.

Omat toiminnot

Pitkä

Framery tukee joustavia ja tasapainoisia työskentelytapoja työntekijöiden hyvinvoinnin, tyytyväisyyden ja pysyvyyden parantamiseksi.

26

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Frameryn merkittävimmät vaikutukset omaan työvoimaan (terveys ja turvallisuus, koulutus ja osaamisen kehittäminen, monimuotoisuus ja inkluusio, työsuhdeturva, toimenpiteet väkivallan ja häirinnän torjumiseksi, työn ja vapaa-ajan tasapaino) aiheutuvat sen strategiasta ja tuotantokeskeisestä liiketoimintamallista: Yhtiön liiketoimintamalli keskittyy omaan tuotantoon ja kunnianhimoisiin kasvutavoitteisiin – se määrittää myös yhtiön tärkeimmät vaikutukset omaan työvoimaan. Tämä aiheuttaa luonnollisesti terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita, mutta antaa myös Framerylle mahdollisuuden panostaa työntekijöiden koulutukseen, monimuotoisuuteen ja työsuhdeturvaan, jotka kaikki muodostavat yhtiön strategian perustan. Turvallisuus ja hyvinvointi ovat Frameryn toiminnan ytimessä, ja ihmisten kehittymisen edistäminen ja inklusiivinen kulttuuri ovat avainasemassa suorituskyvyn parantamisessa, osaajien houkuttelemisessa ja parhaiden työntekijöiden pitämisessä. Näiden olennaisten S1-vaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien hallinta on keskeinen osa Frameryn koko liiketoimintamallin vakauden ja kestävyyden varmistamista.

Frameryn tiedonanto kattaa kaikki oman työvoiman henkilöt, joihin yhtiöllä voi olla olennainen vaikutus. Tämä koskee Frameryn valvonnassa työskenteleviä työsuhteisia työntekijöitä ja vuokratyöntekijöitä. Vuokratyöntekijät kuuluvat Frameryn toimintaperiaatteiden, prosessien ja käytäntöjen piiriin, mutta eivät sisälly yhtiön henkilöstölaskelmiin. Kielteiset vaikutukset liittyvät pääasiassa päivittäisiin toimintaympäristöihin, ja niitä käsitellään jatkuvina altistuksina eikä laajalle levinneinä tai systeemisinä rikkomuksina. Myönteisiä vaikutuksia syntyy kehittymismahdollisuuksista, osallistavasta kulttuurista, ja turvallisesta työllisyydestä, jotka hyödyttävät sekä työsuhteisia työntekijöitä että asiaankuuluvia vuokratyöntekijöitä. Framery tunnistaa näistä vaikutuksista ja riippuvuuksista aiheutuvat riskit ja mahdollisuudet ja ottaa ne huomioon hallinnossa ja toiminnan suunnittelussa. Ympäristösiirtymän tavoitteet voivat tarkoittaa roolimuutoksia ja kehittyviä osaamistarpeita; niihin liittyvät työvoimavaikutukset otetaan huomioon hallitun muutoksen tukemiseksi. Framery ei ole havainnut omassa toiminnassaan merkittävää pakkotyön tai lapsityövoiman riskiä, ja yhtiö seuraa näitä riskejä jatkuvasti.

Framery pyrkii ymmärtämään, keihin sen työvoimasta kohdistuu suurempi haittavaikutusten riski, ottaen huomioon roolin, kontekstin ja henkilökohtaiset ominaisuudet (esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, vähemmistöryhmiä edustavat työntekijät tai fyysisesti vaativissa tehtävissä työskentelevät) ja käyttää tätä ymmärrystä vaikutusten hallinnan priorisoimisessa. Jotkin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koskevat koko yhtiötä – kuten kulttuuria, kehittymistä ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa – kun taas toiset liittyvät tiettyihin työntekijäryhmiin tai toimipaikkoihin.

Esimerkiksi:

Terveys- ja turvallisuusriskit (esim. fyysinen rasitus) keskittyvät pääasiassa tuotanto- ja logistiikkatiimeihin.

Työsuhdeturvan riskit (esim. työsuhteen epävarmuus) ovat suuremmat määräaikaisilla työntekijöillä ja vuokratyöntekijöillä.

Riippuvuusriskit (esim. liiketoiminnan jatkuvuuden riski) tunnistetaan kriittisten osaamisryhmien osalta haastavilla työmarkkinoilla.

Monimuotoisuuteen ja inkluusioon liittyvissä riskeissä ja mahdollisuuksissa painotetaan haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä tai vähemmistöryhmiä, jotta voidaan varmistaa yhdenvertainen kohtelu ja mahdollisuudet.

Keskittymällä näihin erityisryhmiin Framery varmistaa, että riskejä hillitään riittävästi ja mahdollisuudet maksimoidaan yhtiön oman työvoiman asiaan kuuluvissa segmenteissä.

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Framery hallitsee työntekijöihinsä liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia yhtiönlaajuisilla toimintaperiaatteilla ja politiikoilla: Henkilöstöpolitiikka, toimintaperiaatteet (Code of Conduct), työterveys- ja -turvallisuuspolitiikka, monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja

inkluusiota koskeva politiikka (DEI-politiikka) sekä whistleblowing-politiikka. Nämä politiikat ja toimintaperiaatteet koskevat kaikkia työntekijöitä maailmanlaajuisesti ja varmistavat turvalliset työolosuhteet, yhdenvertaisen kohtelun ja mahdollisuudet sekä toiminnan eettisyyden. Vuonna 2025 Framery päivitti henkilöstöpolitiikkaansa vahvistaakseen sitoutumistaan oikeudenmukaisuuteen ja inkluusioon. Frameryllä on myös virallinen whistleblowing-järjestelmä vastuuvelvollisuuden parantamiseksi. Frameryn hiilestä irtautumisen toimiin liittyviä työvoimariskejä ei ole tunnistettu, eikä erityistä "reilun siirtymän" politiikkaa ole pidetty tarpeellisena.

Yhtiön johtoryhmä on ylin vastuutaho mainittujen toimintaperiaatteiden ja politiikkojen toteuttamisesta.

Kaikki toimintaperiaatteet ja politiikat koskevat Frameryn koko henkilöstöä. Näistä tiedotetaan perehdytyksen, intranetin Wikin, tiimipalaverien, koulutusmoduulien ja sisäisten viestintätapahtumien kautta. Toimintaperiaatteiden ja politiikkojen toimeenpanoa toteutetaan säännöllisellä ja aktiivisella yhteistyöllä työntekijöiden edustajien, niin luottamushenkilöiden kuin työsuojelutoimikunnan jäsenten kanssa. Yhteistyö ulottuu sekä pitkän aikavälin vuosisuunnitteluun (esim. henkilöstösuunnittelu ja DEI-suunnittelu) että lyhyen aikavälin toimintaan ja suunnitteluun (esim. säännölliset yhteistyöpalaverit). Toimintaperiaatteiden ja politiikkojen koulutus on osa yleistä perehdytystä, ja työterveys- ja -turvallisuusmenettelyjä vahvistetaan säännöllisillä turvallisuuspalavereilla. Framery tarjoaa käännöksiä ja tietoa useissa eri muodoissa, jotta ne ovat helposti saatavilla erityisesti tuotantotyöntekijöille, jotka eivät päivittäin pääse käyttämään tietokonetta.

Framery kunnioittaa kaikkien työntekijöiden ihmisoikeuksia sekä toimintaperiaatteissaan että henkilöstöpolitiikassaan. Näitä toimintaperiaatteita ja politiikkoja ohjaavat kansainvälisesti tunnustetut standardit, ja ne ovat linjassa muun muassa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP) sekä YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatteen kanssa. Nämä toimintaperiaatteet ja politiikat kattavat:

Ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen, yhdenvertainen kohtelu ja häirinnän kielto.

Yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvottelujen kunnioittaminen; kaikilla työntekijöillä on oikeus järjestäytyä paikallisten lakien mukaisesti.

Työntekijöiden turvallisuuden varmistaminen sekä ihmiskaupan, pakkotyön ja lapsityövoiman kieltäminen, mikä ulotetaan myös toimittajiin Frameryn toimittajien toimintaperiaatteiden (Supplier Code of Conduct) kautta. Lisäksi yhtiö odottaa toimittajiensa noudattavan toimintaperiaatteitaan ja laajalti tunnustettuja kansainvälisiä työ- ja ihmisoikeusstandardeja, mukaan lukien YK:n Global Compact -aloitteen periaatteet, myös sellaisissa asioissa, joita ei ole nimenomaisesti kuvattu toimittajien toimintaperiaatteissa.

Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa tapahtuu työntekijöiden edustajaryhmien ja työsuojelutoimikunnan, henkilöstökyselyiden ja avoimien HR-kanavien kautta. Kielteisiin vaikutuksiin puututaan valitusmekanismeilla, erityisesti whistleblowing-prosessilla, joka varmistaa puolueettoman tutkinnan ja suojaa kostotoimilta.

Framery kieltää nimenomaisesti lapsityövoiman ja pakkotyövoiman toimintaperiaatteissaan. Vaikka ihmiskauppaa ei mainita nimeltä, pakkotyön ja modernin orjuuden kielto ulottuu näihin käytäntöihin. Epävarmoja työsuhteita vältetään laillisilla sopimuksilla, oikeudenmukaisilla työehdoilla sekä tasapuolisilla rekrytointiprosesseilla ja -käytännöillä.

Frameryllä on ISO 45001 -sertifioitu työterveys- ja työturvallisuushallintajärjestelmä, joka ohjaa järjestelmällistä riskien arviointia, vaarojen tunnistamista, korjaavia toimenpiteitä ja jatkuvaa parantamista. Työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka sitouttaa nollatapaturmatavoitteeseen, jota tuetaan säännöllisellä tunnuslukujen seurannalla, työntekijöiden turvallisuuskoulutuksella sekä työsuojelutoimikunnalla, jossa on henkilöstön edustus.

Frameryn henkilöstöpolitiikka ja monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota koskeva politiikka sitouttavat nimenomaisesti syrjinnän poistamiseen, yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen sekä monimuotoisuuden ja inkluusion edistämiseen. Monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota koskeva politiikka ohjaa myös yhtiön inkluusiotyötä ja määrittää kohtuullisten mukautusten käytön tarvittaessa, mukaan lukien suojatut ominaisuudet, kuten rotu ja etninen alkuperä, ihonväri, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, vammaisuus, ikä, uskonto, poliittinen mielipide, kansallinen erottautuminen ja sosiaalinen alkuperä. Erityisiä sitoumuksia ovat:

Rekrytointi ja ylennykset pätevyyden, taitojen, kokemuksen ja suorituksen perusteella.

Vuosittaiset monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota koskevat toimintasuunnitelmat laaditaan yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa.

Koulutus syrjimättömyydestä ja tiedostamattomista ennakkoasenteista erityisesti esihenkilöille.

Kohtuulliset mukautukset, joilla varmistetaan yhdenvertainen ja saavutettava ympäristö, joka tukee erityistarpeisten työntekijöiden työkykyä.

Vuosittainen analyysi palkkatasa-arvosta, mukaan lukien sukupuolten väliset palkkaerot.

Valitusten käsittelyyn liittyvät valitusmenettelyt, mukaan lukien whistleblowing-kanava ja häirinnän vastaiset toimintaperiaatteet.

Jatkuvaa oppimista ja urakehitystä tukevat ohjelmat.

Yhteydenpito oman työvoiman kanssa

Frameryllä on aktiivinen yhteistoimintaryhmä, johon kuuluu edustajia sekä johtoryhmästä että henkilöstöstä. Ryhmän tavoitteena on varmistaa, että yhtiön ydinarvot, kuten rehellisyys ja avoin viestintä, toteutuvat työntekijöiden arjessa ja päätöksenteossa. Yhteistyöllä kehitetään Framerystä loistavaa työpaikkaa kaikille ja ylläpidetään aktiivista vuoropuhelua henkilöstön ja yhtiön välillä. Lisäksi ryhmä neuvottelee kaikki paikalliset sopimukset Suomessa sovellettavien työehtosopimusten pohjalta ja sopii työsuhteiden toimintaperiaatteista globaalisti.

Kaikki työntekijäryhmät valitsevat omat edustajansa (luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut) edustamaan heitä yhteistyössä Frameryn kanssa ja tarvittaessa erilaisissa työsuhteiden elinkaariasioissa.

Yhteistoimintaryhmä ja työsuojelutoimikunta kokoontuvat säännöllisesti.

Henkilöstön edustajien ja johtoryhmän välinen yhteistyö on järjestelmällistä, säännöllistä, ja sitä tehdään ratkaisukeskeisellä ja kehittämishakuisella otteella.

Framery tekee aktiivista yhteistyötä henkilöstön kanssa eri kanavissa hyödyntäen avointa viestintää ja jatkuvaa vuoropuhelua.

Framery järjestää kuukausittaisia tapaamisia henkilöstön edustajien kanssa keskustellakseen avoimesti käynnissä olevista henkilöstöön vaikuttavista projekteista, yrityksen taloudellisesta tilanteesta, strategiasta ja prioriteettihankkeista. Näiden kuukausittaisten tapaamisten avulla Framery täyttää myös työnantajavelvoitteensa neuvotella henkilöstön edustajien kanssa lain ja säädösten edellyttämistä asioista.

Frameryn tavoitteena on ymmärtää toimintansa mahdolliset vaikutukset työllisyyteen (työpaikkojen katoaminen tai syntyminen) sekä tunnistaa esimerkiksi niihin liittyvät täydennys- ja uudelleenkoulutustarpeet. Henkilöstön kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja vuoropuhelusta saatu palaute dokumentoidaan ja otetaan huomioon lopullisissa toteutussuunnitelmissa. Lisäksi neljännesvuosittain järjestetään kaikkien työntekijäryhmien työsuojeluvaltuutettujen kanssa tapaamisia, joissa käydään läpi esimerkiksi työsuojelun, yhdenvertaisuustekemisen, kehittymisen ja kasvun vuosittaista henkilöstösuunitelmaa ja kuullaan edustajien palautetta ja parannusehdotuksia suunnitelmaan. Henkilöstön edustajia konsultoidaan muun muassa riskien

27

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

arvioinnissa, ja he antavat palautetta tarvittavista turvallisuusprotokollista ja koulutuksesta. Lisäksi työsuojelutoimikunta kokoontuu säännöllisesti johtoryhmän kanssa arvioimaan työterveys-, työturvallisuus- ja yhdenvertaisuuskäytäntöjä.

Työntekijöiden edustaja tapaa johtoryhmän kuukausittain yhteistyön tehostamiseksi.

Framery toteuttaa vuosittain työntekijäkokemuskyselyn varmistaakseen, että yhtiö ymmärtää työntekijöidensä kokemuksia ja niihin liittyviä kehitystarpeita. Tulokset jaetaan koko organisaatiolle, ja toimenpiteiden suunnittelu tehdään tiimitasolla ja tarvittaessa organisaatiotasolla.

Framery tiedottaa kestävyysohjelmastaan ja edistymisestään säännöllisesti intranetin Wikin sekä sisäisten viestintäkanavien ja tapahtumien kautta.

Saadakseen tarkempaa tietoa haavoittuvassa asemassa olevien ja vaikutuksille erityisen alttiiden henkilöiden näkökulmista (esim. taustan, iän tai vammaisuuden vuoksi), Framery hyödyntää vakiintuneita kanaviaan, joita muodolliset edustusrakenteet tukevat.

Yhtiön henkilöstön edustajat toimivat nimettyinä muodollisina kanavina omille työntekijäryhmilleen ja varmistavat, että erityiset huolenaiheet, erityisesti syrjintään tai työturvallisuuteen liittyvät, viedään johdon käsiteltäväksi.

Whistleblowing-ilmoituskanava tarjoaa turvallisen kanavan henkilöille, joita suora raportointi voi pelottaa, ilmoittaa arkaluonteisista huolenaiheista ilman pelkoa kostotoimista.

Framery varmistaa, että sen tavanomaiset vuorovaikutuskanavat, kuten vuosittainen työntekijäkokemuskysely ja ilmoituskanava, ovat kaikkien saatavilla.

Yhtiö ymmärtää, että kieli voi olla este. Muille kuin englantia puhuville työntekijöille Framery pyrkii tarjoamaan avainviestintää suomeksi englannin lisäksi yhtiön intranetin Wikissä ja sisäisessä viestintäkanavassa. Framery kannustaa myös esihenkilöitä järjestämään epävirallisia keskusteluja varmistaakseen, että kaikki äänet tulevat kuulluiksi, ja ilmoittamaan kaikista erityisistä huolenaiheista johtoryhmän jäsenille, People & Culture -tiimin jäsenille ja/tai henkilöstön edustajille.

Yhtiön keskeiset toimintaperiaatteet ja tiedotteet löytyvät yhtiön sisäisestä intranet Wikistä englanniksi ja mahdollisuuksien mukaan suomeksi.

Tällä hetkellä Frameryn henkilöstön keskuudessa syntyvät eturistiriidat käsitellään ensisijaisesti suorassa vuoropuhelussa esihenkilöiden tai People & Culture -tiimin välityksellä työntekijöiden edustajan kanssa tai ilman. Monet asiat on ratkaistu tällä prosessilla aiemmin, ja yhtiö luottaa siihen, että se tarjoaa vahvan perustan tällaisten asioiden käsittelylle. Framery priorisoi yhteisesti hyväksyttävien ratkaisujen löytämistä samalla, kun se kunnioittaa yhtiön arvoja ja lakisääteisiä velvoitteita. Esimerkiksi ristiriita uskonnollisten lomien erilaisuudesta ratkaistiin ottamalla käyttöön liukuva lomajärjestelmä yhtiön Pohjois-Amerikassa työskenteleville työntekijöille.

Frameryn toimintaperiaatteissa korostetaan kaikkien yksilöiden kunnioittamista sekä heidän oikeuttaan yksityisyyteen ja ilmaisunvapauteen. Yhtiön valitusmekanismi – nimetön whistleblowing-kanava – mahdollistaa luottamuksellisen raportoinnin ilman pelkoa kostotoimista, mikä on erityisen tärkeää haavoittuvassa asemassa olevien, suoraa vastakkainasettelua tai kurinpitotoimia mahdollisesti pelkäävien henkilöiden ja/tai ryhmien suojelemiseksi. Tämä kanava toimii kanavana myös niille, jotka voivat pelätä suoraa ilmoittamista.

Framery edistää toimintojen rajat ylittäviä monimuotoisia tiimihankkeita, jotka edistävät ymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta. Johtoryhmän jäsenet, esihenkilöt tai People & Culture -tiimi toimivat neutraaleina fasilitaattoreina ryhmän sisäisissä konflikteissa.

Framery ei ole laatinut maailmanlaajuista puitesopimusta tai vastaavaa

maailmanlaajuista instrumenttia, sillä yhtiö ei täytä tällaista globaalia rakennetta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua varten edellyttävän monikansallisen yrityksen määritelmää.

Kielteisten vaikutusten korjaaminen

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti Frameryn yleinen lähestymistapa korjaaviin toimenpiteisiin perustuu laillisiin, saavutettaviin, ennakoitaviin, oikeudenmukaisiin, läpinäkyviin ja oikeuksien kanssa yhteensopiviin prosesseihin. Mikäli yhtiö tunnistaa aiheuttaneensa tai myötävaikuttaneensa olennaiseen haitalliseen vaikutukseen omaan henkilöstöönsä, yhtiö tarjoaa tai osallistuu korjaaviin toimenpiteisiin. Tämä prosessi sisältää useita vaiheita:

Tunnistaminen

Vaikutukset tunnistetaan valitusmekanismien, sisäisten auditointien ja henkilöstökyselyiden tai muun palautteen avulla.

Tutkinta ja juurisyyanalyysi

Vaikutusten luonteen, laajuuden ja juurisyiden ymmärtämiseksi suoritetaan perusteellinen tutkinta, josta vastaavat asialle nimetyt henkilöt tai laajempi tiimi.

Korjaavien toimien suunnittelu

Tutkinnan perusteella laaditaan räätälöity korjaava toimintasuunitelma yhdessä asianomaisten henkilöiden ja tarvittaessa heidän edustajiensa kanssa. Suunnitelman tavoitteena on lopettaa vaikutukset, estää niiden toistuminen ja tarjota hyvityksiä. Hyvityskeinoja voivat olla esimerkiksi anteeksipyyntö, palautus, kuntoutus, taloudellinen tai muu kuin taloudellinen korvaus tai takuut siitä, että asia ei toistu (esim. toimintaperiaatteiden muutokset, koulutus).

Toimeenpano

Korjaavat toimet toteutetaan viipymättä.

Vaikuttavuuden arviointi

Framery arvioi toimenpiteiden vaikuttavuutta seurantakeskusteluilla asianomaisten henkilöiden kanssa, valitusmekanismin kautta, sisäisillä auditoinneilla ja henkilöstökyselyillä tai muulla palautteella.

Työntekijät perehdytetään Frameryn toimintaperiaatteisiin ja käytettävissä oleviin ilmoituskanaviin mukaan lukien riippumaton whistleblowing-kanava ja paikallinen luottamushenkilö osana yleistä perehdytystä.

Yhtiön ilmoituskanava ja työturvallisuudenhallintajärjestelmä ovat käytettävissä vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä englanniksi ja suomeksi. Intranet Wiki, jossa ylläpidetään toimintaperiaatteita, on käytettävissä yhtiön laitteilla. Whistleblowing-kanava ja työturvallisuudenhallintajärjestelmä löytyvät intranet Wikin etusivulta ja ne ovat käytettävissä myös mobiililaitteilla.

Kaikki whistleblowing-kanavan kautta esitetyt huolenaiheet tallennetaan tietoturvalliseen tapaustenhallintajärjestelmään. Järjestelmä kirjaa lähetyspäivän, ongelman luokan, nimetyn tutkijan, tutkintatilanteen, ratkaisupäivän ja lopputuloksen. Lisäksi yhtiö dokumentoi henkilöstön edustajien yhteistoimintaryhmien tai työsuojelutoimikunnan esille tuomat huolenaiheet ja niiden ratkaisut.

Muissa kuin nimettömästi ilmoitetuissa tapauksissa Framery pyytää ilmoituksen tekijältä suoraa palautetta ratkaisun jälkeen varmistaakseen, että hänen huolenaiheensa on käsitelty asianmukaisesti ja että prosessi on ollut oikeudenmukainen.

Säännölliset tapaamiset henkilöstön edustajien kanssa ovat tärkeä keino saada laadukasta palautetta kanavien käyttäjiltä saavutettavuudesta, luotettavuudesta ja kokonaisvaikuttavuudesta. Heidän palautteensa ohjaa

Frameryn prosesseihin tai viestintästrategioihin tehtäviä muutoksia.

Framery varmistaa, että henkilöstön edustajilla on suora yhteys paikallisten ammattiliittojen edustajiin ja tarjoaa heille kokoustilat ja riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen.

Framery tunnistaa saavutettavien ilmoituskanavien merkityksen toiminnan tasolla siellä, missä vaikutukset syntyvät. Yhtiön lähestymistavalla varmistetaan, että yksilöt ja heidän edustajansa voivat tuoda esiin työympäristöönsä suoraan liittyviä huolenaiheita:

Paikalliset People & Culture -liiketoimintakumppanit: Jokaisella yhtiön toiminnolla on oma People & Culture -liiketoimintakumppaninsa (HRBP), joka on ensisijainen yhteyshenkilö, jonka kautta työntekijät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan. HRBP:t on koulutettu käsittelemään monenlaisia ongelmia ja eskaloimaan ne asianmukaisesti organisaatiossa.

Henkilöstön edustajat: Suomessa Framery on perustanut yhteistoimintaryhmän. Henkilöstön edustajista koostuva ryhmä toimii virallisena paikallisena kanavana, jonka kautta käsitellään työpaikan ongelmia, kollektiivisia huolenaiheita ja kyseisen toimipaikan erityisvaikutuksia.

Paikallinen johto: Framery korostaa, että esihenkilöt kaikilla tasoilla ovat tärkeitä ensimmäisiä yhteyshenkilöitä huolenaiheiden ratkaisemiseksi. Esihenkilöitä koulututetaan aktiiviseen kuunteluun ja tehokkaaseen paikalliseen ongelmanratkaisuun.

Framery toteuttaa säännöllisesti henkilöstötutkimuksia ymmärtääkseen työntekijöitään. Tarvittaessa yhtiö toteuttaa kohdennettuja kyselyitä saadakseen syvällisempää ymmärrystä ongelmista sekä kysyäkseen suoraan ja anonyymisti, kuinka luontevaksi työntekijät kokevat huolenaiheiden esiin tuomisen ja niiden käsittelemisen.

Omaan työvoimaan liittyvät toimet

Vuonna 2025 Framery jatkoi järjestelmällisesti oman työvoimansa hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osaamisen kehittymisen suojelemista ja parantamista. Yhtiön painopisteinä ovat edelleen: (i) kielteisten vaikutusten, kuten työperäisten vammojen sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoihin ja mielenterveyteen liittyvien poissaolojen ehkäiseminen, lieventäminen ja korjaaminen; ja (ii) positiivisten vaikutusten saavuttaminen inklusiivisella kulttuurilla, osaamisen kehittämisellä ja nykyaikaisilla työterveyspalveluilla.

Frameryn jatkuva työ turvallisuuden parantamiseksi näkyi vuonna 2024 ennätyksellisen pienenä poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuutena (LTIF), joka oli 2,7. Tapaturmien määrä kuitenkin kasvoi vuonna 2025, kun yhdeksän poissaoloon johtanutta tapaturmaa johti 49 poissaolopäivään ja LTIF-luku oli 11,38.

Toimintasuunnitelmat ja resurssit

Toimenpiteet ovat yhteisesti seuraavien tahojen vastuulla: Operations (tuotantoturvallisuus ja vaaratilanteiden ehkäisy), People & Culture (hyvinvointi, inkluusio, koulutus), esihenkilöt (paikallinen jalkautus ja seuranta) sekä työsuojelutoimikunta. Ulkoista osaamista tarjoaa Frameryn työterveyskumppani, jonka laajennettu palveluvalikoima (esim. lyhytpsykoterapia) otettiin käyttöön loppuvuodesta 2024 ja jota jatkettiin vuonna 2025. Toimenpiteet resursoidaan vuosittaisen suunnittelu- ja budjetointiprosessin mukaisesti, ja niitä seurataan kuukausittain turvallisuuteen, sairauspoissaoloihin ja muihin työntekijöihin liittyviin tunnuslukuihin peilaten. Lisäksi seurantaa tehdään neljännesvuosittain työsuojelutoimikunnassa sekä puolivuosittain kaikkien henkilöstöryhmien edustajien kanssa henkilöstösuunnitelman katselmuksissa.

Framerylla on ISO 45001 -sertifioitu työterveys- ja -turvallisuushallintajärjestelmä, joka kattaa 100 % Frameryn tiloissa työskentelevistä työntekijöistä ja alihankkijoista. Keskeisiä toimenpiteitä ovat vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi, tapausten tutkinta,

28

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

työntekijöiden koulutus ja osallistuminen sekä uusien työntekijöiden systemaattinen turvallisuusperehdytys. Vuonna 2025 yhtiö jatkoi (i) säännöllisiä riskien arviointeja, turvallisuuskierroksia ja havaintoja; (ii) tuotannon ergonomiavalmennusta; (iii) kohdennettua esihenkilöiden koulutusta varhaisesta tuesta ja (iv) turvallisiin työtapoihin keskittyvää viestintää.

Vaaratilanteiden tai tapaturmien sattuessa Framery priorisoi välitöntä hoitoa, juurisyyanalyysia, korjaavia toimia ja seurantaa uusien tapausten estämiseksi. Työhönpaluuta tukevat esihenkilö, People & Culture Business Partner sekä työterveyshuolto varhaisen puuttumisen mallin, yksilökeskustelujen, ennaltaehkäisevien tarkastusten ja yksilöllisen terveystuen avulla. Tätä lähestymistapaa täydentävät säännölliset tapausten arvioinnit People & Culturen, esihenkilöiden ja työterveyden ammattilaisten välillä.

Myönteisten lopputulosten parantamiseksi Framery panostaa edelleen mielen hyvinvointiin ja inkluusioon. Laajennetut työterveyspalvelut (mm. lyhytpsykoterapia) ja mielenterveyshankkeet täydentävät inklusiivista kulttuuria, jota vahvistetaan koulutuksen, perehdytyksen ja sisäisen viestinnän avulla.

Vaikuttavuutta seurataan seuraavilla mittareilla: LTIF (12 kk rullaava), turvallisuushavaintojen määrä ja laatu, tapausten juurisyiden selvittäminen, sairauspoissaolot (eriteltynä tuotantoon/toimistoon, mielenterveyteen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin) sekä vuosittaiset työntekijäkokemustulokset (esim. Siqni Liekki-indeksi, eNPS). Kuukausittaiset johdon katsaukset ja neljännesvuosittaiset työsuojelutoimikunnan kokoukset arvioivat trendejä ja ohjaavat jatkotoimenpiteitä. Vuonna 2024 LTIF parani 2,7:ään ja tapaturmista johtuneiden poissaolopäivien kokonaismäärä laski viiteen (5). Valitettavasti vuonna 2025 tapahtui yhdeksän poissaoloon johtanutta tapaturmaa, minkä seurauksena LTIF nousi 11,38:aan. Tapaturmapäivien kokonaismäärä vuonna 2025 oli 49.

Frameryn toimipaikoilla työskenteleviin alihankkijoihin sovelletaan yhtiön ISO 45001 -prosesseja ja toimipaikkatason valvontaa. Yhtiö tarjoaa koulutusmateriaalia ja asettaa selkeät turvallisuusodotukset Framery- työtiloja kokoavalle kumppanihenkilöstölle käyttämällä yhtiön kaupallista ja operatiivista vaikutusvaltaa turvallisten työtapojen ylläpitämiseksi.

Jos rooli tai työkuorma muuttuu, Framery luottaa koulutukseen, varhaiseen tukeen ja esihenkilöiden valmiuksien kehittämiseen negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi ja työllistyvyyden ylläpitämiseksi. Tämä sisältää Frameryn varhaisen tuen mallin (EBIM) ja työterveyshuollon tuen, johon kuuluu ammattilaisia, kuten työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi.

Framery tunnistaa ja priorisoi toimenpiteitä työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmänsä avulla (vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja tapausten tutkinta), sairauspoissaolojen analysoinnin yhtiön työterveyshuollon kanssa ja yhtiön päivittyvän kaksoisolennaisuusanalyysin avulla. Tapaturmien arvioinnit ja työntekijöiden palaute antavat tietoa korjaavista ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä; toistuvat ongelmat käynnistävät kohdennettuja ohjelmia tai koulutusta. Neljännesvuosittaiset työsuojelutoimikunnan kokoukset ja kuukausittaiset yhteistoimintaryhmän kokoukset varmistavat työntekijöiden panoksen ja jatkuvan parantamisen.

Riskien lieventäminen

Tärkeimpiä työvoimaan liittyviä riskejä ovat tapaturmat, terveyteen liittyvät poissaolot (erityisesti tuki- ja liikuntaelinvaivat ja mielenterveys) sekä mahdolliset kulttuurin tai inkluusion takaiskut. Riskien lieventämistoimet perustuvat kattaviin työsuojeluprosesseihin, esihenkilöiden kouluttamiseen varhaisen tuen malliin ja kohdennettuihin terveyspalveluihin. Tehokkuutta seurataan LTIF:n, menetettyjen päivien, poissaolojen ja sitoutumisen perusteella. Lisäksi Framery valvoo alihankkijoiden sitoutumista yhtiön työsuojeluvaatimuksiin vähentääkseen vaaratilanteista johtuvia toimintahäiriöitä.

Mahdollisuuksien hyödyntäminen

Frameryn mahdollisuuksiin liittyvän ajatuksen mukaan terveellinen, inklusiivinen ja oppimiseen keskittyvä työpaikka parantaa työssä pysymistä,

tuottavuutta ja laatua. Siksi yhtiö panostaa mielen hyvinvointiin, inkluusiokoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Myönteiset tulokset näkyvät työntekijäkokemusmittareissa (esim. 2025 Siqni Liekki-indeksi 80/100) ja pitkän aikavälin turvallisuustuloksissa.

Vaikutukset työvoimaan ja niihin liittyvät riskit on integroitu osaksi säännöllisiä johdon katselmuksia. People & Culture, tuotannon johto ja työsuojelutoimikunta vastaavat toimien toteuttamisesta, seurannasta ja asioiden viemisestä johdon käsiteltäväksi. Resursointi kattaa koulutuksen, henkilönsuojaimet ja ergonomian, tapausten tutkinta-ajan, työterveyshuollon ja hyvinvointialoitteet.

Framery hallitsee mahdollisia turvallisuuden, toimituskyvyn ja kustannusten välisiä jännitteitä toimintaperiaatteillaan, henkilöstöpolitiikallaan, DEI- politiikallaan ja työterveys- ja turvallisuuspolitiikallaan. Käytännön turvatoimiin kuuluvat riskiperusteinen työnsuunnittelu, varhaisen tuen mallin kouluttaminen esihenkilöille, selkeät turvallista työtä koskevat säännöt (mukaan lukien työn keskeyttämisvaltuudet), tasapuolinen pääsy työterveyspalveluihin sekä vastuullinen perehdytys ja koulutus Frameryn toimipaikoilla työskenteleville alihankkijoille. Yhtiö suojelee työntekijöiden yksityisyyttä ja terveystietoja sovellettavien lakien ja sisäisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Framery arvioi toimenpiteidensä tehokkuutta seuraavien tavoitteiden ja KPI- mittareiden avulla: LTIF-luvun asteittainen alentaminen kohti nollaa vuoteen 2035 mennessä (≤5 vuoteen 2026 mennessä) sekä sairauspoissaolotavoitteet tuotannossa 8,0 % ja toimistossa 1,8 % vuoteen 2028 mennessä. Väliaikaista suoriutumista tarkastellaan kuukausittain, ja poikkeaviin kehityssuuntiin reagoidaan korjaavilla toimenpiteillä. Vuoden 2024 toteuma (LTIF 2,7; tuotannon sairauspoissaolot 10,1 %; toimiston 2,6 %) muodosti lähtötason vuodelle 2025.

Framery kohdentaa resursseja vuosittaisen suunnittelusyklin mukaisesti koulutuksen (turvallisuus, johtaminen, inkluusio) ja ergonomian parantamisen, tapausten tutkinnan ja tarkastusten sekä työterveyspalveluiden rahoittamiseen. Vuoden 2024 lopussa laajennettiin ulkoisia terveys- ja hyvinvointipalveluita, joiden rahoitusta jatkettiin vuonna 2025 varhaisen puuttumisen ja turvallisen työhön paluun tukemiseksi. Edistymistä seurataan kuukausittaisilla johdon katsauksilla ja neljännesvuosittaisilla työsuojelutoimikunnan kokouksilla.

Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet

Framery asettaa omaan henkilöstöön liittyviä mitattavia, aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita tavoitteita (i) vähentää negatiivisia vaikutuksia (tapaturmat ja sairauspoissaolot), (ii) edistää myönteisiä vaikutuksia (sitoutuminen ja hyvinvointi) ja (iii) hallita liiketoimintaan liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia (esim. tuottavuus ja pysyvyys). People & Culture -tiimi ehdottaa tavoitteita ja johtoryhmä hyväksyy ne osana yhtiön kestävyysohjelmaa. Hallitusta tiedotetaan niistä vuosittain.

Toiminta- periaatteiden/ politiikkojen yhteys

Vähentää poissaoloon johtaneita tapaturmia (LTIF). Liittyy työterveys- ja turvallisuuspolitiikkaan ja nolla tapaturmaa -tavoitteeseen.

Sairauspoissaolojen vähentäminen (tuotanto ja toimisto). Liittyy työterveys- ja turvallisuuspolitiikkaan ja henkilöstöpolitiikkaan; uusi työterveyskumppanuus tukee toimintaperiaatteiden toteutumista.

Tavoitetaso & yksikkö

Pitkä aikaväli: LTIF = 0 vuoteen 2035 mennessä (absoluuttinen tavoite). Lyhyt aikaväli: 5 vuoteen 2026 mennessä. Alentamisen välitavoitteet: 2027–2028 4; 2029–2030 3; 2031– 2032 2; 2033–2034 1.

Vuoteen 2028 mennessä: Tuotanto 8,0 %; Toimisto 1,8 % teoreettisesta työajasta (suhteellinen).

Soveltamis- ala ja maantieteel- linen alue

Frameryn työntekijät (oma työvoima); maailmanlaajuinen

Suomen työntekijät (ilmoitettu toiminnoittain: tuotanto, toimisto). Soveltamisala laajenee maantieteellisesti tietojärjestelmien kehittyessä.

Vertailuarvo ja ver- tailuvuosi

LTIF 2,7 (työntekijät), 2024; 2 kirjattua tapausta; 5 menetettyä päivää; 746 000 työtuntia.

Tuotanto 10,1 %, toimisto 2,6 % vuonna 2024; koko yhtiön sairauspoissaolot 4,6 % (pl. myynti).

Aikaväli ja välitavoitteet

2025–2035 välitavoitteineen (yllä); vuosittainen tavoite asetetaan tammikuussa edellisen vuoden tuloksen perusteella.

2025–2028; ohjeellinen vuotuinen lasku: Tuotanto -0,5-0,6 %-yks./vuosi, Toimisto -0,2 %-yks./vuosi.

Menetelmät ja oletukset

LTIF = poissaoloon johtaneet tapaturmat (≥ 1 kokonainen päivä) miljoonaa työtuntia kohden; tiedot tapauslokeista ja ajanseurannasta (2024 tunnit ilmoitettu).

Mittayksikkö = sairauspoissaolo-% teoreettisesta työajasta käyttäen työterveyden ja henkilöstöhallinnon poissaolotietoja.

Sidosryhmien osallista- minen

Työntekijöiden panos turvallisuushavaintojen kautta; prioriteetit kyselyn tietojen ja tapausten perusteella; johdon hyväksyntä tavoitteille.

Yhteistyö esihenkilöiden (varhainen tuki), työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa toimenpiteiden suunnittelun ja varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi.

Seuranta ja arviointi (mittarit, taajuus)

Kuukausittaiset terveys- ja turvallisuuskatsaukset; puolivuosittaiset johdon katsaukset; tunnusluvut: LTIF (rullaava 12 kk), kirjattavat tapaukset, menetetyt päivät, turvallisuushavainnot.

Johtoryhmän kuukausittainen seuranta; tunnusluvut: poissaoloprosentti (tuotanto/ toimisto), ryhmätrendien diagnoosi, LTIF, turvallisuushavainnot.

2025 tulokset

LTIF = 11,38

Kirjatut tapaukset = 9

Menetetyt päivät = 49

Ei toteutunut

Korjaavat toimet: Turvallisuuskoulutuksen parantaminen, tuotannon päivittäisjohtamisen kehittäminen.

Tuotanto = 10,26 %

Toimihenkilöt = 2,43 %

Ei toteutunut

Korjaavat toimet: Varhainen tuki ja ergonomiakoulutus

Peilattuna riskeihin ja mahdollisuuksiin: LTIF:n ja sairauspoissaolojen lasku vähentää suoraan terveyteen liittyvien poissaolojen riskiä ja tuottavuuden menetystä. Jatkuva sitoutuminen tukee työntekijöiden pitämistä ja työnantajamielikuvaa – molemmat on tunnistettu liiketoiminnan henkilöstöön liittyviksi riippuvuuksiksi.

29

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tavoitteiden asettamis- ja seurantaprosessi

Työterveys- ja -turvallisuustavoitteet tukevat Frameryn nolla tapaturmaa -tavoitetta sekä ISO 45001 -standardiin perustuvan hallintajärjestelmän kattavuutta kaikille työntekijöille ja alihankkijoille. Hyvinvointitavoitteet ovat linjassa People & Culture -painopisteiden sekä Frameryn kulttuuri- ja organisaatiostrategian kanssa, sisältäen vuonna 2024 käyttöönotetun vahvistetun työterveyspalvelumallin.

LTIF mittaa vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneita tapaturmia miljoonaa työtuntia kohden; sairauspoissaolot ilmoitetaan prosentteina teoreettisesta työajasta; sitoutumista mitataan Siqnin Liekki-indeksillä.

Työntekijöiden näkemykset vaikuttavat painopisteisiin henkilöstökokemuskyselyn ja jatkuvien turvallisuushavaintojen kautta. Työterveyshuollon asiantuntijat tarjoavat analyysitietoa ja ennaltaehkäiseviä suosituksia, joita hyödynnetään tavoitteiden seurannassa ja varhaisen tuen prosesseissa.

Johtoryhmä arvioi suoriutumista kuukausittain ja työsuojelutoimikunta neljännesvuosittain suhteessa välitavoitteeseen. Tulosindikaattoreita ovat LTIF (rullaava 12 kuukautta), kirjattavat tapaukset, poissaolopäivät, turvallisuushavainnot, sairauspoissaoloprosentti (toiminnoittain) ja syyluokat, Siqni Liekki-indeksi ja toimintasuunnitelman toteutuminen.

Mikäli laajuuteen, mittareihin tai kehityspolkuun tehdään muutoksia (esimerkiksi sairauspoissaoloraportoinnin laajentaminen Suomen ulkopuolelle tai LTIF-tavoitteen tarkistaminen), muutokset perustellaan (esimerkiksi järjestelmäpäivityksillä tai rakenteellisilla muutoksilla) ja niiden vaikutus vertailukelpoisuuteen kuvataan.

Edistyminen tavoitteisiin nähden

Vuonna 2025 Frameryn LTIF oli 11,38 (2024: 2,7), 9 kirjattua tapaturmaa ja 49 menetettyä päivää. Yhtiö ei saavuttanut lyhyen tähtäimen tavoitettaan <5. Sairauspoissaolot kasvoivat tuotannossa hieman 10,26 %:iin (2024: 10,1 %) ja toimihenkilöillä laskivat 2,43 %:iin (2024: 2,6 %).

Saadut opit ja suunnitellut parannukset

LTIF:n merkittävä nousu 11,38:een vuonna 2025 korostaa selkeää tarvetta vahvistaa työturvallisuuden toimintamalleja ja organisaation turvallisuuskulttuuria. Tämän trendin kääntämiseksi ja <5:n tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö priorisoi päivittäisen turvallisuusjohtamisen parantamista ja tarjoaa vahvempaa, käytännönläheisempää turvallisuuskoulutusta. Sairauspoissaolojen osalta Framery toteuttaa jo useita tuotantotason ergonomiahankkeita ja suunnittelee varhaisen tuen koulutuksia.

Frameryn työntekijöiden tunnusmerkit

Tämän osion luvut lasketaan henkilömääränä, ei henkilötyövuosina, mikä on myös yhdenmukaista Frameryn taloudellisen raportoinnin kanssa (ks. liitetieto 2.4 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut tilinpäätöksessä). Frameryn henkilöstöhallintojärjestelmä tarjoaa seuraavat sukupuolivaihtoehdot:

Mies, nainen, ei-binäärinen, ei halua vastata. On hyvä huomoida, että kaikki työntekijät eivät ole ilmoittaneet sukupuoltaan.

Taulukko S1-6.1

Sukupuoli

Työntekijöiden määrä (henkilömäärä)

Mies

 298

Nainen

 150

Ei-binäärinen

 0

Ei halua vastata

0

Ei ilmoitettu

 36

Työntekijät yhteensä

 484

Taulukko S1-6.2

1.1.–31.12.2025

Mies

Nainen

Ei ilmoitettu

Yhteensä

Työntekijät

 298

 150

 36

 484

Vakinaiset työntekijät

 257

 139

 25

 421

Määräaikaiset työntekijät

 41

 11

 11

 63

Vaihtelevalla työajalla työskentelevät työntekijät

 17

3

 4

 24

Kokoaikaiset työntekijät

277 

 146

 32

 455

Osa-aikaiset työntekijät

 4

  1

 0

 5

Raportointihetkellä (31.12.2025) Framerylla oli 5 osa-aikaista työntekijää ja 63 määräaikaista työntekijää. Määräaikaisista työsuhteista 6 oli sijaisia, 7 projektityöntekijöitä, 1 omasta pyynnöstään ja 49 tuotannon kysynnän epävakauden vuoksi. Tuotannossa 24 oli vaihtelevalla työajalla eli ei-taatuilla tunneilla työskenteleviä työntekijöitä.

Henkilöstön vaihtuvuus

Framery käyttää kuukausittaista vaihtuvuusraportointia. Frameryn henkilöstön vaihtuvuus tarkoittaa lähtöastetta, joka on raportointikauden aikana lähteneiden vakituisten työntekijöiden suhde vakituisten työntekijöiden keskimääräiseen lukumäärään samalla kaudella.

Raportointikaudella Framerylta lähti 38 vakituista työntekijää (vaihtuvuus 9,35 %) ja vakituisten työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä oli 406.

Tässä osiossa esitetyt tiedot kerätään sisäisesti ja kootaan yhteen henkilöstöhallintojärjestelmästä. Tiedot on varmennettu ulkoisesti osana yhtiön tilintarkastajan toteuttamaa rajoitetun varmuuden tarkastusprosessia.

Monimuotoisuus

Taulukossa S1-9.1 on esitetty työntekijöiden ikäryhmien sukupuolijakauma. Kunkin ikäryhmän osalta taulukossa on esitetty sukupuoliryhmien mies, nainen, ei-binäärinen ja ei ilmoitettu lukumäärä ja osuus sekä kunkin ryhmän kokonaismäärä. ”Ei-binäärinen” viittaa sukupuoli-identiteetteihin, jotka ovat binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella ja ”Ei ilmoitettu” -vaihtoehtoa käytetään, kun työntekijä ei ole määritellyt sukupuoltaan HR-järjestelmään.

Taulukko S1-9.1 Työntekijöiden ikäryhmät

Työn- tekijöiden ikäryhmä

Mies, lkm

Mies, %

Nainen, lkm

Nainen, %

Ei- binäärinen, lkm

Ei- binäärinen, %

Ei halua vastata lkm

Ei halua vastata %

Ei ilmoitettu, lkm

Ei ilmoitettu, %

Yhteensä

Alle 30- vuotiaat työntekijät

71

64 %

23

21 %

0

0 %

0

0 %

16

14 %

110

30–50- vuotiaat työntekijät

210

61 %

119

34 %

0

0 %

0

0 %

18

5 %

347

Yli 50- vuotiaat työntekijät

17

63 %

8

30 %

0

0 %

0

0 %

2

7 %

27

Taulukossa S1-9.2 on esitetty Frameryn ylimmän johdon sukupuolijakauma, joka tässä tapauksessa viittaa yhtiön johtoryhmään. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, toimintojen johtajat (9 henkilöä) ja strategiajohtaja. Samaa luokittelua käytetään kuin taulukossa S1-9.1, ja myös ylin johto sisältyy edellä mainittuun taulukkoon.

Taulukko S1-9.2 Ylimmän johdon sukupuolijakauma

Tässä osiossa esitetyt tiedot kerätään sisäisesti ja kootaan yhteen henkilöstöhallintojärjestelmästä. Tiedot on varmennettu ulkoisesti osana yhtiön tilintarkastajan toteuttamaa rajoitetun varmuuden tarkastusprosessia.

Työn- tekijöiden ryhmä

Mies, lkm

Mies, %

Nainen, lkm

Nainen, %

Ei- binäärinen, lkm

Ei- binäärinen, %

Ei halua vastata lkm

Ei halua vastata %

Ei ilmoitettu, lkm

Ei ilmoitettu, %

Yhteensä

Ylin johto

7

64 %

4

36 %

0

0 %

0

0 %

0

0 %

11

Sosiaaliturva 

Kaikki työntekijät kuuluvat sosiaaliturvan piiriin sellaisten elämäntapahtumien varalta, jotka johtavat tulonmenetyksiin. Sosiaaliturva toteutetaan joko julkisten järjestelmien tai Frameryn tarjoamien etuuksien kautta. Työntekijöiden sosiaaliturvan kattavuus kaikissa toimintamaissa on varmistettu tarkistamalla kyseisten maiden julkiset sosiaaliturvaohjelmat ja kansalliset säädökset (esim. hallitusten ja viranomaisten viralliset verkkosivustot). Nämä kattavuustiedot on kerätty sisäisesti ja varmistettu ulkoisesti osana yhtiön tilintarkastajan suorittamaa rajoitetun varmuuden tarkastusprosessia.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Frameryn kulttuuri- ja organisaatiostrategia ohjaa yhtiön organisaatiotason oppimis- ja kehittämistarpeita ja -suunnitelmia, jotka arvioidaan ja määritellään vuosittain henkilöstösuunnitelmassa (työyhteisön kehittämissuunnitelma). Tämä ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa varmistaa yhdenmukaisuuden Frameryn strategian ja tavoitteiden kanssa. Organisaatiotason lisäksi tarpeet ja toimenpiteet suunnitellaan toiminto-, tiimi- ja yksilötasolla varmistaen, että kaikki erityisvaatimukset täyttyvät koko organisaatiossa. Kukin toiminto vastaa strategisten ja kilpailullisten ydinosaamistensa tunnistamisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Tähän kuuluu myös niihin liittyvien osaamisriskien minimointi.

Frameryn kehittyminen ja kasvu keskittyy kahteen keskeiseen osa-alueeseen:

Kehittymis- ja kasvukyvykkyyksien vahvistaminen, mihin kuuluu yksilöiden varustaminen osaamisella ja ajattelutavalla, joka tukee jatkuvaa oppimista ja kehittymistä.

Yhtiön strategiseen ja kilpailulliseen ydinosaamiseen ei kohdistu merkittäviä riskejä, mikä tarkoittaa keskittymistä osaajapulaan liittyvien riskien tunnistamiseen ja lieventämiseen tarvittavan osaamisen varmistamiseen kilpailuedun säilyttämiseksi.

Frameryn kehittyminen ja kasvu raami perustuu seuraaviin kulmakiviin, jotka on suunniteltu tukemaan jatkuvaa ammatillista kasvua ja osaamisen kehittämistä. Näitä ovat:

Kehittyminen työssä: Painotetaan käytännön soveltamista ja osaamisen hankkimista päivittäisen työn haasteiden kautta.

Muilta oppiminen: Kannustetaan vertaisten väliseen tiedonsiirtoon, mentorointiin ja yhteiseen ongelmanratkaisuun.

Kehittyminen sisäisen liikkuvuuden ja työnkierron kautta: Edistetään urakehitystä ja laajempaa liiketoiminnan ymmärtämistä liikkumalla eri roolien ja toimintojen välillä. Tätä vahvistetaan kerran tai kahdesti vuodesta järjestettävillä varjostuspäivillä, joissa työntekijät saavat erilaisia näkökulmia ja laajentavat sisäisiä verkostojaan.

Kehittyminen sisäisen ja ulkoisen koulutuksen kautta: Tarjotaan suunnitelmallisia oppimismahdollisuuksia sekä sisäisesti että ulkoisten palveluntarjoajien kautta tiettyihin osaamisvajeisiin ja kehitystarpeisiin.

Henkilökohtaiset kehityskeskustelut: Esihenkilön ja työntekijän välinen muodollinen keskustelu vuosittain tai kaksi kertaa vuodessa.

Jokaisessa toiminnossa ja tiimissä toteutetaan syksyisin vuosittainen suunnittelu- ja budjetointiprosessi. Toimintojen johtajat ja esihenkilöt suunnittelevat ja päättävät, miten tiimien kehittymistä ja kasvua tuetaan tehokkaasti ja miten budjetti kohdennetaan. Vuosittainen kehityskeskusteluprosessi ohjaa yksilöllistä kehittymistä, ja se edellyttää vähintään yhtä keskustelua vuodessa esihenkilön ja jokaisen työntekijän välillä. Esihenkilöiden kehityskeskusteluprosessi sisältää myös 360 asteen palautekyselyn, jonka avulla he voivat paremmin ymmärtää vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan. Esihenkilöt suunnittelevat työntekijöiden koulutuksen

30

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

tarpeen, päättävät siitä omissa toiminnoissaan ja sopivat siitä yhdessä esihenkilön ja työntekijän kanssa. Vuosittaisen kehityskeskusteluprosessin toteuttamista tukee Frameryn HR-järjestelmä ja suorituksen johtamisen järjestelmä, joihin on myös mahdollista raportoida käytyjen henkilökohtaisten kehityskeskusteluiden prosenttiosuus.

Vuonna 2025 56 % tuotantotyöntekijöistä vahvisti käyneensä vuosittaisen kehityskeskustelun ja loput kävivät sen tammikuussa 2026. Vuosittaista kehityskeskusteluprosessia sovelletaan siitä päivästä alkaen, kun työntekijän työsuhde on kestänyt yli 6 kuukautta.

Vuonna 2025 56 % toimihenkilöistä (ml. toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt) vahvisti käyneensä vuosittaisen kehityskeskustelun.

Vuonna 2025 65 % esihenkilöistä (ml. ylin johto) vahvisti käyneensä vuosittaisen kehityskeskustelun.

Framery Learning Series -konsepti lanseerattiin vuonna 2024 tukemaan organisaatiotason kehitystä ja kasvua. Tämä hanke tukee suoraan strategian toteuttamista ja pyrkii laajentamaan työntekijöiden liiketoimintaosaamista. Strategisista teemoista on järjestetty viisi erillistä tilaisuutta, joiden aiheet vaihtelevat strategisesta analyysista ja suunnittelusta myyntiin ja operatiiviseen toimintaan. Näiden lisäksi Framery tarjoaa kaikille työntekijöilleen koulutusta yhtiön tietoturvakäytännöistä ja toimintaperiaatteista, joilla varmistetaan vaadittujen eettisten periaatteiden noudattaminen. Lisäksi jokainen uusi työntekijä käy läpi yleisen perehdytysprosessin, joka koostuu useista teemakohtaisista tilaisuuksista, jotka kattavat yleiset käytännöt ja yhtiön olennaiset toiminnot.

Framery järjestää koulutustilaisuuksia esihenkilöille laadukkaan johtamisen varmistamiseksi koko organisaatiossa. Vuonna 2025 yhtiö lanseerasi uuden johtamiskehyksen ja koulutti esihenkilöt yhtiön johtamisrutiineihin. Toistuvia esihenkilökoulutuksia järjestetään myös aiheista, kuten tietoturva, työntekijöiden hyvinvointia tukeva varhaisen välittämisen malli (EBIM) sekä palkitseminen.

Varsinaisen koulutuksen lisäksi Framery edistää aktiivisesti sisäistä liikkuvuutta ja työnkiertoa, jotta työntekijöiden kokemus kasvaa ja heidän ymmärryksensä organisaation eri toiminnoista paranee. Vuonna 2025 yhtiössä oli kuusi (6) sisäistä siirtoa ja kymmenen (10) työntekijää määräaikaisessa työkierrossa. Toistuvat varjostuspäivät ovat tässä suhteessa keskeinen aloite. Ne edistävät uteliaisuutta ja oppimista eri roolien välillä yhdistämällä työntekijöitä työpareiksi, joissa toinen pääsee seuraamaan toisen työtä käytännössä. Vuonna 2025 varjostuspäiviin osallistui 24 paria.

Vuonna 2025 keskimääräinen koulutustuntimäärä työntekijää kohden oli 3,4 tuntia.

On huomionarvoista, että Frameryn suorituksen johtamisen työkalu ei sisällä henkilö- tai työsuhdetietoja, joten näitä lukuja ei voi raportoida sukupuolen tai työntekijäluokan mukaan. Kaikkien työntekijöiden toimintaperiaatteena ja ohjeena on pitää henkilökohtaiset kehityskeskustelut vähintään kerran vuodessa. Näille keskusteluille ei ole pakollista raportointia, joten luvut eivät vastaa todellisuutta.

Taulukko S1-13.1 Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen mittarit sukupuolen mukaan

Taulukossa S1-13.1 esitetyt tiedot kerätään sisäisesti ja kootaan yhteen henkilöstöhallintojärjestelmästä ja suorituskyvyn edistämisjärjestelmästä. Tiedot on varmennettu ulkoisesti osana yhtiön tilintarkastajan toteuttamaa rajoitetun varmuuden tarkastusprosessia.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Mies

Nainen

Ei- binäärinen

Ei halua vastata

Ei ilmoitettu

Yhteensä keskimäärin

Työntekijöiden keskimääräinen koulutustuntimäärä henkilöä kohden

3,6

3,0

0

0

3,1

3,4

Terveys ja turvallisuus

Taulukko S1-14.1 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

2025

Prosenttiosuus omasta työvoimasta, jotka kuuluvat lakisääteisten vaatimusten ja/tai tunnustettujen standardien tai ohjeiden mukaisen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin

100 %

Oman työvoiman työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista johtuvien kuolemantapausten määrä

0

Muiden yhtiön toimipisteissä työskentelevien työntekijöiden työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista johtuvien kuolemantapausten määrä

0

Oman työvoiman työtapaturmien määrä

9

Oman työvoiman työtapaturmien taajuus

11,38 (LTIF)

Oman työvoiman työperäisten sairauksien määrä

0*

Työntekijöiden työtapaturmista, kuolemantapauksista ja työperäisistä sairauksista johtuvan työkyvyttömyysajan pituus (päivinä)

49

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sisäisessä tarkastuksessa tai ulkoisessa sertifioinnissa käytetyt standardit

ISO 45001

* Luku perustuu vakuutusyhtiön vahvistamiin ammattitauteihin.

Vuonna 2025 Frameryn työntekijöille sattui yhdeksän (9) poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Näistä tapaturmista johtuvia poissaolopäiviä oli yhteensä 49, ja yksittäiset poissaolot vaihtelivat 2–15 päivän välillä. Muille kuin työsuhteisille työntekijöille ei sattunut työtapaturmia..

Yhtiön tapaturmataajuus oli 11,38. Vuonna 2025 ei sattunut yhtään kuolemaan johtunutta tapaturmaa.

Kaikki Frameryn työntekijät kuuluvat yhtiön työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin. Järjestelmä on sertifioitu ISO 45001 -standardin mukaisesti, mikä osoittaa Frameryn sitoutumisen ennakoivaan ja järjestelmälliseen lähestymistapaan työpaikan riskien hallinnassa. Tietoja ei kuitenkaan ole varmennettu ulkoisesti, ja niiden oikeellisuus on yksinomaan yhtiön vastuulla.

Työn ja vapaa-ajan tasapaino

Kaikilla Frameryn työntekijöillä on oikeus perhevapaaseen paikallisten määräysten ja työehtosopimusten mukaisesti.

Perhevapaata pitäneiden työntekijöiden prosenttiosuus lasketaan muodossa [vapaata pitäneet työntekijät / henkilöstömäärä yhteensä]. Taulukosta S1-15.1 käy ilmi, että vain naiset ja miehet pitivät perhevapaita raportointikaudella.*

*Yhdysvalloissa perhevapaita pitäneiden työntekijöiden tiedot eivät ole täydelliset, sillä yhtiön järjestelmä ei pysty raportoimaan niitä systemaattisesti.

Taulukko S1-15.1

Taulukossa S1-15.1 esitetyt tiedot ovat sisäisesti kerättyjä ja koottuja lukuja HR- järjestelmästä. Tiedot on varmennettu ulkoisesti osana yhtiön tilintarkastajan toteuttamaa rajoitetun varmuuden tarkastusprosessia.

Työn ja vapaa- ajan tasapainoa koskevat mittarit

Mies

Nainen

Ei- binäärinen

Ei halua vastata

Ei ilmoitettu

Yhteensä

Perhevapaaseen oikeutetut työntekijät

 100 %

 100 %

 100 %

100 %

 100 %

100 %

Perhevapaata pitäneet työntekijät

8,2 %

4,1 %

0 %

0 %

0,2 %

12,6 %

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Taulukko S1-17.1

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

2025

Syrjintätapausten, mukaan lukien häirintä, kokonaismäärä

1

Oman työvoiman ilmoituskanavien kautta tehtyjen valitusten määrä

4

OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille tehtyjen valitusten lukumäärä

0

Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä

0

Omaan työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeusloukkausten määrä

0

Omaan työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeusloukkausten määrä, jotka koskevat YK:n ohjaavien periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättämistä

0

Omaan työvoimaan liittyvistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista aiheutuneiden sakkojen, seuraamusmaksujen ja korvausten määrä

0

Vakavien ihmisoikeustapausten määrä, joissa yhtiö on osallistunut hyvityksen varmistamiseen asianosaisille

0

Raportointikauden aikana Framery sai whistleblowing-kanavansa kautta yhteensä neljä (4) ilmoitusta. Kaikki ilmoitukset liittyivät sisäisesti raportoituun yksittäisten työntekijöiden epäasialliseen käytökseen. Kaksi (2) näistä ilmoituksista koski samaa asiaa, ja yksi (1) neljästä tapauksesta luokiteltiin syrjinnäksi.

Tapaukset käsiteltiin sisäisesti, eikä niihin liittynyt lain rikkomista, sakkoja, seuraamuksia tai korvauksia. Ilmoitettu epäasiallinen käytös oli luonteeltaan sanallista. Ilmoitukset eivät täyttäneet vakavan ihmisoikeusvaikutuksen tunnusmerkkejä.

Ilmoitukset saatuaan Framery ryhtyi välittömästi toimiin huolenaiheiden ratkaisemiseksi. Kukin tapaus käsiteltiin luottamuksellisesti ja yhtiön whistleblowing-toimintaperiaatteen mukaisesti. Jokainen ilmoitus tutkittiin perusteellisesti sisäisesti, ja ongelmat ratkaistiin.

Tiedot kerätään sisäisesti whistleblowing-kanavasta. Tiedot on varmennettu ulkoisesti osana yhtiön tilintarkastajan toteuttamaa rajoitetun varmuuden tarkastusprosessia.

32

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Hallintorakenne

Frameryn hallintorakenne – johon kuuluvat yhtiökokous, hallitus, johtoryhmä, toimintojen johtajat ja ohjausryhmät – on suunniteltu varmistamaan vastuullinen liiketoiminta ja strateginen johtajuus. Lisäksi yhtiön toiminta on organisoitu toimintoihin ja tiimeihin.

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous on Frameryn korkein päätöksentekoelin. Vuosittain pidettävä yhtiökokous on kokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät omistajaoikeuksiaan ja tekevät yhtiön hallintoa ja taloutta koskevia keskeisiä päätöksiä. Yhtiökokouksen tehtävänä on varmistaa vastuuvelvollisuus ja tarkistaa hallituksen ja toimitusjohtajan toimivaltuudet.

Hallitus

Hallitus nimitetään vuosittain, ja se tuo mukanaan monipuolista osaamista, kuten toimialan tuntemusta, talousosaamista ja liiketoiminnan kasvua. Hallitus johtaa yhtiön pitkän aikavälin strategiaa, hyväksyy tavoitteet ja seuraa niitä, valvoo taloudellista raportointia ja varmistaa asianmukaisen toiminnan. Se nimittää toimitusjohtajan ja päättää merkittävistä asioista, kuten investoinneista ja yritysostoista.

Johtoryhmä

Johtoryhmä vastaa Frameryn strategisesta johtamisesta. Se toimii yhtiön strategisena päätöksenteko- ja suunnitteluelimenä. Johtoryhmän tehtävänä on valmistella materiaalit hallituksen kokouksia varten ja seurata strategisten hankkeiden toteutumista sekä seurata liiketoiminnan keskeisiä mittareita ja lukuja. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, strategiajohtaja ja toimintojohtajat.

Toimintojohtajat

Toimintojohtajat vastaavat omien toimintojensa suunnittelusta, budjetoinnista ja ihmisistä. He varmistavat, että heidän toimintonsa toiminta ja suunnitelmat ovat linjassa yhtiön kokonaisstrategian ja tärkeimpien hankkeiden kanssa. Toimintojohtajat vastaavat myös toimintojen yhteensovittamisesta.

Ohjausryhmät

Ohjausryhmät ovat monialaisia foorumeita, jotka johtavat projekteja, liiketoiminnan suunnittelua tai muita monialaisia aiheita. Jokaisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii toimintojohtaja ja päällikkönä vähintään yksi nimetty henkilö. Aktiivisia ohjausryhmiä ovat esimerkiksi Framery Subscribed, Sales & Operations Planning, laadun ohjausryhmä ja kestävyyden ohjausryhmä.

Liiketoimintaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Frameryn kaksoisolennaisuusanalyysi korosti vahvan ja läpinäkyvän yrityskulttuurin sekä luotettavien whistleblowing-käytäntöjen keskeistä roolia vastuullisen kasvun tukemisessa. Frameryn kulttuuri juurtuu syvälle avoimuuteen, vastuunkantoon ja yhteisiin arvoihin, jotka auttavat vahvistamaan sidosryhmien luottamusta ja työntekijöiden sitoutumista. Samalla yhtiö tiedostaa, että näiden standardien ylläpitäminen vaatii jatkuvaa huomiota – riskejä, kuten yksittäisiä väärinkäytöksiä tai luottamusrikkomuksia, voi ilmetä myös kypsissä hallintoympäristöissä.

Tämän vuoksi Framery keskittyy vahvistamaan eettisiä käytäntöjä, selkeitä käyttäytymisodotuksia ja läpinäkyvyyttä koko toiminnassaan. Näitä hallintotavan perusteita ei pidetä vain suojatoimina, vaan myös pitkän aikavälin resilienssin ajureina. Katso kuvaus kaksoisolennaisuuden arviointimenetelmästä kohdasta ESRS 2, Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi.

Olennainen aihe

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Sijainti arvoketjussa

Aikaväli

Johdon vastaus

Yrityskulttuuri

Myönteinen vaikutus

Frameryn kulttuurikäsikirjassa ja toimintaperiaatteissa korostetaan hyvän yrityskulttuurin ja liiketoiminnan tärkeyttä. Ne jaetaan kaikille työntekijöille. Lisäksi Framery tarjoaa kulttuuriperehdytystä ja -viestintää, jotka edistävät eettistä ja positiivista yrityskulttuuria.

Omat toiminnot

Pitkä

Framery vaalii vahvaa ja läpinäkyvää yrityskulttuuria, joka tukee vastuullista liiketoimintaa ja pitkäaikaista arvonluontia.

Mahdollisuus

Frameryn kulttuuri – joka sisältää vahvat yritys- ja kestävyysarvot – auttaa houkuttelemaan ja säilyttämään osaavaa työvoimaa, mikä parantaa tuottavuutta, innovaatioita ja työntekijöiden tyytyväisyyttä sekä vähentää vaihtuvuutta ja rekrytointikustannuksia.

Omat toiminnot

Pitkä

Framery hyödyntää arvopohjaista kulttuuriaan houkutellakseen ja säilyttääkseen osaajia, vahvistaakseen sidosryhmien luottamusta ja tukeakseen kestävää kasvua.

Ilmoittajien suojelu

Myönteinen vaikutus

Framery on perustanut sisäisen ja ulkoisen ilmoituskanavan (whistleblowing-kanavan), jonka kautta työntekijät ja mahdolliset ulkoiset toimijat voivat ilmoittaa nimettömästi epäillystä laittomasta tai epäeettisestä toiminnasta työpaikalla. Prosessissa noudatetaan EU:n whistleblowing-direktiiviä ja siihen perustuvaa Suomen lakia.

Oma toiminta, arvoketjun alkupää ja arvoketjun loppupää

Keskipitkä

Framery ylläpitää läpinäkyviä ja luotettavia raportointikanavia, jotka kannustavat avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen koko organisaatiossa.

33

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

Frameryn yrityskulttuuri on kuvattu kulttuurikäsikirjassa, joka toimii yhtiön liiketoiminnan toimintaperiaatteiden perustana. Käsikirjassa selvennetään Frameryn yhteisiä arvoja, odotuksia ja sitä, miten yhtiö toimii parhaiden tulosten saavuttamiseksi. Se ohjaa sitä, miten jokaisen työntekijän tulisi toimia ja käyttäytyä. Frameryn toimintaperiaatteet (Code of Conduct) täydentävät kulttuurikäsikirjaa ja muodostavat yhtenäiset puitteet eettiselle liiketoiminnalle ja yrityskulttuurille. Nämä käytännöt ja toimintaperiaatteet koskevat koko Frameryn henkilöstöä. Ylin vastuu toimintaperiaatteiden toteuttamisesta on yhtiön johtoryhmällä. Kaikki Frameryn omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet on esitetty S1-luvun kohdassa ”Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet”.

Arvot

Frameryn arvot on määritelty nimenomaisesti kulttuurikäsikirjassa, ja ne muodostavat yhtiön liiketoiminnan ytimen:

Arvostus

Rohkeus ja uteliaisuus

Läpinäkyvyys

Vastuu

Hyvä arvostelukyky

Jokaisesta arvosta on yksityiskohtainen kuvaus ja esimerkkejä periaatteista, valinnoista ja toimista, jotka ovat niiden mukaisia. Tällä varmistetaan, että eettinen toiminta sisällytetään Frameryn päivittäiseen työhön.

Hallintoelinten rooli

Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimet osallistuvat aktiivisesti yrityskulttuurin edistämiseen.

Hallitus

Hallitus arvioi ja käsittelee henkilöstöön ja kulttuuriin liittyviä asioita, mukaan lukien Frameryn yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittaminen, vähintään kerran vuodessa. Tällä valvonnalla varmistetaan, että yhtiön kulttuuriperiaatteet pysyvät yhdenmukaisina pitkän aikavälin strategisen suunnan kanssa.

Johtoryhmä

Johtoryhmä antaa suuntaa keskustelemalla säännöllisesti kulttuuri- ja organisaatioasioista. Johtoryhmä vastaa toimintatapojen ja strategisten päätösten yhdenmukaistamisesta yrityskulttuurin kanssa. Johtoryhmän jäsenet ovat aina mukana kulttuuria muokkaavien projektien toteutuksessa.

Kulttuurin vaaliminen ja siitä viestiminen

Frameryn yrityskulttuuria toteutetaan ja vahvistetaan koko organisaatiossa seuraavasti:

Työntekijäyhteistyö

Kulttuurikäsikirja laadittiin alun perin yhteistyössä työntekijöiden kanssa vuonna 2018 ja toimitusjohtajan lopullisella hyväksynnällä. Vaikka myöhemmät päivitykset on tehty ylhäältä alaspäin, alkuperäinen yhteistyöprosessi varmistaa, että arvot heijastavat Frameryn yhteisöä.

Perehdytys ja koulutus

Yhtiö järjestää kaikille uusille työntekijöille yleisen kulttuurikäsikirjan perehdytyskoulutuksen.

Viestintä ja sitoutuminen

Vuosien varrella Framery on toteuttanut viestintäkampanjoita kulttuuriarvojensa aktiiviseksi edistämiseksi ja vahvistamiseksi.

Huolenaiheiden tunnistamis-, ilmoitus- ja tutkintamekanismit

Framery noudattaa korkeita eettisiä, rehellisyyden ja läpinäkyvyyden standardeja. Yhtiöllä on käytössään ilmoituskanavakäytäntö (Whistleblowing Policy) sekä turvallinen verkkopohjainen alusta, joiden avulla kaikki Frameryläiset (sisäiset sidosryhmät) ja ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa epäillyistä Suomen tai EU-lainsäädännön rikkomuksista, epäeettisestä toiminnasta tai vakavista väärinkäytöksistä. Tämä toimii varhaisen varoituksen järjestelmänä, joka edistää vastuullisia liiketoimintatapoja. Ilmoituksia tulee tehdä asioista, jotka koskevat julkisia hankintoja, rahoituspalveluita, tuoteturvallisuutta, ympäristönsuojelua, tietosuojaa, EU:n taloudellisia etuja, syrjintää, häirintää, lahjontaa, vakavia turvallisuuspuutteita tai ympäristörikoksia. Henkilökohtaiset kantelut käsitellään HR-prosessien kautta. Ilmoituksia voi tehdä nimettömästi.

Ilmoitusmenettelyyn kuuluu ilmoituksen lähettäminen, vastaanottokuittaus seitsemän kalenteripäivän kuluessa, nimettyjen henkilöiden (whistleblowing- tiimi) suorittama arviointi ja puolueeton tutkinta sekä palaute kolmen (3) kuukauden kuluessa kuittauksesta. Rikosasiat luovutetaan toimivaltaisille viranomaisille. Tätä vakiintunutta menettelyä mukaan lukien nimettyjen henkilöiden suorittama välitön, riippumaton ja objektiivinen tutkinta sovelletaan myös kaikkien muiden raportoitujen liiketoiminnan poikkeamien seurantaan ja tutkintaan, mukaan lukien korruptio- ja lahjontatapaukset.

Varmistaaksemme, että kaikki sidosryhmät ovat tietoisia oikeuksistaan ja oikeista menettelytavoista, whistleblowing-järjestelmästä ja sen käytöstä tiedotetaan kaikille työntekijöille osana yleistä perehdytystä. Lisäksi ilmoitusten vastaanottamisesta, arvioinnista ja tutkinnasta vastaava whistleblowing-tiimi on koulutettu käsittelemään ilmoituksia puolueettomasti, luottamuksellisesti ja kaikkien lakisääteisten vaatimusten mukaisesti, mikä varmistaa kaikkien liiketoimintatapausten tutkinnan rehellisyyden.

Frameryn toimintaperiaatteet ohjaavat lisäksi eettisiä käytäntöjä, ihmisoikeuksia, työoikeuksia ja ympäristöarvoja ja korostavat kaikkien asiaankuuluvien lakien ja määräysten noudattamista.

Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu

Framery suojelee ilmoittajia Suomen ilmoittajansuojelulain (1171/2022) mukaisesti.

Sisäiset ilmoituskanavat

Yhtiö tarjoaa ulkoisen kumppanin hallinnoiman suojatun verkkopohjaisen alustan ilmoittajien anonymiteetin ja turvallisuuden varmistamiseksi. Viestintäkanava on salattu ja salasanasuojattu. Kahdella Frameryn nimetyllä käsittelijällä on rajoitettu pääsy ilmoituksiin.

Toimenpiteet kostotoimien estämiseksi

Yhtiön ilmoituskanavakäytäntö (Whistleblowing Policy) kieltää tiukasti vastatoimet hyvässä uskossa toimivia ilmoittajia tai heitä avustavia henkilöitä kohtaan. Kaikesta epäasiallisesta kohtelusta seuraa kurinpidollisia toimia. Ilmoittajan henkilöllisyyttä ja häntä koskevia tietoja käsitellään äärimmäisen luottamuksellisesti, ja pääsy tietoihin on rajoitettu vain nimetyille henkilöille. Suojaa myönnetään, jos ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että ilmoitettu tieto on totta ja kuuluu ilmoittajansuojelulain (1171/2022) soveltamisalaan. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan EU:n yleistä tietosuoja- asetusta (GDPR) sekä Suomen tietosuojalakeja.

Korruption ja lahjonnan vastaiset toimintaperiaatteet

Frameryllä on YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen (UNCAC) mukaiset selkeät korruption ja lahjonnan vastaiset toimintaperiaatteet. Yhtiön toimintaperiaatteissa todetaan erikseen seuraavasti: ”Emme anna lahjuksia

emmekä hyväksy lahjusten tarjoamista puolestamme” ja ”Emme hyväksy lahjuksia emmekä hyväksy niiden vastaanottamista puolestamme”. Lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskevat tiukat säännöt, jotka kieltävät arvokkaat, ylenpalttiset tai usein toistuvat tuotteet tai kestityksen. Lahjontaan liittyvistä epäilyistä voi ilmoittaa suoraan yhtiön whistleblowing-kanavan kautta.

Toiminnot, joiden on arvioitu olevan alttiimpia korruption ja lahjonnan riskeille, liittyvät suoraan yhteydenpitoon ulkoisten osapuolten kanssa, merkittäviin hankintapäätöksiin sekä rahaliikenteeseen. Näitä toimintoja ovat hankinta, osto, myynti, globaali logistiikka sekä talous.

Toimintaperiaatteet esitellään työntekijöille heidän perehdytysjaksonsa aikana. Tätä varten Framery on luonut verkkokoulutuskurssin, joka on osa kaikkien uusien työntekijöiden perehdytystä. Toimintaperiaatteiden koulutus sisältää seuraavat osiot:

Päätöksenteon taustalla

Arvot ovat Frameryn toiminnan ytimessä: miten päätöksiä tehdään kulttuurin ja arvojen mukaisesti

Päätöksenteon osa-alueet

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio; Terveys, turvallisuus ja työhyvinvointi; Ympäristö; Frameryn omaisuus ja liikesalaisuudet; Vapaa ja reilu kilpailu; Lahjat ja vieraanvaraisuus; Eturistiriidat päätöksenteossa

Tehdään hyviä päätöksiä

Huomatessasi epäasiallista käytöstä: whistleblowing-kanava

35

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Liitteet

Muusta EU-lainsäädännöstä johdetut tietopisteet

Tiedonantovaatimukset

Tietopiste

Viittaus tiedonan- tovelvoiteasetukseen

Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailuarvoasetukseen

EU:n ilmastolaki

Jakso

ESRS 2 GOV-1

21 (d)

Hallituksen sukupuolijakauma

x

x

Kestävyyden hallinta

ESRS 2 GOV-1

21 (e)

Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus

x

Kestävyyden hallinta

ESRS 2 GOV-4

30

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

x

Kestävyyden hallinta

ESRS 2 SBM-1

40 (d) i

Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan

x

x

x

Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1

40 (d) ii)

Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan

x

x

Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1

40 (d) iii)

Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan

x

x

Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1

40 (d) iv

Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan

x

Ei olennainen

ESRS E1-1

14

Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä

x

Siirtymäsuunnitelman laatiminen

ESRS E1-1

16 (g)

Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset

x

x

Siirtymäsuunnitelman laatiminen

ESRS E1-4

34

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet

x

x

x

Siirtymäsuunnitelman laatiminen

ESRS E1-5

38

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)

x

Ei olennainen

ESRS E1-5

37

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

x

Energia

ESRS E1-5

40–43

Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla

x

Energia

ESRS E1-6

44

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

x

x

x

Energia

ESRS E1-6

53–55

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti

x

x

x

Energia

ESRS E1-7

56

Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset

x

Ei olennainen

ESRS E1-9

66

Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille

x

Vaiheittainen käyttöönotto käytössä

ESRS E1-9

66 (a)

Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan

x

Vaiheittainen käyttöönotto käytössä

ESRS E1-9

66 (c)

Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski

x

Vaiheittainen käyttöönotto käytössä

ESRS E1-9

67 (c)

Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain

x

Vaiheittainen käyttöönotto käytössä

ESRS E1-9

69

Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa

x

Vaiheittainen käyttöönotto käytössä

ESRS E2-4

28

Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa

x

Ei olennainen

ESRS E3-1

9

Vesivarat ja merten luonnonvarat

x

Ei olennainen

ESRS E3-1

13

Kohdennetut toimintaperiaatteet

x

Ei olennainen

ESRS E3-1

14

Merien ja valtamerten kestävyys

x

Ei olennainen

ESRS E3-4

28(c)

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä

x

Ei olennainen

ESRS E3-4

29

Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna

x

Ei olennainen

ESRS 2- IRO 1 - E4

16 (a) i

x

Ei olennainen

ESRS 2- IRO 1 - E4

16 (b)

x

Ei olennainen

ESRS 2- IRO 1 - E4

16 (c)

x

Ei olennainen

ESRS E4-2

24 (b)

Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet

x

Ei olennainen

ESRS E4-2

24 (c)

Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet

x

Ei olennainen

ESRS E4-2

24 (d)

Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet

x

Ei olennainen

ESRS E5-5

37 (d)

Kierrättämätön jäte

x

Ei olennainen

ESRS E5-5

39

Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte

x

Ei olennainen

ESRS 2- SBM3 - S1

14 (f)

Pakkotyötapausten riski

x

Ei olennainen

ESRS 2- SBM3 - S1

14 (g)

Lapsityövoimatapausten riski

x

Ei olennainen

ESRS S1-1

20

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

x

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

ESRS S1-1

21

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt

x

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

ESRS S1-1

22

Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet

x

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

36

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tiedonanto- vaatimukset

Tietopiste

Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen

Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu- arvoasetukseen

EU:n ilmastolaki

Jakso

ESRS S1-1

23

Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä

x

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

ESRS S1-3

32 (c)

Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät

x

Kielteisten vaikutusten korjaaminen

ESRS S1-14

88 (b) ja (c)

Kuolemantapausten lukumäärä sekä työtapaturmien lukumäärä ja osuus

x

x

Terveys ja turvallisuus

ESRS S1-14

88 (e)

Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä

x

Terveys ja turvallisuus

ESRS S1-16

97 (a)

Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero

x

x

Ei olennainen

ESRS S1-16

97 (b)

Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka

x

Ei olennainen

ESRS S1-17

103 (a)

Syrjintätapaukset

x

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

ESRS S1-17

104 (a)

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen

x

x

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

ESRS 2- SBM3 S2

11 (b)

Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa

x

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS S2-1

17

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

x

Vaiheittainen käyttöönotto käytössä

ESRS S2-1

18

Arvoketjuun liittyvät toimintaperiaatteet

x

Vaiheittainen käyttöönotto käytössä

ESRS S2-1

19

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n periaatteiden ja OECD:n ohjeiden noudattamatta jättäminen

x

x

Vaiheittainen käyttöönotto käytössä

ESRS S2-1

19

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt

x

Vaiheittainen käyttöönotto käytössä

ESRS S2-4

36

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

x

Vaiheittainen käyttöönotto käytössä

ESRS S3-1

16

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

x

Ei olennainen

ESRS S3-1

17

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

x

x

Ei olennainen

ESRS S3-4

36

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

x

Ei olennainen

ESRS S4-1

16

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

x

Ei olennainen

ESRS S4-1

17

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

x

x

Ei olennainen

ESRS S4-4

35

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

x

Ei olennainen

ESRS G1-1

10 (b)

Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus

x

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

ESRS G1-1

10 (d)

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

x

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

ESRS G1-4

24 (a)

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot

x

x

Ei olennainen

ESRS G1-4

24 (b)

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit

x

Ei olennainen

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen

Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailuarvoasetukseen

EU:n ilmastolaki

ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13

 

Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

 

ESRS 2 GOV-1 | Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta

 

 

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

 

ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10

 

 

 

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

 

ESRS 2 SBM-1 | Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9

 

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

 

ESRS 2 SBM-1 | Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14

 

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

 

37

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen

Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailuarvoasetukseen

EU:n ilmastolaki

ESRS 2 SBM-1 | Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta

 

 

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

 

ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14

 

 

 

Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta

 

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta

 

ESRS E1-4 | Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla

 

ESRS E1-5 | Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5

 

 

 

ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5

 

 

 

ESRS E1-5 | Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6

 

 

 

ESRS E1-6 | Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta

 

ESRS E1-6 | Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta

 

ESRS E1-7 | Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta

 

 

 

Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta

ESRS E1-9 | Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta

 

 

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

 

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 | Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta

 

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski.

 

 

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta

 

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat Vakuuden energiatehokkuus.

 

 

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta

 

 

Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II

 

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3

 

 

 

ESRS E3-1 | Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7

 

 

 

ESRS E3-1 | Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8

 

 

 

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12

 

 

 

ESRS E3-4 | Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2

 

 

 

38

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen

Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailuarvoasetukseen

EU:n ilmastolaki

ESRS 3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä 3 oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1

 

 

 

ESRS 2- IRO 1 - E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7

 

 

 

ESRS 2 IRO-1 E4 16 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10

 

 

 

ESRS 2 IRO-1 E4 16 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14

 

 

 

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11

 

 

 

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12

 

 

 

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15

 

 

 

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13

 

 

 

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9

 

 

 

ESRS 2 SBM-3 S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13

 

 

 

ESRS 2 SBM-3 S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12

 

 

 

ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

 

 

 

ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta

 

 

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

 

ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1

 

 

 

ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1

 

 

 

ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5

 

 

 

ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2

 

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

 

ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3

 

 

 

ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12

 

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

 

ESRS S1-16 | Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8

 

 

 

ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7

 

 

 

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14

 

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

 

ESRS 2 SBM-3 S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13

 

 

 

39

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen

Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailuarvoasetukseen

EU:n ilmastolaki

ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

 

 

 

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4

 

 

 

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

 

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

 

ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta

 

 

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

 

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

 

 

 

ESRS S3-1 | Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

 

 

 

ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

 

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

 

ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

 

 

 

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

 

 

 

ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

 

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

 

ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

 

 

 

ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15

 

 

 

ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6

 

 

 

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17

 

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

 

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16

 

 

 

40

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Konsernirakenne

Framery Konserni on perustettu helmikuussa 2018. Konserni sisältää seuraavat yhdeksän yhtiötä:

Framery Group Oyj

Konsernin emoyhtiö.

Framery Finance Oy

100 % Framery Oyj:n omistama tytäryhtiö. Perustettu 2018.

Vastaa konsernin konsernikirjanpidosta ja siihen liityvästä taloushallinnosta.

Framery Oy

100 % Framery Finance Oy:n omistama tytäryhtiö. Perustettu 2010.

Vastaa tuotemyynnistä Suomeen ja osittain vastuussa konsernin viennistä.

Framery Trade Oy

100% Framery Oy:n omistama tytäryhtiö. Perustettu 2018.

Osittain vastuussa konsernin viennistä.

Framery, Inc. (US)

100% Framery Oy:n omistama tytäryhtiö.

Perustettu 2016. Vastaa tuotemyynnistä Yhdysvalloissa.

Framery Canada LTD (CA)

100% Framery Oy:n omistama tytäryhtiö.

Kanadalainen tytäryhtiö joka perustettu 2021. Vastaa konsernin viennistä Kanadan markkinalle.

Framery Singapore Pte. Ltd. (SG)

100% Framery Oy:n omistama tytäryhtiö.

Perustettu 2019. Osittain vastaa konsernin viennistä Aasian markkinoille.

Framery Australia Pty Ltd. (AU)

100% Framery Oy:n omistama tytäryhtiö.

Australialainen yhtiö joka perustettu 2020. Vie tuotteita Australian ja Uuden-seelannin markkinoille.

Framery Japan Co., Ltd. (JP)

100% Framery Oy:n omistama tytäryhtiö.

Perustettu 2020. Markkinoi tuotteita Japanin markkinalle.

41

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Hallitus

Yhtiön hallituksen jäsenet 31.12.2025

Mika Sutinen

Hallituksen puheenjohtaja 2022–, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, palkitsemisvaliokunnan jäsen

Kauppatieteiden maisteri (rahoitus ja laskentatoimi)

Syntynyt 1966, Suomen kansalainen, mies

Päätoimi: Hallitusammattilainen

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 243 238*

Ville Koskenvuo

Hallituksen varapuheenjohtaja 2025–, hallituksen jäsen 2018–, palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja

Tuotantotalouden diplomi-insinööri

Syntynyt 1979, Suomen kansalainen, mies

Päätoimi: Vaaka Partners Oy, osakas

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 0*

Gregory Bylsma

Hallituksen jäsen 2022–, tarkastusvaliokunnan jäsen

Humanististen tieteiden kandidaatti (laskentatoimi)

Syntynyt 1965, Yhdysvaltain kansalainen, mies

Päätoimi: Cascade Engineering, hallituksen jäsen

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 152 739*

Timo Toikkanen

Hallituksen jäsen 2022–, palkitsemisvaliokunnan jäsen

Oikeustieteen kandidaatti LL.M

Syntynyt 1966, Suomen kansalainen, mies

Päätoimi: Varjo Technologies Oy, toimitusjohtaja

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 243 238*

Pipsa Loimijoki

Hallituksen jäsen 2025–, tarkastusvaliokunnan jäsen

Kauppatieteiden maisteri (rahoitus)

Syntynyt 1992, Suomen kansalainen, nainen

Päätoimi: Vaaka Partners Oy, sijoitusammattilainen

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 0*

* Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt

A man wearing glasses and a suit smiles for the camera.

AI generated content
A man wearing a suit and tie is smiling for the camera.

AI generated content
A man wearing glasses and a suit smiles for the camera.

AI generated content
A man wearing a suit and tie is smiling for the camera.

AI generated content
A woman with blonde hair and a white shirt is smiling for the camera.

AI generated content

42

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Johtoryhmä

Johtoryhmän jäsenet 31.12.2025

Samu Hällfors

Toimitusjohtaja 2017−

Tuotantotalouden opintoja

Syntynyt 1988, Suomen kansalainen, mies

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 5 119 190

Lauri Isotalo

Talousjohtaja 2017−

Tuotantotalouden diplomi-insinööri

Syntynyt 1987, Suomen kansalainen, mies

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 402 627

Inka Roos

Väliaikainen markkinointijohtaja 2025−

Muotoilun maisteri (YAMK) (Taide ja kulttuuri, Regeneratiivinen suunnittelu ja Mediaosaaminen)

Syntynyt 1984, Suomen kansalainen, nainen

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 8 716

Lasse Karvinen

Myyntijohtaja 2024−

Kauppatieteiden maisteri (markkinointi)

Syntynyt 1986, Suomen kansalainen, mies

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 740 924

Arto Vahvanen

Älytoimistoratkaisujen johtaja 2022−

Filosofian maisteri (tietojenkäsittelytiede)

Syntynyt 1977, Suomen kansalainen, mies

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 18 601

Anni Hallila

Henkilöstö- ja kulttuurijohtaja 2018−

Kauppatieteiden maisteri (johtaminen)

Syntynyt 1982, Suomen kansalainen, nainen

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 236 838

Henrik Skyttä

Asiakasoperaatioiden johtaja 2025−

Kauppatieteiden maisteri (laskentatoimi), MBA

Syntynyt 1974, Suomen kansalainen, mies

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 21 856

Tomi Nokelainen

Väliaikainen tutkimus- ja kehitysjohtaja 2025−

Tekniikan tohtori, tuotantotalouden diplomi-insinööri, patenttiasiamies

Syntynyt 1976, Suomen kansalainen, mies

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 58 188

Hannu Seppä

Toimitusketjun johtaja 2017−

Tuotantotalouden diplomi-insinööri

Syntynyt 1988, Suomen kansalainen, mies

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 284 204

Oona Vilermo

Strategiajohtaja 2024−

Hallintotieteiden maisteri

Syntynyt 1996, Suomen kansalainen, nainen

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 58 188

Daniela Tjeder

Markkinointijohtaja 2018−

Kauppatieteiden maisteri (markkinointi)

Syntynyt 1985, Suomen kansalainen, nainen

Framery Group Oyj:n osakkeet 31.12.2025: 355 257

Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat saatavilla Yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://framery.com/sijoittajat/hallinnointi/johtoryhma/.

A man wearing a suit and tie is smiling for the camera.

AI generated content
A man wearing a suit and tie is smiling for the camera.

AI generated content
A woman wearing a black shirt and necklace is smiling.

AI generated content
A man wearing a suit and tie is smiling for the camera.

AI generated content
A man wearing a suit and tie is smiling for the camera.

AI generated content
A woman wearing a black and pink cardigan is smiling for the camera.

AI generated content
A man wearing a suit and tie is smiling for the camera.

AI generated content
A man wearing a suit and tie is smiling for the camera.

AI generated content
A man wearing a suit and tie is smiling for the camera.

AI generated content
A woman wearing a black and white jacket is smiling for the camera.

AI generated content
A woman wearing a tan jacket and a black shirt is smiling for the camera.

AI generated content

43

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tunnuslukujen laskentakaavat

Framery raportoi vaihtoehtoisia tunnuslukuja lisätietona IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittujen konsernin tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman ja liitetiedoissa esitetyille tunnusluvuille.

Liikevaihdon kasvu, %

 

Kauden liikevaihto Vertailukauden liikevaihto

x 100

 

Vertailukauden liikevaihto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Orgaaninen liikevaihto

Liikevaihto oikaistuna poistamalla liiketoimintahankinnoista tai -myynneistä syntynyt liikevaihto

Käyttökate (EBITDA)

 

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

 

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät määritellään tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeaviksi merkittäviksi eriksi. Näihin sisältyvät esimerkiksi konsernin rakenteen muutoksiin liittyvät kulut, kertaluonteiset laki- ja konsultointikulut, henkilöstöön liittyvät kertaluonteiset kulut kuten ylimmän johdon rekrytointi, pörssilistautumista edeltäviin osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin liittyvät kulut (ml. omien osakkeiden lunastusvelan arvon muutos), uuden tuotteen lanseeraukseen ja strategiseen kasvuun liittyvät kertaluonteiset kulut, kertaluonteiset komponenttien laatukulut ja näihin liittyvät vakuutuskorvaukset, yhtiön pörssilistautumisen valmisteluista ja toteutuksesta aiheutuvat kulut

 

Oikaistu käyttökate (oikaistu EBITDA)

 

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EBIT

 

Liikevoitto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oikaistu liikevoitto (oikaistu EBIT)

 

Liikevoitto +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osakekohtainen tulos (laimentamaton ja laimennettu, euroa

 

Kauden tulos P-sarjan osakkeenomistajille kuuluva etuoikeustuotto

x 100

 

Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nettokäyttöpääoma

 

Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + muut saamiset vähennettynä rahoitussopimuksiin liittyvillä jaksotuksilla ja tuloverosaamisilla - ostovelat asiakassopimuksiin perustuvat velat varaukset muut lyhytaikaiset velat vähennettynä osakeperusteisiin maksuihin liittyvillä veloilla ja tuloveroveloilla

Investoinnit

 

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta konsernin rahavirtalaskelmalla esitettynä

Operatiivinen vapaa kassavirta

 

Oikaistu käyttökate - vuokrasopimusvelkojen maksut konsernin rahavirtalaskelmalla esitettynä - investoinnit + nettokäyttöpääoman muutos

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sijoitettu pääoma

 

Muut aineettomat hyödykkeet + käyttöoikeusomaisuuserät + aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet + nettokäyttöpääoma (keskiarvo, 12kk liukuva)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sijoitetun pääoman tuotto

 

Oikaistu liikevoitto (12kk liukuva)

x 100

 

Sijoitettu pääoma

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oman pääoman tuotto

 

Kauden tulos (12kk liukuva)

x 100

 

Oma pääoma yhteensä (edellisen 12kk alkusaldon ja loppusaldon keskiarvo)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nettovelka

 

Lainat + vuokrasopimusvelat + osakaslainat + P-sarjan osakkeiden rahasto - rahavarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilöstö

 

Frameryn palveluksessa oleva henkilöstö kauden viimeisenä päivänä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nettovelka / oikaistu käyttökate

 

Nettovelka

x 100

 

Oikaistu käyttökate (12kk liukuva)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kassavirtakonversio

 

Operatiivinen vapaa kassavirta

x 100

 

Oikaistu käyttökate

44

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tunnuslukujen täsmäytys

MEUR

1-12 2025

1-12 2024

1-12 2023

1-12 2022

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Konsernin rakenteen muutoksiin liittyvät kulut

-

-

0,0

0,0

Kertaluonteiset laki- ja konsultointikulut

0,1

0,7

-

0,6

Henkilöstöön liittyvät kertaluonteiset kulut

-

0,0

0,0

-

Pörssilistautumista edeltäviin osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin liittyvät kulut (ml. omien osakkeiden lunastusvelan arvon muutos)

6,9

-0,4

-0,9

4,3

Uuden tuotteen lanseeraukseen ja strategiseen kasvuun liittyvät kertaluonteiset kulut

-0,1

2,8

0,3

0,0

Kertaluonteiset komponenttien laatukulut ja niihin liittyvät vakuutuskorvaukset

0,3

0,3

0,0

0,1

Yhtiön pörssilistautumisen valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvät kulut

2,3

-

-

-

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

9,5

3,4

-0,5

5,1

Käyttökate ja oikaistu käyttökate

Liikevoitto

41,0

29,6

31,5

24,1

Poistot ja arvonalentumiset

5,8

5,6

4,0

4,5

Käyttökate (EBITDA)

46,9

35,2

35,5

28,6

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

9,5

3,4

-0,5

5,0

Oikaistu käyttökate

56,4

38,6

35,0

33,7

Käyttökate %

21,1 %

21,7 %

23,5 %

18,8 %

Oikaistu käyttökate %

25,4 %

23,8 %

23,2 %

22,1 %

Oikaistu liikevoitto

Liikevoitto (EBIT)

41,0

29,6

31,5

24,1

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

9,5

3,4

-0,5

5,1

Oikaistu liikevoitto

50,5

33,0

31,0

29,2

Oikaistu liikevoitto, %

22,8 %

20,4 %

20,5 %

19,1 %

Nettovelka / Oikaistu käyttökate

Nettovelka

66,9

67,9

78,1

94,7

Oikaistu käyttökate (12kk liukuva)

56,4

38,6

35,0

33,7

Nettovelka / oikaistu käyttökate

1,2

1,8

2,2

2,8

Oman pääoman tuotto, %

Kauden tulos (12kk liukuva)

20,4

19,6

19,3

13,1

Oma pääoma yhteensä (edellisen 12kk alkusaldon ja loppusaldon keskiarvo)

51,1

46,8

31,4

19,4

Oman pääoman tuotto, %

39,9 %

41,8 %

61,6 %

67,6 %

Nettokäyttöpääoma

Vaihto-omaisuus

29,2

22,0

16,1

17,9

Myyntisaamiset

25,9

26,4

20,3

21,7

Muut saamiset

6,4

5,7

4,6

3,5

Rahoitussopimuksiin liittyvät jaksotukset

-

-1,3

-

-

Tuloverosaamiset

-0,7

-

-

-

Ostovelat

-22,9

-18,2

-13,8

-11,9

Asiakassopimuksiin perustuvat velat

0,0

0,0

0,0

-0,4

Varaukset

-0,4

-

-

-

Muut lyhytaikaiset velat

-14,0

-14,5

-10,1

-9,4

Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät lyhytaikaiset velat

-

2,7

-

-

Tuloverovelat

0,4

1,1

0,3

0,9

Nettokäyttöpääoma

23,9

23,9

17,3

22,3

MEUR

1-12 2025

1-12 2024

1-12 2023

1-12 2022

Operatiivinen vapaa kassavirta

Oikaistu käyttökate

56,4

38,6

35,0

33,7

Vuokrasopimusvelkojen maksut

-1,6

-1,5

-1,5

-1,5

Investoinnit

-3,1

-3,8

-6,2

-4,1

Nettokäyttöpääoman muutos

0,0

-6,6

5,0

-5,9

Operatiivinen vapaa kassavirta

51,6

26,6

32,3

22,2

Kassavirtakonversio

Operatiivinen vapaa kassavirta

51,6

26,6

32,3

22,2

Oikaistu käyttökate

56,4

38,6

35,0

33,7

Kassavirtakonversio, %

91,6 %

68,9 %

92,2 %

66,0 %

Sijoitettu pääoma

Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa

3,5

4,1

2,0

1,6

Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa

3,6

4,4

2,8

3,8

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kauden alussa

6,9

7,1

6,1

6,2

Nettokäyttöpääoma kauden alussa

23,9

17,3

22,3

16,4

Sijoitettu pääoma kauden alussa

37,9

32,9

33,2

27,9

Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa

2,9

3,5

4,1

2,0

Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa

6,7

3,6

4,4

2,8

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kauden lopussa

5,8

6,9

7,1

6,1

Nettokäyttöpääoma kauden lopussa

23,9

23,9

17,3

22,3

Sijoitettu pääoma kauden lopussa

39,3

37,9

32,9

33,2

Sijoitettu pääoma (keskiarvo, 12kk liukuva)

38,6

35,4

33,0

30,6

Sijoitetun pääoman tuotto, %

Oikaistu liikevoitto (12kk liukuva)

50,5

33,0

31,0

29,2

Sijoitettu pääoma

38,6

35,4

33,0

30,6

Sijoitetun pääoman tuotto, %

130,9 %

93,4 %

93,7 %

95,4 %

46

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Konsernin laaja tuloslaskelma

Tuhatta euroa

Liitetieto

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Liikevaihto

2.1.

222 128

162 119

Liiketoiminnan muut tuotot

2.6.

1 158

1 587

Materiaalit ja palvelut

2.3.

-106 134

-79 243

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

2.4.

-44 390

-30 007

Poistot ja arvonalentumiset

2.7.

-5 843

-5 557

Liiketoiminnan muut kulut

2.8.

-25 896

-19 292

Liikevoitto

41 023

29 607

Rahoitustuotot

2.9.

451

631

Rahoituskulut

2.9.

-13 801

-6 350

Rahoituserät, netto

-13 350

-5 719

Voitto ennen veroja

27 672

23 888

Tuloverot

2.10.

-7 296

-4 322

Tilikauden voitto

20 376

19 566

Muut laajan tuloksen erät

Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi

Muuntoerot

4.2.

488

-267

Tilikauden muut laajat tuloksen erät verovaikutus huomioiden

488

-267

Tilikauden laaja tulos

20 865

19 299

Tilikauden voiton jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille

20 376

19 566

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille

20 865

19 299

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden osakekohtainen tulos:

Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos, euroa*

4.3.

0,26

0,24

*Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos esitetyiltä kausilta on oikaistu takautuvasti huomioimaan 14.11.2025 päätetyn maksuttoman osakeannin vaikutuksen. Lisätietoja on esitetty liitetiedossa 4.3. Osakekohtainen tulos.

Konsernin laajaa tuloslaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

48

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Tuhatta euroa

Liitetieto

Osakepääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Kertyneet muuntoerot

Kertyneet voittovarat

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

P-sarjan osakkeiden rahasto

Oma pääoma yhteensä

Oma pääoma 1.1.2025

13

12 178

-200

28 853

40 845

15 805

56 650

Tilikauden voitto

-

-

-

20 376

20 376

-

20 376

Uudelleenluokittelu

-

-

-14

14

-

-

-

Muut laajan tuloksen erät

Muuntoerot

4.2.

-

-

488

-

488

-

488

Tilikauden laaja tulos yhteensä

-

-

474

20 391

20 865

-

20 865

Liiketoimet omistajien kanssa

Osakeanti

4.2.

-

20 060

-

-

20 060

-

20 060

Osakeannin transaktiokulut

-

-1 226

-

-

-1 226

-

-1 226

Osakepääoman korotus

68

-

-

-68

-

-

-

Pääomanpalautus

4.2

-

-12 018

-

-

-12 018

-

-12 018

P-sarjan osakkeiden korot

-

-

-

-33

-33

33

-

P-sarjan osakkeiden lunastus

-

-

-

-

-

-15 838

-15 838

Maksetut osingot

-

-

-

-22 970

-22 970

-

-22 970

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä

68

6 816

-

-23 071

-16 188

-15 805

-31 993

Muut oman pääoman muutokset:

Uudelleenluokittelu

-

-220

-

220

-

-

-

Oma pääoma 31.12.2025

80

18 774

274

26 393

45 521

-

45 521

Tuhatta euroa

Liitetieto

Osakepääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Kertyneet muuntoerot

Kertyneet voittovarat

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

P-sarjan osakkeiden rahasto

Oma pääoma yhteensä

Oma pääoma 1.1.2024

13

11 779

68

10 371

22 230

14 653

36 883

Tilikauden voitto

-

-

-

19 566

19 566

-

19 566

Muut laajan tuloksen erät

Muunto-erot

4.2.

-

-

-267

68

-200

-

-200

Tilikauden laaja tulos yhteensä

-

-

-267

19 634

19 367

-

19 367

Liiketoimet omistajien kanssa

Osakeanti

4.2.

-

400

-

-

400

-

400

P-sarjan osakkeiden korot

4.2.

-

-

-

-1 152

-1 152

1 152

-

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä

-

400

-

-1 152

-752

1 152

400

Oma pääoma 31.12.2024

13

12 178

-200

28 853

40 845

15 805

56 650

Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

49

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Konsernin rahavirtalaskelma

Tuhatta euroa

Liitetieto

1.1.–31.12.2025

1.1.– 31.12.2024

Liiketoiminnan rahavirta

 

 

 

Tilikauden voitto

 

20 376

19 566

Oikaisut:

 

 

Poistot ja arvonalentumiset

2.7.

5 843

5 557

Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot

 

781

-1 137

Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot

3.2.

-662

-389

Rahoitustuotot ja -kulut

2.9.

13 350

5 719

Tuloverot

2.10.

7 296

4 322

Muut oikaisut

1 381

-112

Oikaisut yhteensä

 

27 989

13 960

Käyttöpääoman muutokset:

 

 

Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos, lisäys (-) / vähennys (+)

3.5.

-816

-4 752

Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos, lisäys (-) / vähennys (+)

3.6.

7 875

5 460

Vaihto-omaisuuden muutos , lisäys (-) / vähennys (+)

3.4.

-6 623

-6 762

Saadut korot

2.9.

258

377

Maksetut tuloverot

2.10.

-7 839

-4 345

Liiketoiminnan nettorahavirta

 

41 221

23 505

 

 

 

Investointien rahavirta

 

 

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta

3.2.

-3 101

-3 830

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti

3.2.

805

389

Investointien nettorahavirta

 

-2 296

-3 442

 

 

 

Rahoituksen rahavirta

 

 

Maksullinen osakeanti

4.2.

20 060

400

Osakeannista maksetut transaktiokulut

-1 226

-

Maksetut osingot ja muu voitonjako

-59 552

-

Omien osakkeiden hankinta

4.2.

-4 197

-1 136

Maksetut korot ja rahoituskulut

-12 707

-1 338

Lainoista maksetut transaktiokulut

 

-3 096

-1 273

Lainojen nostot

195 000

-

Lainojen takaisinmaksut

4.1.

-124 750

-9 000

Vuokrasopimusvelkojen maksut*

3.3.

-1 625

-1 533

Osakaslainan takaisinmaksut

-47 199

-

Rahoituksen nettorahavirta

-39 294

-13 880

 

 

 

Rahavarojen nettomuutos

 

 

Rahavarat tilikauden alussa

4.1.

20 461

14 256

Valuuttakurssien muutos rahavaroihin

-314

21

Rahavarat tilikauden lopussa

4.1.

19 777

20 461

Rahavarojen muutos

 

-683

6 205

*Sisältää vuokrasopimusvelkojen korot

Konsernin rahavirtalaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.

52

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Transaktiohinnan kohdentaminen suoritusvelvoitteille

Tuhatta euroa

31.12.2025

31.12.2024

Transaktiohinta, joka tuloutetaan myöhemmin

Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka

23 518

21 406

Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikka

17 984

6 429

Aasia ja Tyynenmeren alue

4 795

6 166

Yhteensä

46 298

34 001

Johto odottaa, että yllä olevassa taulukossa esitetty täyttämättömille suoritusvelvoitteille kohdistettu transaktiohinta tuloutetaan seuraavan 12 kuukauden aikana esitetystä ajanjaksosta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Framery valmistaa ja myy äänieristettyjä työtiloja sekä niiden varaosia jälleenmyyjille tai suoraan loppukäyttäjille. Kaikki myynnit toteutetaan ostotilausten kautta, jotka ovat kirjallisia sopimuksia asiakkaan ja Frameryn välillä.

Jotkin sopimukset sisältävät useita toimitettavia suoritteita, kuten tuotteiden myynnin, tavaroihin liittyvän toimituspalvelun ja mahdollisuuden käyttää Frameryn digitaalisia palveluita maksutta tietyn ajanjakson ajan. Joskus sopimukseen voi kuulua myös asennuspalvelu. Jos sopimukset sisältävät useita suoritevelvoitteita, transaktiohinta kohdistetaan kullekin suoritevelvoitteelle erikseen myytävien tuotteiden hintojen perusteella. Transaktiohinta on se vastike, johon Framery odottaa olevansa oikeutettu luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamisesta asiakkaalle muuttuvat vastikkeet, kuten alennukset, palautukset ja sanktiot, huomioiden. Merkittävää rahoituskomponenttia ei katsota olevan, sillä myynnit tapahtuvat pääsääntöisesti 30–90 päivän maksuajalla. Asiakkailta saadut ennakkomaksut sisältyvät asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin. Framery on myöntänyt kahden vuoden takuun kuluville osille ja viiden vuoden takuun muille osille. Tuotteille ennen maaliskuuta 2024 sekä Connect -sensoreille on voimassayhden vuoden takuu, katso lisätietoja liitetiedosta 3.6 Varaukset.

Myyntituotot kirjataan liikevaihdoksi, kun määräysvalta tavaraan tai palveluun siirretään asiakkaalle. Määräysvalta voidaan siirtää joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Tyypillisesti määräysvalta siirtyy asiakkaalle toimitusehtojen mukaisesti ja liikevaihto äänieristettyjen työtilojen ja varaosien myynnistä tuloutetaan yhtenä ajankohtana. Määräysvalta siirtyy asiakkaalle, kun tuotteet on lähetetty sovittuun toimituspaikkaan ja samalla vanhentumisen ja häviämisen riskit ovat siirtyneet asiakkaalle. Tiettyihin sopimusehtoihin liittyen toimituspalvelu katsotaan erilliseksi suoritusvelvoitteeksi, kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle ennen toimitusta. Framery tulouttaa toimituspalvelusta saatavan liikevaihdon ajan kuluessa.

Frameryllä ei ole eikä odoteta olevan sopimuksia, joissa toimitettavien tavaroiden tai palveluiden luovuttamisen ja asiakkaan maksun välinen aika olisi yli yhden vuoden. Tämän seurauksena Framery ei oikaise transaktiohintoja rahan aika-arvolla. Sopimuksen saamisesta aiheutuvat lisämenot ovat kustannuksia, joita ei olisi syntynyt, jos sopimusta ei olisi saatu. Tällaiset kustannukset kirjataan omaisuuseriksi,jos Framery odottaa kerryttävänsä kyseiset kustannukset takaisin. Frameryllä ei ole sopimuksia, joissa tällaisen omaisuuserän poistoaika olisi yli vuoden. Tästä syystä Framery soveltaa käytännön helpotusta ja kirjaa sopimuksen saamisesta aiheutuvat lisämenot kuluksi niiden syntymisen yhteydessä.

Keskeiset arviot ja harkinta

Liikevaihtoon liittyvä johdon harkinta ja keskeiset arviot koskevat arvioita sopimuksen transaktiohinnan määrittämiseksi ja liikevaihdon kirjaamiseksi.

Tuotteita voidaan myydä takautuvilla määräalennuksilla, jotka perustuvat 12 kuukauden ajanjakson kokonaismyyntiin. Liikevaihto näistä myynneistä kirjataan sopimuksessa määriteltyyn hintaan perustuen vähennettynä arvioiduilla määräalennuksilla. Historiallista kertynyttä kokemusta käytetään alennusten arvioimiseen ja kirjaamiseen, käyttäen odotusarvomenetelmää, ja liikevaihtoa kirjataan vain siihen määrään asti, kun on erittäin todennäköistä, ettei merkittävää peruutusta tapahdu. Tällä hetkellä esitetyille ajanjaksoille ei odoteta maksettavia määräalennuksia asiakkaille. Arviot päivitetään jokaisena raportointipäivänä.

2.2. Segmenttitiedot

Framery keskittyy tarjoamaan äänieristettyjä työtiloja, jotka on suunniteltu parantamaan työpaikan tuottavuutta. Frameryn toiminta ja kannattavuus on raportoitu yhtenä toimintasegmenttinä. Yhtenä toimintasegmenttinä raportointi on linjassa sen kanssa, kuinka Frameryn ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimiva toimitusjohtaja tekee operatiiviset päätökset liittyen resurssien kohdistamiseen ja konsernin tuloksen arviontiin.

Konsernin liiketoimintamalli kattaa koko tuotteen elinkaaren suunnittelusta ja valmistuksesta jälkimyyntipalveluihin. Ottaen huomioon Frameryn liiketoimintamalli ja sen toiminnan luonne, hallinto on järjestetty siten, että toimitusjohtaja toimii ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä, jota johtoryhmä tukee. Toimitusjohtaja vastaa resurssien kohdentamisesta ja arvioi konsernin tuloksellisuutta.

2.3. Materiaalit ja palvelut

Frameryn materiaalit ja palvelut koostuvat seuraavista eristä, jotka raportoidaan konsernin laajassa tuloslaskelmassa erän luonteeseen perustuen. Materiaalit ja palvelut koostuvat materiaalien ja tarvikkeiden ostoista, valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksesta, valmistuksesta omaan käyttöön sekä ulkoisista palveluista.

Materiaalit ja palvelut

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Aineiden ja tarvikkeiden ostot

110 126

84 790

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos

-5 765

-6 762

Valmistus omaan käyttöön

-410

-343

Ulkopuoliset palvelut

2 183

1 558

Yhteensä

106 134

79 243

Vuonna 2025 aine- ja tarvikkeiden ostojen kasvu on linjassa Frameryn kasvavien myyntimäärien jaliikevaihdon kanssa,jota vauhdittaaesimerkiksi uuden äänieristetyn työtilamallin kysyn.Vaihto-omaisuuden alaskirjaukset sisältyvät valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksiin,katso lisätietoja liitetiedosta 3.4. Vaihto-omaisuus. Ulkoiset palvelut sisältävät pääasiassa äänieristettyjen työtilojen asennuskulut sekä ulkopuolisten palveluntarjoajien hallinnoimiin varastoihin liittyvät operatiiviset kustannukset.

2.4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Frameryn työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut koostuvat palkoista ja palkkioista, käteisvaroina maksettavista osakeperusteisista maksuista ja eläkekuluista. Muut henkilöstökulut sisältävät esimerkiksi kertyneitä sosiaaliturvamaksuja ja vakuutusmaksuja.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Palkat ja palkkiot

30 656

24 705

Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset maksut

6 929

-389

Eläkekulut maksupohjaiset järjestelyt

4 199

3 752

Muut henkilöstökulut

2 605

 1 939

Yhteensä

44 390

30 007

Osakeperusteisten maksujen vaikutukset ja kirjanpidollinen käsittely kuvataan liitteessä 2.5. Osakeperusteiset maksut.

53

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Henkilöstön lukumäärä

 

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella

470

444

Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa

484

455

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sisältävät lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (maksupohjaiset eläkejärjestelyt) ja osakeperusteiset maksut.

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet koostuvat palkoista ja palkkioista, sisältäen luontoisedut, bonukset ja vuosiloman. Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolla niihin liittyvä työ suoritetaan. Velka kirjataan, kun konsernilla on lakisääteinen ja tosiasiallinen työsuhteeseen liittyvä velvoite ja kun velvoitteen arvo voidaan määrittää luotettavasti.

Frameryllä on käytössä maksupohjaisia eläkejärjestelyjä niillä alueilla, joilla se toimii. Konserni suorittaa maksuja ulkopuolisille vakuutusyhtiöille, eikä sillä ole lakisääteistä tai tosiasiallista velvollisuutta suorittaa lisämaksuja, jos eläkemaksujen saaja ei pysty maksamaan eläke-etuuksia.

Maksut kirjataan työsuhde-etuuksista johtuvaksi kuluksi laajaan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

2.5. Osakeperusteiset maksut

Frameryn osakepohjainen kannustinjärjestelmä koostui yhdestä synteettisestä optio-ohjelmasta joulukuuhun 2025 asti. Frameryn osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tarkoituksena oli yhdenmukaistaa osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet tähtäimenä yhtiön pitkäaikaisen arvon kasvattaminen. Synteettinen optio-ohjelma avainhenkilöille hyväksyttiin 10.3.2021 osana Frameryn hallituksen määrittelemää kannustinjärjestelmää. Synteettiset optiot oli annettu hallituksen päätöksellä avainhenkilöille, jotka ovat tai on rekrytoitu yhtiön palvelukseen.

Synteettiset optiot

Optio-ohjelman ehtojen mukaan, jos enemmistö Frameryn osakkeista myytiin tai yhtiö listautui, katsottiin kaikkien synteettisten optioiden ansaintaehtojen täyttyvän kyseisen tapahtuman päivämäärästä lähtien, vaikka myöntämispäivästä ei olisi kulunut ansaintajakson neljää vuotta. Frameryn listautuessa joulukuussa 2025 kaikki synteettiset optiot katsottiin täysin ansaituiksi ja käytetyiksi. Kun optiot käytetään, kukin synteettinen optio antoi haltijalleen oikeuden saada käteismaksun, joka vastaa kantaosakkeiden arvonnousua, joka määritettiin myöntämis- ja käyttämispäivän välisen arvonnousun perusteella.

Kaikkien synteettisistä optioista kertyvien palkkioiden saaminen edellytti työn tai palvelusuhteen jatkumista yhtiön kanssa koko ohjelman ajan synteettisten optioiden myöntämisestä maksupäivään asti. Jos ohjelman jäsen lähti yrityksestä ennen kuin synteettiset optiot tulivat käytettäväksi ja henkilö oli ns. good leaver, hänelle maksettiin täysi korvaus, johon siihen asti ansaitut synteettiset optiot oikeuttivat. Työsuhteen tai palvelusuhteen päättyminen konsernin toimesta tai yhteisellä sopimuksella katsottiin täyttävän good leaver ehdon.

Koska synteettiset optiot maksettiin rahasuorituksina osakkeen arvonnousun perusteella, synteettiset optiot käsiteltiin käteisvaroina maksettiin osakeperusteisina palkkioina. Kustannus kirjattiin nelivuotisen ansaintajakson aikana. Kustannus esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa osana työsuhde-etuuksista aiheutuvia kuluja. Listautumisen jälkeen kaikki ulkona olevat synteettiset optiot tulivat ehtojensa mukaisesti ansaituiksi ja optiovelka maksettiin kokonaisuudessaan käteismaksuna optioiden haltijoille 29.12.2025. Konsernilla ei ole voimassa olevia osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä 31.12.2025.

Synteettisten optioiden lukumäärä

2025

2024

1.1.

220 070

162 486

Myönnetty vuoden aikana

7 380

63 788

Toteutettu vuoden aikana

-223 760

-6 204

Menetetty vuoden aikana

-3 690

-

31.12.

-

220 070

Optiot, joihin on syntynyt oikeus ja jotka ovat toteutettavissa 31.12.

-

61 213

Myönnetty

2025

2024

Myöntämispäivät

maaliskuu

tammi- ja huhtikuu

Arvostusmalli

Black-Scholes 

Black-Scholes 

Ansaintajakso

maaliskuu 2025 joulukuu 2025

tammikuu 2024 joulukuu 2025

Käyvän arvon määrittämisessä käytetyt oletukset

Odotettu toteutuspäivä

31.12.2025

31.12.2025

Yhtiön osakkeen hinnan odotettu volatiliteetti, keskiarvo*

39,0 %

39,4 %

Odotettavissa oleva osinkotuotto

-

Riskitön korko, keskiarvo

2,0 %

2,8

* Määritelty valittujen verrokkiyritysten tietojen perusteella

Vuoden 2025 aikana synteettisistä optioista kirjattu kulu oli yhteensä 3 880 tuhatta euroa (2024: 699 tuhatta euroa). Synteettiseen optio-ohjelmaan liittyvä velka arvostettiin uudelleen käypään arvoon listautumisen yhteydessä, ja se oli yhteensä 5 170 tuhatta euroa (31.12.2024: 1 539 tuhatta euroa). Synteettiseen optio-ohjelmaan liittyvä velka maksettiin kokonaisuudessaan käteismaksuna optioiden haltijoille 29.12.2025. Synteettiseen optio-ohjelmaan liittyvä velka on kokonaisuudessaan maksettu ja kirjattu pois konsernitaseesta 31.12.2025.

Osakkeiden lunastusoikeudet

Ennen listautumista voimassa olleen osakassopimuksen perusteella konsernilla ja toissijaisesti muilla osakkeenomistajilla oli tietyissä olosuhteissa oikeus lunastaa konsernin palveluksesta lähtevien osakkeenomistaja-työntekijöiden hallussa olevia yhtiön osakkeita. Ns good leaver lähtijöille lunastushinta oli käypä arvo ja bad leaver lähtijöille joko käypä arvo tai alkuperäinen

merkintähinta sen mukaan, kumpi näistä oli alempi. Osakkeiden lunastus ei ollut pakollista, mutta konserni oli aiemmin käyttänyt ensisijaista oikeuttaan lunastaa osakkeita tietyissä tilanteissa.

Koska konserni oli aiemmin käyttänyt osakkeiden lunastusoikeutta, Frameryn kantaosakkeisiin liittyvä osakepohjainen kannustinohjelma käsiteltiin käteisvaroina maksettavana osakeperusteisena palkkiojärjestelynä ja esitettiin velkana, joka arvostettiin käypään arvoon jokaisen raportointijakson lopussa. Velan muutokset ja sen vastaava käypä arvo kirjattiin työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Frameryn listautumisen yhteydessä osakassopimus ja osakkeiden lunastusoikeus raukesivat eikä yhtiöllä ollut osakkeiden lunastusoikeuksiin liittyvää velkaa 31.12.2025 (31.12.2024: 1 148 tuhatta euroa).

Raportointikaudella lunastettiin yhteensä 190 430 kantaosaketta (2024: 77 114 kantaosaketta ja 2 600 P-sarjan osaketta). Tilikaudella 2025 kantaosakkeisiin liittyvien osakkeiden lunastusoikeuksista kirjattu kulu oli yhteensä 3 049 tuhatta euroa (2024: -1 088 tuhatta euroa).

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Osakeperusteiset kannustinohjelmat on käsitelty osakeperusteisina maksuina, joissa tietyille avainhenkilöille oli annettu oikeus merkitä Frameryn osakkeita palveluiden tarjoamisen vastineeksi. Framery on luokitellut nämä ohjelmat joko käteisvaroina maksettaviksi tai omana pääomana maksettaviksi sen perusteella, onko konsernilla olemassa oleva velvoite käteismaksun suorittamiseen.

Synteettisten optioiden käypä arvo kirjattiin työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi, ja vastaavaksi velan lisäykseksi ansaintajakson aikana. Velan käypä arvo uudelleenarvostettiin jokaisen raportointikauden lopussa, ja käyvän arvon muutos kirjattiin työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi. Koko kulu kirjattiin sille ansaintajaksolle, jonka aikana kaikki määritetyt ansaintaehdot oli täytettävä. Kauden lopussa tarkistettiin arviot niiden optioiden lukumääristä, joiden odotettiin tulevan ansaituksi palvelun suorittamiseen perustuvan ehdon perusteella.

Frameryn listautumiseen saakka, konsernin kantaosakkeiden lunastusoikeudet kirjattiin velaksi asiaankuuluvan lunastuskauden aikana johdon arvion mukaisesti. Velan käypä arvo uudelleenarvostettiin jokaisen raportointikauden lopussa, ja se esitettiin muissa veloissa konsernitaseessa. Velan ja sitä vastaavan käyvän arvon muutos kirjattiin työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi.

Keskeiset arviot ja harkinta

Osakeperusteiset kannustinohjelmat on kirjattu joko omana pääomana maksettaviksi tai käteisvaroina maksettaviksi osakeperusteisiksi maksuiksi niiden luonteen perusteella. Tämä perustuu johdon harkintaan siitä, että ohjelmassa palkkio maksetaan osakkeiden muodossa tai suoritetaan käteisvaroina.

Synteettisten optioiden työsuhde-etuuksista aiheutuva kulu perustui arvioituun osallistujien määrään, jotka ovat yhä mukana ohjelmassa ansaintajakson päättyessä. Kauden lopussa johto käytti harkintaa arvioidessaan, kuinka monen osallistujan odotetaan pysyvän konsernissa, jotta voidaan laskea kulut kuluvalle kaudelle ja muutokset pääoman kirjauksissa.

Frameryn johto käytti harkintaa arvioidessaan velvoitettaan lunastaa osakkeet. Tämä sisälsi arvioinnin siitä, kuinka monta osallistujaa odotetaan jäävän konserniin siihen asti, kunnes konsernin arvioitu myynti- tai listautumispäivä toteutuu.

54

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

2.6. Liiketoiminnan muut tuotot

Framery kirjaa seuraavat alla olevassa taulukossa esitetyt erät liiketoiminnan muiksi tuotoiksi erän luonteen perusteella.

Liiketoiminnan muut tuotot

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Myynnin valuuttakurssierot

-

1 066

Saadut korvaukset

921

32

Muut

237

488

Yhteensä

1 158

 1 587

Saadut korvaukset sisältävät pääasiassa vakuutuskorvauksia, jotka liittyivät vahingoittuneista tuotteista saatuihin korvauksiin.Myynnin valuuttakurssierot johtuvat pääasiassa Yhdysvaltain dollarin vaihteluista. Vuonna 2025 liikevaihtoon liittyvät valuuttakurssierot kirjattiin Liiketoiminnan muihin kuluihin (katso liitetieto 2.8. Liiketoiminnan muut kulut).

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Valuuttakurssierot

Katso liitetieto 1.3. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen.

Saadut korvaukset

Saadut korvaukset, kuten vakuutuskorvaukset, kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan muuksi liiketoiminnan tuotoksi sillä hetkellä kun ne saadaan tai kun oikeus korvaukseen on syntynyt ja sen määrä on luotettavasti mitattavissa.

Korvaukseen johtaneeseen tapahtumaan liittyvät kulut (esim. tappiot, vahingot tai niihin liittyvät kustannukset) kirjataan kuluiksi konsernin laajaan tuloslaskelmaan sillä hetkellä, kun ne syntyvät. Korvaustulojen kirjaamista ei lykätä, koska vastaavat kulut on jo kirjattu konsernin laajaan tuloslaskelmaan.

2.7. Poistot ja arvonalentumiset

Frameryn muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät kirjataan taseeseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumiset. Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin on esitetty alla olevassa taulukossa.

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Muut aineettomat hyödykkeet

Kehittämismenot

1 451

1 225

Aineettomat oikeudet

70

83

Ohjelmistot

-

29

Yhteensä

1 522

1 337

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Koneet ja kalusto

1 911

1 742

Vuokratut äänieristetyt työtilat

657

820

Vuokratilojen perusparannusmenot

209

285

Yhteensä

2 777

2 848

Käyttöoikeusomaisuuserät

Rakennukset

1 448

1 324 

Koneet ja kalusto

96

48 

Yhteensä

1 544

1 372 

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä

5 843

5 557

Aineellisen käyttöomaisuuden kirjanpidollinen käsittely on esitetty liitetiedossa 3.2., muiden aineettomien hyödykkeiden kirjanpidollinen käsittely on esitetty liitetiedossa 3.1., ja vuokrasopimusten sekä niihin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpidollinen käsittely on esitetty liitetiedossa 3.3. Vuokrasopimukset.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Poistot lasketaan tasapoistomenetelmää käyttäen, jolloin varojen hankintameno, vähennettynä jäännösarvolla, jaksotetaan arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle. Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan joko niiden taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi, ellei odoteta, että yhtiö käyttää varoja vuokra-ajan jälkeen.

Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot tasapoistomenetelmällä joko taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa, sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi.

Jokaisen raportointikauden lopussa taloudellisten vaikutusaikojen arviot tarkastetaan ja oikaistaan tarvittaessa.

2.8. Liiketoiminnan muut kulut

Framery kirjaa seuraavat alla olevassa taulukossa esitetyt erät liiketoiminnan muiksi kuluiksi erän luonteen perusteella. Frameryn liiketoiminnan muut kulut sisältävät erilaisia kuluja, jotka ovat olennaisia konsernin toiminnalle, mutta eivät suoraan liity tavaroiden tuotantoon.

Framery kirjaa tutkimus- ja kehittämismenot muiksi liiketoiminnan kuluiksi, jos niiden aktivointikriteerit eivät täyty (lisätietoja liitteestä 3.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet). Tutkimus- ja kehittämismenot ovat pääasiassa liittyneet Frameryn digitaalisten palveluiden ohjelmistojen ja uusien äänieristettyjen työtilamallien kehittämiseen. Valuuttakurssitappiot kuvaavat liikevaihtoon liittyvistä valuuttakurssien vaihteluista aiheutuneita tappiota. IT-laite- ja ohjelmistokulut liittyvät esimerkiksi yleisiin IT-laitteiden kuluihin ja ohjelmistolisenssimaksuihin. Toimitilakulut liittyvät pääasiassa tiloista aiheutuviin käyttökuluihin, kuten kiinteistön ylläpitoon ja vuokramaksuihin, joita ei ole aktivoitu käyttöoikeusomaisuuserinä (lisätietoja liitteestä 3.3. Vuokrasopimukset). Ulkopuoliset palvelut sisältävät konsultointi-, laki-, tilintarkastus- ja taloushallintopalveluihin liittyviä kustannuksia. Hallintopalvelut sisältävät esimerkiksi rahoitus- ja lakipalveluiden kuluja.

55

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Liiketoiminnan muut kulut

 

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

IT-laite ja ohjelmistokulut

3 407

2 292

Markkinointikulut

3 363

3 868

Valuuttakurssitappiot

3 002

-

Tutkimus- ja kehittämiskulut

2 869

2 311

Toimitilakulut

2 461

2 574

Hallintopalvelut*

2 316

1 312

Ulkopuoliset palvelut*

1 813

1 178

Matkakulut

1 408

1 340

Vapaaehtoiset henkilösivukulut

1 173

1 242

Muut kulut**

4 086

3 174

Yhteensä

25 896

19 292

* Ulkopuoliset palvelut ja hallintopalvelut 1-12 2025 sisältävät 2 299 tuhatta euroa listautumiskuluja

** Sisältää pääasiassa kone- ja kalustokuluja, luottotappiovarauksia sekä datansiirtokulujaValuuttakurssitappiot vuonna 2025 johtuivat pääasiassa Yhdysvaltain dollarin vaihteluista. Vuonna 2024 valuuttakurssierot on kirjattu muihin tuottoihin (lisätietoja liitetiedossa 2.6). IT-laite ja ohjelmistokulujen kasvu johtui pääasiassa yksittäisestä kehitysprojektista ja lisenssikustannusten noususta.

Tilintarkastajien palkkiot sisältävät maksut, jotka on maksettu kunkin konserniyhtiön tilintarkastajille. Tilintarkastajien palkkiot esitetään hallintopalveluiden alla liiketoiminnan muissa kuluissa. Listautumiskulut on kirjattu kuluksi, lukuun ottamatta omaan pääomaan kirjattuja ja edelleen myyjiltä laskutettuja osuuksia. Ernst & Young Oy on toiminut Framery-konsernin tilintarkastajana vuodesta 2020 lähtien.

Tilintarkastajien palkkiot

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.– 31.12.2024

Tilintarkastus

141

179

Veroneuvonta

-

-

Kestävyysraportin varmennus

20

-

Muut palvelut*

327

2

Yhteensä

487

181

* Muut palvelut sisältävät listautumiskuluja 326 tuhatta euroa

2.9. Rahoitustuotot ja -kulut

Lainoista aiheutuvien korkokulujen kasvu vuonna 2025 johtuu kasvaneista vieraan pääoman korkokustannuksista. Lisäksi aikaisemman määräaikaisen lainan ennenaikainen takaisinmaksu johti yhteensä 3 792 euron tulosvaikutukseen, joka koostui jaksottamattomien transaktiomenojen purkamisesta ja ennenaikaisen takaisinmaksun palkkiokulusta. Osakaslainojen korkokulujen pieneneminen verrattuna vuoteen 2024 johtuu osakaslainojen takaisinmaksusta tammikuussa 2025. Lisätietoja löytyy liitetiedosta 4.4. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta.

Rahoitustuotot ja -kulut

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.– 31.12.2024

Rahoitustuotot

Korkotuotot pankkisaamisista

237

356

Valuuttakurssivoitot

193

255

Muut korkotuotot

21

21

Yhteensä

451

631

Rahoituskulut

Korkokulut osakaslainoista

103

3 823

Korkokulut lainoista

12 029

1 341

Korkokulut P-sarjan osakkeista

18

635

Korkokulut vuokrasopimusveloista

179

201

Valuuttakurssitappiot

507

234

Muut korkokulut

965

 117

Yhteensä

13 801

6 350

 

 

Rahoituserät, netto

13 350

5 719

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Korkotuotot ja korkokulut kirjataan efektiivisen koron menetelmällä. Efektiivinen korko on diskonttokorko, jota käytetään diskonttaamaan rahoitusvarojen tai -velkojen odotetut tulevat maksut siten, että kyseisten varojen tai velkojen nykyarvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa.

2.10. Tuloverot

Tilikauden verokulut koostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista.

Tuloverot

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot

6 834

5 577

Aiempia tilikausia koskevat oikaisut

159

85

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä

6 993

5 661

Laskennallinen verokulu/-tuotto

303

-1 339

 

Tuloverot

7 296

4 322

Tuloverokulujen ja maksettavan veron välinen täsmäytyslaskelma on esitetty alla olevassa taulukossa:

Tuloverokulujen täsmäytys

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Voitto ennen veroja

27 672

23 888

Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 %

5 534

4 778

Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus

329

-290

Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus

696

-160

Verovapaiden tulojen vaikutus

-40

-79

Edellisten tilikausien verot

729

85

Muut erät

46

-11

Tuloverokulu

7 296

4 322

56

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuhatta euroa

1.1.

Kirjattu tulosvaikutteisesti

Valuuttakurssien vaikutus

31.12.

2025

Laskennalliset verosaamiset

Vaihto-omaisuuden sisäinen kate

3 259

-271

-257

2 731

Vähennyskelvottomat korkokulut

836

484

-

1 320

P-osakkeet

416

-416

-

-

Synteettiset optiot

308

-308

-

-

Vahvistetut tappiot

100

-100

-

-

Varaukset

-

80

-

80

Vuokrasopimukset

24

7

-

31

Luottotappiovaraus

6

5

-

10

Muut erät

76

-16

-

60

Yhteensä

5 025

-536

-257

4 231

Laskennallisten verojen netottaminen

-356

233

-

-123

Laskennalliset verosaamiset, netto

4 669

-303

-257

4 109

Laskennalliset verovelat

Muut aineettomat hyödykkeet

-101

47

-

-55

Muut erät

-255

186

-

-68

Yhteensä

-356

233

-123

Laskennallisten verojen netottaminen

356

-233

-

123

Laskennalliset verovelat, netto

-

-

-

-

2024

Laskennalliset verosaamiset

Vaihto-omaisuuden sisäinen kate

1 217

1 938

104

3 259

Vähennyskelvottomat korkokulut

1 471

-635

-

836

P-osakkeet

289

127

-

416

Synteettiset optiot

171

137

-

308

Vahvistetut tappiot

105

-5

-

100

Vuokrasopimukset

24

-1

-

24

Luottotappiovaraus

4

1

-

6

Muut erät

92

-16

-

76

Yhteensä

3 375

1 547

104

5 025

Laskennallisten verojen netottaminen

-149

-206

-

-356

Laskennalliset verosaamiset, netto

3 225

1 340

104

4 669

Laskennalliset verovelat

Muut aineettomat hyödykkeet

-114

12

-

-101

Kertyneet poistoerot

-

-

-

-

Muut erät

 -36

-219

-

-255

Yhteensä

-149

-206

-

-356

Laskennallisten verojen netottaminen

149 

206

-

356

Laskennalliset verovelat, netto

-

-

-

-

58

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Liikearvo on syntynyt pääasiassa Framery Oy:n hankinnasta Framery FinanceOy:n toimesta maaliskuussa 2018.

Framery harjoittaa jatkuvasti tuotekehitystoimia ja kehittää lisäominaisuuksia äänieristettyihin työtiloihinsa ja uutta tuotetarjontaa esimerkiksi ohjelmistoissa. Tutkimus- ja kehittämiskulut kirjataan kuluiksi, paitsi silloin kun kehittämismenot täyttävät aktivointikriteerit. Kehittämismenot liittyvät eri äänieristettyjen työtilamallien ja tilojen sähköjärjestelmän kehittämiseen. Kun kehittämismenot täyttävät aktivointikriteerit, ne kirjataan muiksi aineettomiksi hyödykkeiksi. Aktivoidut kehittämismenot koostuvat ulkoisista kustannuksista, kuten mekaanisista suunnittelupalveluista ja sensori-, sähkö- ja ohjelmistokehityspalveluista, sekä sisäisistä kustannuksista, kuten tiettyihin kehitysprojekteihin liittyvistä henkilöstökuluista. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan keskeneräisiksi hyödykkeiksi, kunnes kyseisen hyödykkeen tuotantokäyttö alkaa, jolloin aktivoidut kustannukset luokitellaan kehittämismenoiksi. Keskeneräiset hyödykkeet -erän kasvu liittyy pääasiassa uusien tuotteiden kehittämismenoihin. Aineettomat oikeudet liittyvät ulkoisiin patenttirekisteröintimaksuihin patenttitoimistoille, hankittuun verkkotunnukseen ja alkuperäisiin tavaramerkkihakemusten kustannuksiin.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvon arvonalentumista testataan vuosittain arvonalentumisen tunnistamiseksi. Lisäksi konserni seuraa sisäisiä ja ulkoisia viitteitä mahdollisista arvonalentumisista.

Liikearvon arvonalentumistestauksessa verrataan rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa sen kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Frameryllä on yksi rahavirtaa tuottava yksikkö, joka on johdon määrittämä toimintasegmentti sekä liikearvon seurannassa käytettävä alin taso.

Mikäli rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo, erotus kirjataan arvonalentumistappiona konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistestit ovat osoittaneet, että rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon, eikä liikearvostaa ole kirjattu arvonalentumista.

Arvonalentumistestaus ja keskeiset oletukset

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttäen käypää arvoa vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla arvioidaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat ja vähentämällä arvioidut luovutuksesta johtuvat menot rahavirtojen nykyarvosta.

Keskeisiä oletuksia arvonalentumistestauksessa ovat lyhyen ja pitkän aikavälin liikevaihdon kehitys, käyttökatteen kehitys ja verojen jälkeinen diskonttokorko. Muut oletukset liittyvät vuosittaisiin investointeihin ja nettokäyttöpääoman muutoksiin. Terminaalikasvuoletus ja diskonttauskorko on esitetty alla olevassa taulukossa:

Ennustejaksoille oletettu liikevaihdon keskimääräinen kumulatiivinen kasvu on yhtiön tavoitetta vastaava yli 10 % ja vastaavasti ennustejaksoille oletettu keskimääräinen EBITDA on yli 25 %.

 

31.12.2025

31.12.2024

Terminaalikasvuoletus

2,0 %

2,0 %

Diskonttauskorko verojen jälkeen

14,6 %

15,4 %

Arvonalentumistestausten laskelmat perustuvat esitettyjen tilikausien vuosittaisiin pitkän aikavälin suunnitelmiin ja muihin konsernin johdon laatimiin ja hallituksen hyväksymiin oletuksiin, sisältäen ennuste- ja terminaalijaksot. Ennusteet perustuvat johdon parhaisiin arvioihin tulevasta myynnistä, kustannuskehityksestä ja yleisistä markkinaolosuhteista. Tulevien myyntien- ja tuotantomäärien arviot perustuvat olemassa olevien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käyttöön. Oletuksia muutetaan tarvittaessa, jotta ne huomioivat mahdolliset erot konsernin johdon näkemyksen ja markkinaosapuolten varoja ja velkoja varten käyttämien hintaoletusten välillä.

Arvonalentumistestausten laskelmissa käytetään viiden vuoden ennustejaksoa. Diskonttokorko, jota käytetään arvonalentumistestauksessa, on verojen jälkeinen pääoman keskimääräinen painotettu kustannus (WACC). Diskonttokorko heijastaa konsernin kokonaispääoman ja velan kustannuksia sekä konserniin liittyviä markkinariskejä. Viiden vuoden jakson jälkeiset rahavirrat extrapoloidaan alla esitetyillä arvioiduilla kasvuprosenteilla.

Johto on määritellyt laskelmissa käytettävät seuraavat oletukset:

Oletukset

Kuvaus

Liikevaihdon kasvu

Liikevaihdon kasvu perustuu tarkastelujakson ennusteeseen.

Pitkän aikavälin kasvuvauhti

Pitkän aikavälin kasvuvauhdin oletukseksi on määritelty 2,0 %:ksi, mikä edustaa pitkän aikavälin inflaatioennusteita.

Käyttökate (EBITDA)

Käyttökate perustuu budjetoituihin, ennustettuihin kannattavuuden kehityksiin tarkastelujakson aikana sekä odotettuun pitkäaikaiseen kannattavuuteen.

Diskonttokorko

Diskonttokorko perustuu verojen jälkeiseen pääoman keskimääräiseen painotettuun kustannukseen (WACC), joka on määritelty markkinadatan ja verrokkiyritysanalyysin avulla.

Johdon harkinnalla ja arvioilla tulevaisuudesta on keskeinen rooli arvonalentumistestausta koskevien laskelmien laatimisessa. Laskelmissa käytettävä diskontattujen kassavirtojen menetelmä vaatii ennusteita ja oletuksia, joista merkittävimmät liittyvät liikevaihdon kasvuun, kustannusten kehitykseen, ylläpitoinvestointien tasoon ja diskonttokoron muutoksiin.

On mahdollista, että kassavirtaennusteisiin liittyviä ennusteita ei saavuteta. Tämän seurauksena liikearvon tai muiden varojen arvonalentumisella voi olla merkittävä negatiivinen vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan tulevina kausina.

Tilikaudella ei ole kirjattu arvonalentumisia. Johto on laatinut herkkyysanalyysin keskeisille arvonalentumiseen vaikuttaville oletuksille. Johdon arvion mukaan mikään kohtuudella mahdollinen muutos näissä keskeisissä oletuksissa ei johtaisi tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi pienempi kuin rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo.

59

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liikearvoa syntyy liiketoimintojen yhdistämisistä, ja se edustaa määrää, jolla luovutettu vastike ylittää konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden hankinta-ajankohdan käyvästä arvosta. Liikearvo on taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamaton aineellinen hyödyke ja esitetään omana eränään konsernitaseessa. Siitä ei kirjata poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, että liikearvo saattaisi olla arvoltaan alentunut. Yhteisön luovutusvoitot ja -tappiot sisältävät myytyyn yhteisöön liittyvän liikearvon kirjanpitoarvon.

Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestausta varten. Kohdistaminen tehdään niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän niiden liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo syntyi. Yksiköt tai yksikköryhmät tunnistetaan alimmalla tasolla, joilla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten. Frameryllä tämä tapahtuu konsernitasolla. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmillä kausilla.

Kehittämismenot

Konsernin määräysvallassa olevien yksilöitävissä olevien aineettomien hyödykkeiden suunnittelusta, testauksesta ja toteuttamisesta välittömästi johtuvat kehittämismenot kirjataan konsernitaseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi, jos seuraavat kriteerit täyttyvät:

Aineettoman hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa niin, että hyödyke on käytettävissä;

Johdolla on aikomus saattaa aineeton hyödyke valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se;

On mahdollista käyttää tai myydä aineeton hyödyke;

On osoitettavissa, kuinka aineeton hyödyke tuottaa todennäköistä vastaista taloudellista hyötyä;

Riittävät tekniset, taloudelliset ja muut voimavarat ovat käytettävissä aineettoman hyödykkeen kehittämistyön loppuunsaattamiseen ja aineettoman hyödykkeen käyttämiseen tai myymiseen; ja

Aineettoman hyödykkeen kehittämisestä johtuvat menot ovat määritettävissä luotettavasti.

Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ulkopuolisia palveluita, materiaaleja ja välittömästi kohdistuvat palkat. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumiset. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä omaisuuserien taloudellisen vaikutusajan mukaan.

Aineettomat oikeudet ja ohjelmistot

Aineettomat oikeudet ja ohjelmistot kirjataan hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet arvonalennukset ja poistot. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä omaisuuserien taloudellisen vaikutusajan mukaan.

Muiden aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Kehittämismenot: 3 vuotta

Aineettomat oikeudet: 5 vuotta

Ohjelmistot: 5 vuotta

Omaisuuserien jäännösarvot, taloudelliset vaikutusajat ja poistomenetelmät tarkistetaan vähintään jokaisen raportointikauden lopussa ja niitä mukautetaan tarvittaessa vastaisten taloudellisten hyötyjen muutosten huomioimiseksi. Sisäisesti luotujen muiden aineettomien hyödykkeiden poistaminen aloitetaan, kun hyödyke on valmis aiottuun käyttöön.

Arvonalentuminen

Muut aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ole kerrytettävissä.Arvonalentumistappio kirjataan siltä osin, kun hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyttöarvo riippuen siitä kumpi näistä on suurempi. Arvonalentumista arvioitaessa omaisuuserät ryhmitellään alimmille tasoille, joille on olemassa erikseen yksilöitävissä olevia rahavirtoja, jotka ovat pitkälti riippumattomia muista omaisuuseristä tai omaisuuseräryhmien (rahavirtaa tuottavat yksiköt) kerryttämistä rahavirroista.

Rahoitusvaroihin kuulumattomia omaisuuseriä, pois lukien liikearvo, joille on kirjattu arvonalentuminen, tarkastellaan mahdollisen arvonalentumisen peruutuksen varalta jokaisen raportointikauden lopussa.

Keskeiset arviot ja harkinta

Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset arviot

Johto tekee keskeisiä arvioita ja käyttää harkintaa määrittäessään, millä tasolla liikearvoa testataan ja onko viitteitä arvonalentumisesta. Laskelmat käyvästä arvosta vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla perustuvat arvioituihin rahavirtoihin, jotka edellyttävät tarkastelua ja johdon tekemiä arvioita.Merkittävimmät arviot liittyvät ennustettuun liikevaihtoon ja käyttökatteeseen sekä kassavirtojen diskonttaamiseen käytetyn pääoman keskimääräisen painotetun kustannuksen (WACC) laskemiseen. Johto arvioi ennusteissa käytettyjen keskeisten arvioiden muutosten vaikutuksia tekemällä herkkyysanalyysejä, kuten tässä liitetiedossa on kuvattu.

Muiden aineettomien hyödykkeiden arviot ja harkinta

Frameryllä on muita aineettomia hyödykkeitä, kuten kehittämismenot, aineettomat oikeudet ja ohjelmistot, joilla on rajalliset vaikutusajat, ja joiden arvot on esitetty yllä tässä liitetiedossa. Näitä hyödykkeitä testataan arvonalentumisen varalta silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpitoarvo saattaa olla alentunut (laukaiseva tekijä). Näiden omaisuuserien kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu johdon arvioon ennustetusta kassavirrasta ja markkinaoletuksiin. Muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa arvonalentumiseen. Lisätietoja arvonalentumistestauksesta löytyy ylempänä tässä liitetiedossa.

60

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

3.2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Frameryn aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat koneista ja kalustosta, vuokratuista äänieristetyistä työtiloista ja vuokratilojen perusparannusmenoista. Lisäksi keskeneräisiin hankintoihin sisältyy uusien tuotteiden kehittämiseen liittyviä aktivoituja kehittämismenoja.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet  

Tuhatta euroa

Koneet ja kalusto

Vuokratut äänieristetyt työtilat

Vuokratilojen perusparannusmenot

Keskeneräiset hankinnat

Yhteensä

2025

 

 

 

 

Hankintameno 1.1.

11 279

5 023

3 156

271

19 729

Lisäykset

630

648

41

677

1 996

Vähennykset

-109

-143

-

-65

-318

Siirrot erien välillä

-2

-

-

-124

-126

Valuuttakurssierot

-1

-

-

-

-1

Hankintameno 31.12.

11 797

5 528

3 198

758

21 280

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

-6 117

-3 950

-2 596

-171

-12 833

Poistot

-1 911

-657

-209

-

-2 777

Arvonalentumiset

0

-

-

-

0

Siirrot erien välillä

-

-

-

171

171

Valuuttakurssierot

0

-

-

-

0

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

-8 027

-4 607

-2 805

-

-15 438

Kirjanpitoarvo 1.1.

5 163

1 073

560

100

6 897

Kirjanpitoarvo 31.12.

3 771

921

393

758

5 842

Tuhatta euroa

Koneet ja kalusto

Vuokratut äänieristetyt työtilat

Vuokratilojen perusparannusmenot

Keskeneräiset hankinnat

Yhteensä

2024

 

 

 

 

Hankintameno 1.1.

7 173

4 224

2 870

2 583

16 851

Lisäykset

1 417

799

226

476

2 917

Siirrot erien välillä

2 689

-

60

-2 788

-39

Valuuttakurssierot

-

0

Hankintameno 31.12.

11 279

5 023

3 156

271

19 729

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.

-4 345

-2 933

-2 310

-171

-9 759

Poistot

-1 742

-820

-285

-

-2 848

Vähennykset

-29

-197

-

-

-226

Valuuttakurssierot

 0

-

-

-

0

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.

-6 117

-3 950

-2 596

-171

-12 833

Kirjanpitoarvo 1.1.

2 828

1 291

560

2 413

7 091

Kirjanpitoarvo 31.12.

5 163

1 073

560

100

6 897

61

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Framery käyttää erilaisia koneita ja kalustoa tuotantoprosessissaan mukaan lukien tuotantolinjakoneet ja kokoonpanotyökalut. Lisäksi muotit ovat tuotannon kannalta merkittäviä, sillä niitä käytetään äänieristettyjen työtilojen runkorakenteiden valamiseen. Nämä erät esitetään taseessa koneissa ja kalustossa. Vuokratut äänieristetyt työtilat -erä koostuu asiakkaille lyhytaikaisesti vuokrattavista äänieristetyistä työtiloista (katso lisätietoja liitetiedosta 3.3. Vuokrasopimukset). Vuokratilojen perusparannusmenot sisältävät vuokrattujen toimisto- ja tuotantotilojen parannuksiin liittyvät kustannukset.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään ostomenot ja muut menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen hyödykkeen hankinnasta sekä aineellisen hyödykkeen saattamisesta Frameryn johdon tarkoittamaan sijaintiin ja kuntoon. Huolto- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi niiden toteutuessa.

Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä seuraavien arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa:

Koneet ja kalusto: 5 vuotta

Vuokratut äänieristetyt työtilat: 3 vuotta

Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan joko vuokratilan vuokra-ajan tai vuokratilojen perusparannusten taloudellisen vaikutusajan mukaan riippuen siitä kumpi näistä on lyhyempi. Omaisuuserien taloudelliset vaikutusajat ja poistomenetelmät tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan jokaisen tilikauden lopussa.

Jos on näyttöä omaisuuserän arvonalentumisesta, kirjanpitoarvoa kirjataan alas välittömästi sen kerrytettävissä olevaan rahamäärään, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin sen arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan ja tarkastetaan jokaisen raportointikauden lopussa mahdollisen peruutuksen varalta ja arvonalentumistappio peruutetaan, jos se on asianmukaista.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan pois taseesta luovutuksen yhteydessä tai kun sen käytöstä tai luovutuksesta ei odoteta saatavan vastaavaa taloudellista hyötyä. Myynnistä saatavat voitot ja tappiot määritetään vertaamalla myyntituottoja omaisuuserän kirjanpitoarvoon, ja ne kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan.

3.3. Vuokrasopimukset

Frameryllä on useita vuokrasopimuksia esitetyillä kausilla. Vuokratut hyödykkeet sisältävät esimerkiksi Frameryn pääkonttorin ja tuotantotilat, näyttelytilat, autot ja tietyt tuotantoon liittyvät koneet ja kaluston. Vuokra-ajat ovat määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia, ja vain muutama sisältää päättämis- tai jatkamisoptioita. Vuokrat koostuvat pääosin kiinteistä maksuista, jotka päivitetään vuosittain indeksien, kuten kuluttajahintaindeksin, perusteella.

Seuraava taulukko esittää taseeseen kirjatut erät vuokratyyppien perusteella:

Tuhatta euroa

31.12.2025

31.12.2024

Käyttöoikeusomaisuuserät

 

 

Rakennukset

6 386

 3 374

Koneet ja kalusto

288

 235

Yhteensä

6 674

 3 608

 

 

Vuokrasopimusvelat

 

Lyhytaikaiset

1 478

 1 480

Pitkäaikaiset

5 363

 2 264

Yhteensä

6 841

 3 745

Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin vuonna 2025 olivat 4 642 tuhatta euroa (2024: 639 tuhatta euroa). Vuonna 2025 Framery päätti käyttää pääkonttorin vuokrasopimukseen sisältyvän jatko-optiokauden, minkä seurauksena vuokrasopimuksen kesto piteni ja vuokrasopimusvelka sekä käyttöoikeusomaisuuserä määritettiin uudelleen. Tämän vuoksi vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä kasvoivat 3 832 tuhatta euroa.

Seuraava taulukko esittää konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjatut vuokrasopimuksiin liittyvät erät, jossa Framery toimii vuokralaisena:

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.– 31.12.2024

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot 1)

Rakennukset

1 448

1 324

Koneet ja kalusto

96

48

Yhteensä

1 544

 1 372

Korkokulut 2)

179

201

Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut 3)

126

203

Kulut vähäarvoisista omaisuuseristä, jotka eivät ole lyhytaikaisia vuokrasopimuksia 3)

234

177

Konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu kokonaismäärä

2 084

1 953

Lähtevä kokonaisrahavirta

1 986

1 913

1) Sisältyvät laajassa tuloslaskelmassa erään Poistot ja arvonalentumiset2) Sisältyvät laajassa tuloslaskelmassa erään Rahoituskulut3) Sisältyvät laajassa tuloslaskelmassa erään Liiketoiminnan muut kulut

Vuonna 2025 lyhytaikaiset vuokrasopimukset koostuvat pääasiassa yhteiskäyttötyötiloista ja vuokra-autoista, jotka liittyvät lähinnä myyntiedustajien henkilökohtaisiin asiakastapaamisiin. Vähäarvoisiin omaisuuseriin liittyvät vuokrasopimukset koostuvat pääasiassa IT- ja muista toimistolaitteista.

Framery toimii valmistaja-vuokranantajana antamalla vuokralle äänieristettyjä työtiloja. Nämä vuokrataan vain lyhytaikaiseen käyttöön ja niitä käsitellään operatiivisina vuokrasopimuksina. Vuokratuotot vuokratuista äänieristetyistä työtiloista on esitetty liitetiedossa 2.1. Liikevaihto. Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 4.4. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Framery vuokralle ottajana

Sopimuksen syntymisajankohtana konserni arvioi, onko järjestely vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Framery kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja sitä vastaavan vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkamisajankohtana. Aluksi vuokrasopimusvelka arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana diskonttaamalla tulevat vuokrasopimusmaksut niiden nykyarvoon. Vuokrat sisältävät kiinteät maksut ja vuokramaksut, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta.

Määrittääkseen tulevien vuokrien nykyarvon Framery diskonttaa vuokramaksut käyttäen vuokrasopimuksen aloituspäivän lisäluoton korkoa, jos vuokrasopimuksen sisäistä korkoa ei ole helposti määritettävissä. Lisäluoton korko kuvastaa korkoa, jonka Framery joutuisi maksamaan lainatessaan määrän, joka vastaa käyttöoikeusomaisuuserän arvoa, vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä.

Framery määrittää vuokra-ajan siten, että se on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa, mukaan lukien vuokrasopimuksen jatkamisoption kattamat ajanjaksot, jos sen käyttäminen on kohtuullisen varmaa, ja vuokrasopimuksen päättämisoption kattamat ajanjaksot, jos sen käyttämättä jättäminen on kohtuullisen varmaa. Johto käyttää harkintaa arvioidakseen vuokra-ajan vuokrasopimuksissa, joissa on jatkamis- tai päättämisoptioita. Johto arvioi vuokra-ajan konsernin yleisen strategian ja liiketoiminnan kehityssuunnitelmien sekä sopimuskohtaisten tosiseikkojen ja olosuhteiden perusteella.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettynä ja vuokrasopimusvelan uudelleenarvioinnista johtuvilla erillä oikaistuna. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintameno koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostamisen mukaisesta määrästä, sopimuksen alkuvaiheen välittömistä menoista ja vuokramaksuista, jotka on maksettu sopimuksen alkamisajankohtana tai ennen sitä. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina joko sopimuksen vuokra-aikana tai hyödykkeen arvioituna taloudellisena vaikutusaikana riippuen siitä kumpi näistä on lyhyempi.

62

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Vuokrasopimusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Vuokrasopimusvelkojen kirjanpitoarvoa kasvatetaan vuokrasopimusvelkaan liittyvän koron huomioimiseksi ja vähennetään maksettujen vuokrien mukaisesti. Vuokrasopimusvelkaan liittyvät korkokulut kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvo määritetään uudelleen, jos vuokrasopimusta muutetaan tai vuokra-aika tai vuokrat muuttuvat.

Framery soveltaa vuokrasopimusten kirjaamista koskevaa helpotusta. Arvoltaan vähäisten ja lyhytaikaisten (vuokra-aika alle 12 kuukautta) vuokrasopimusten vuokramaksut kirjataan tasaerinä konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä ovat pääasiassa IT- ja toimistolaitteet.

Framery vuokralle antajana

Framery on luokitellut kaikki vuokrasopimuksensa, jossa se on vuokralle antajana, operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, koska kohdeomaisuuserän omistamiseen kuuluvien ominaisten riskien ja etujen ei katsota siirtyvän vuokra-aikana. Tämä johtuu siitä, että vuokrasopimukset ovat lyhytaikaisia ilman osto-optiota vuokrakauden päättyessä. Framery kirjaa vuokramaksut liikevaihdoksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa, katso liitetieto 2.1. Liikevaihto.

Keskeiset arviot ja harkinta

Vuokra-ajan määrittäminen

Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta, joissa sekä vuokralle antajalla, että Framerylla on päättämisoptiot, johto käyttää harkintaa määrittääkseen ajanjakson, jonka ajan Framery kohtuullisen varmasti pysyy vuokratiloissa. Johto arvioi täytäntöönpantavissa olevan ajanjakson vuokrasopimuksen sopimusehtojen ja edellä kuvatun kohtuullisen varmuuden kriteerien perusteella. Jos molemmat osapuolet voivat päättää sopimuksen ilman kummankaan osapuolen lupaa eikä päättämiseen liity merkittäviä sanktioita, vuokra-aika arvioidaan irtisanomisajan perusteella.Arvioidessaan, pidetäänkö sanktiota merkittävänä, johto ottaa huomioon vuokralle antajalle maksettavien välittömien vuokrien lisäksi myös välilliset tai taloudelliset sanktiot kummallekin osapuolelle. Tällaisia ovat muun muassa vuokrakohteen korvaamisesta aiheutuvat kustannukset sisältäen sopimusneuvottelut ja vastaavan hyödykkeen käyttöönotto, kyseisen omaisuuserän merkitys yrityksen toiminnalle ja mahdolliset jo suoritetut investoinnit vuokrattuun omaisuuserään liittyen eli kaikki ne tosiseikat ja olosuhteet, jotka luovat taloudellisen kannustimen jatkaa omaisuuserän vuokraamista. Jos sanktion katsotaan olevan merkittävä (välitön tai välillinen), johto käyttää harkintaa vuokra-ajan määrittämisessä. Arviointia päivitetään säännöllisesti.

Lisäksi vuokra-ajan jatkamisoption kattamat kaudet sisällytetään vuokra-aikaan, jos johto on kohtuullisen varma kyseisen option käyttämisestä.Sama perustelu soveltuu myös päättämisoptioihin. Päättämisoption kattamat kaudet sisällytetään vuokra-aikaan, jos johto on kohtuullisen varma, ettei optiota käytetä. Päättämis- ja jatkamisoptioihin sovelletaan samaa harkintaa kuin edellä kuvattuihin toistaiseksi voimassaoleviin vuokrasopimuksiin.

Lisäluoton koron määrittäminen

Lisäluoton korko on se korkoprosentti, jonka Framery joutuisi maksamaan lainatessaan rahavaroja vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin hankkiakseen käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Johto on määrittänyt lisäluoton korot yrityksen luottoluokituksen, omaisuuden luonteen ja maantieteellisen sijainnin sekä sopimuksen valuutan ja keston perusteella. Esitetyillä kausilla käytetty lisäluoton korko vaihtelee välillä 2,4 %–11,7 %.

3.4. Vaihto-omaisuus

Frameryn vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista, keskeneräisistä tuotteista ja valmiista tuotteista. Aineet ja tarvikkeet liittyvät raaka-aineisiin ja komponentteihin, joita käytetään Frameryn äänieristettyjen työtilojen tuotannossa. Keskeneräiset tuotteet tarkoittavat eri tuotannon vaiheissa olevia keskeneräisiä työtiloja. Valmiit tuotteet ovat täysin koottuja äänieristettyjä työtiloja, jotka ovat valmiita myyntiin ja jakeluun. Ennakkomaksut liittyvät materiaaleista tehtyihin maksuihin, joita ei ole vielä vastaanotettu taseen päivämäärään mennessä.

Vaihto-omaisuus

Tuhatta euroa

31.12.2025

31.12.2024

Aineet ja tarvikkeet

9 367

9 159

Keskeneräiset tuotteet

2 680

 1 154

Valmiit tuotteet

16 899

 11 424

Ennakkomaksut

244

 266

Yhteensä

29 190

22 003

Kuluksi kirjattu vaihto-omaisuus sisältyy konsernin laajan tuloslaskelman materiaalit ja palvelut -erään (katso liitetieto 2.3. Materiaalit ja palvelut).

Vaihto-omaisuuden arvonalentumiset nettorealisointiarvoa vastaavaksi olivat 578 tuhatta euroa (2024: 1 852 tuhatta euroa).Ne kirjattiin kuluksi tilikaudella ja ne sisältyvät materiaaleihin ja palveluihin konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Vaihto-omaisuuden alaskirjaukset vuonna 2025 liittyivät pääasiassa vaihto-omaisuuden ikääntymiseen.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön työvoima sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista, kuten vuokrista sekä koneiden ja kaluston poistoista. Kiinteät yleiskustannukset jaetaan normaalin toiminta-asteen mukaisesti.

Kustannukset kohdistetaan yksittäisille varastonimikkeille painotetun keskihinnan menetelmällä. Varaston ostomenot määritetään hyvitysten ja alennusten vähentämisen jälkeen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot.

Vaihto-omaisuuden alaskirjauskäytännön mukaisesti, kun tuote on ollut varastossa yli 6 kuukautta, sen arvo alennetaan puoleen, ja kun se on ollut varastossa vuoden, se kirjataan kokonaan pois.

3.5. Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset edustavat summia, jotka Framery odottaa saavansa asiakkailta tavanomaisessa liiketoiminnassa. Muihin saamisiin sisältyy pääasiassa ohjelmistolisensseihin liittyviä ennakkomaksuja ja arvonlisäverosaamisia. Seuraava taulukko esittää Frameryn myynti- ja muut saamiset:

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Tuhatta euroa

31.12.2025

31.12.2024

Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset

25 936

26 393

Muut saamiset:

Ennakkomaksut

1 675

977

ALV-saamiset

3 081

2 957

Tuloverosaamiset

654

-

Muut

974

1 723

Yhteensä

32 320

32 050

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset ovat saamisia asiakkailta tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tavaroista tai suoritetuista palveluista. Ne erääntyvät yleensä 30–90 päivän kuluessa, joten ne kaikki luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin transaktiohintaan, sillä ne eivät sisällä merkittäviä rahoituskomponentteja. Konserni pitää hallussaan myyntisaamisia tarkoituksenaan kerätä sopimusperusteiset rahavirrat. Myyntisaamisten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin vuoksi, ja tämän vuoksi käypää arvoa koskevia tietoja ei esitetä. Factoring ei ole käytössä.

Framery käyttää yksinkertaistettua menetelmää myyntisaamisten luottotappioiden arvostamiseen. Yksinkertaistettu menetelmä edellyttää odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamista koko voimassaoloajalta myyntisaamisten alkuperäisestä kirjauksesta lähtien.Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset on ryhmitelty niiden yhteisten luottoriskipiirteiden ja erääntymispäivien perusteella. Framery on arvioinut luottotappiovarauksen tarpeen perustuen johdon arvioihin, myyntien historialliseen maksuprofiiliin, vastaavien aikajaksojen historiallisten luottotappioiden sekä nykyisen ja tulevaisuuteen suuntautuvan makrotaloudellisen tiedon perusteella, joka vaikuttaa asiakkaiden kykyyn suorittaa saamiset.

Saamiset kirjataan perimiskelvottomiksi tilanteissa, joissa ei ole kohtuullista odotusta takaisinmaksusta. Viitteitä siitä, ettei takaisinmaksu ole kohtuullisesti odotettavissa, ovat muun muassa velallisen epäonnistuminen sopia takaisinmaksusuunnitelmasta konsernin kanssa tai jos sopimuksen mukaisten maksujen laiminlyönti ylittää 120 päivää erääntymisestä.

Myyntisaamisiin liittyvät luottoriskit, luottoriskin hallinta ja myyntisaamisten varausmatriisi on esitetty liitetiedossa 4.4. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta.

64

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Framery kirjasi myös velan osakkeenomistaja-työntekijöiden hallussa olevista P-sarjan osakkeista. Frameryn P-sarjan osakkeilla ei ollut äänioikeutta, mutta ne oikeuttivat haltijansa ennalta määriteltyyn kumulatiiviseen vuosituottoon alkuperäisestä merkintäsummasta, joka maksettaisiin exit-tapahtuman yhteydessä. Osakassopimus sisälsi ehdot sekä ns. good leaver että bad leaver lähtijöille. Tilanteessa, jossa lähtijä täytti good leaver -ehdon, lunastushinta perustui osakkeiden käypään arvoon. Tilanteessa, jossa good leaver ehto ei täyttynyt, eli bad leaver -tilanteissa, lunastushinta perustui joko osakkeiden käypään arvoon tai merkintähintaan riippuen siitä kumpi oli pienempi tai tietyissä tilanteissa osakassopimuksessa määritelty muu alhaisempi määrä. Koska oikeus ennalta määriteltyyn tuottoon oli ehdollinen työsuhteen jatkumiselle, osakkeenomistaja-työntekijöiden hallussa olevat P-sarjan osakkeet, mukaan lukien alkuperäinen merkintäsumma ja raportointipäivään mennessä kertynyt etuoikeutettu tuotto, luokiteltiin velaksi. Vuosittainen tuoton kertyminen kirjattiin rahoituskuluksi konsernin laajaan tuloslaskelmaan järjestelyn luonteen vuoksi.

Tammikuussa 2025 toteutetun uudelleenrahoituksen yhteydessä P-sarjan osakkeenomistajille suoritetun etuoikeusmaksun seurauksena yhtiö lunasti kaikki ulkona olevat P-sarjan osakkeet ja P-sarjan osakkeisiin liittyvät erät purettiin konsernitaseesta (31.12.2024: 8 707 tuhatta euroa).

Seuraava taulukko esittää kirjanpitoarvot ja käyvät arvot tasepäivinä sekä sovellettavat käyvän arvon hierarkiat:

31.12.2025

31.12.2024

Tuhatta euroa

Käyvän arvon hierarkiataso

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat 

 

 

 

Pankkilainat

3

79 873

80 107

9 750

9 750 

Osakaslainat

3

-

-

47 199

47 199 

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat yhteensä 

79 873

80 107

56 949

56 949

Ostovelat esitetään liitetiedossa 3.5. Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat, ja niiden kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa.

Hierarkiatasot ovat seuraavat:

Taso 1: Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien käypä arvo perustuu raportointikauden päättymispäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Konsernin hallussa olevien rahoitusvarojen markkinahinta on sen hetkinen ostonoteeraus. Nämä instrumentit kuuluvat tasoon 1.

Taso 2: Sellaisten rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritetään käyttämällä arvostustekniikoita, joissa käytetään mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia markkinatietoja ja mahdollisimman vähän yhteisökohtaisia arvioita. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon edellyttämät merkittävät syöttötiedot ovat havainnoitavissa, instrumentti sisältyy tasoon 2.

Taso 3: Jos yksi tai useampi merkittävistä syöttötiedoista ei perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon, instrumentti sisältyy tasoon 3.

Pankkilainojen käyvät arvot määritetään käyttäen diskontattujen kassavirtojen analyysia. Kassavirrat diskontataan arvostuspäivänä käyttämällä vastaaville lainoille arvioituja markkinakorkoja. Johto on käyttänyt harkintaa määritellessään lainoille asianmukaisen luottomarginaalin kullekin arvostuspäivälle ja luokitellut instrumentit sellaisenaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 3. Pankki- ja osakaslainojen osalta 31.12.2024 johto on arvioinut, että diskonttokorko ei ole muuttunut merkittävästi vuoden aikana, ja päätellyt näin, että lainojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konserni ei ole muuttanut arvostusmenetelmiä määrittäessään käypiä arvoja.

Rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelma

Tuhatta euroa

Lainat

Osakaslainat

Vuokrasopimusvelat

Yhteensä

Velat 1.1.2024

18 572

46 522

4 515

69 608

Rahoituksen rahavirrat

Lainojen takaisinmaksut

-9 000

-

-1 533

-10 533

Muutos veloissa, ei rahavirtavaikutusta

Lisäykset

-

-

763

763

Koron pääomitus

178

3 823

-

4 001

Velat 31.12.2024

9 750

50 344

3 745

63 839

Rahoituksen rahavirrat

Lainojen nostot

195 000

-

-

195 000

Lainojen takaisinmaksut

-124 750

-50 344

-1 625

-176 719

Muutos veloissa, ei rahavirtavaikutusta

Lisäykset

-

-

4 722

4 722

Koron pääomitus

-127

-

-

-127

Velat 31.12.2025

79 873

-

6 842

86 715

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Rahoitusvarat

Frameryn rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, koska niitä käytetään sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseen, ja sopimusehdot synnyttävät rahavirtoja, jotka edustavat ainoastaan pääoman ja korkojen maksamista. Korkotuotot näistä rahoitusvaroista sisällytetään rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Myyntisaamiset kirjataan alun perin transaktiohintaan. Lisätietoja myyntisaamisista löytyy liitetiedosta 3.5. Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahoitusvaroista saataviin rahavirtoihin ovat päättyneet tai siirretty ja siten että konserni on siirtänyt olennaisilta osin omistukseen liittyvät riskit ja edut. Taseesta pois kirjaamisesta johtuva voitto tai tappio kirjataan suoraan konsernin laajaan tuloslaskelmaan.

Lainat

Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla transaktiomenoilla. Lainat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Mahdollinen saadun maksun (joista on vähennetty transaktiomenot) ja lunastusmäärän välinen erotus kirjataan lainakauden aikana efektiivisen koron menetelmällä korkokuluna konsernin laajaan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.

65

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Lainajärjestelyistä maksetut palkkiot kirjataan lainan transaktiokuluiksi siltä osin kuin on todennäköistä, että osa järjestelystä tai koko järjestely nostetaan. Tällöin palkkio jaksotetaan siihen asti, kunnes nosto tapahtuu. Lainajärjestelyistä maksetut palkkiot aktivoidaan ennakkomaksuna likviditeettiin liittyvänä palveluna ja kirjataan kuluksi siihen liittyvän järjestelyn voimassaoloaikana siltä osin kuin ei ole todennäköistä, että osa järjestelystä tai koko järjestely nostetaan.

Lainat kirjataan pois taseesta, kun sopimuksessa mainittu velvoite täytetään, peruutetaan tai se vanhenee. Lopetetun tai toiselle osapuolelle siirretyn rahoitusvelan kirjanpitoarvon sekä maksetun vastikkeen, sisältäen mahdolliset siirretyt muut kuin käteisvarat ja vastattavaksi otetut velat, välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti muihin tuottoihin tai rahoituskuluihin.

Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suorittamista vähintään 12 kuukaudella raportointikauden päättymisestä.

Lainajärjestelyjen luokittelussa lyhytaikaisiksi tai pitkäaikaisiksi otetaan huomioon kovenantit, joita konsernin on noudatettava raportointikauden aikana tai sen loppuun mennessä. Kovenantit, joita konsernin on noudatettava raportointikauden jälkeen, eivät vaikuta lainojen luokitteluun. Lisätietoja kovenanteista löytyy liitetiedosta 4.4 Rahoitusriskin ja pääoman hallinta.

Osakkeenomistaja-työntekijöille myönnetyt P-sarjan osakkeet, jotka yhtiö on tilikauden 2025 aikana lunastanut ja mitätöinyt, olivat good leaver ja bad leaver ehtojen alaisia, joiden mukaan työntekijä oli oikeutettu ennalta määriteltyyn kumulatiiviseen vuosituottoon merkintäsummasta vain, jos hän pysyy työsuhteessa exit-tapahtumaan asti. Koska etu riippui tulevasta työsuhteesta ja suoritetusta palvelusta, osakkeenomistaja-työntekijöiden hallussa olevat P-sarjan osakkeet esitettiin velkana. Velka kirjattiin alkuperäisen merkintäsumman sekä raportointipäivään mennessä kertyneen etuoikeutetun tuoton perusteella. Oikeus ennalta määritettyyn kertyneeseen vuosituottoon kirjattiin rahoituskuluksi laajan tuloslaskelman kautta, katso liitetieto 2.9. Rahoitustuotot ja -kulut.

4.2. Oma pääoma

Frameryn oma pääoma koostuu osakepääomasta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, muuntoeroista ja voittovaroista. Alla oleva taulukko esittää osakkeiden määrän muutokset.

Osakkeiden lukumäärä (kpl)

Kantaosakkeet

P-sarjan osakkeet

1.1.2024

19 417 919

2 327 457 

Osakeanti

20 966

-

Omien osakkeiden mitätöinti

-

-

Muutos

 -

 -

31.12.2024

19 438 885

2 327 457 

Osakeanti

3 690

-

Omien osakkeiden mitätöinti

-282 543

-2 327 457

Maksuton osakeanti (split)

57 480 096

-

Listautumisanti

2 508 703

-

31.12.2025

79 148 831

-

Konsernilla ei ole hallussa omia osakkeita 31.12.2025 (31.12.2024: 94 713 kantaosaketta, mikä edusti 0,4 % osakepääomasta ja äänioikeuksista).

Tammikuussa 2025 uudelleenrahoituksen yhteydessä yhtiö maksoi A-sarjan osakkeenomistajille pääoman palautusta ja osinkoja yhteensä 34 988 tuhatta euroa. Lisäksi Framery maksoi P-sarjan osakkeenomistajille etuoikeusmaksun yhteensä 24 564 tuhatta euroa sisältäen pääomanpalautuksen ja osingot. P-sarjan osakkeenomistajille tehdyn etuoikeusmaksun seurauksena kaikki P-sarjan osakkeisiin liittyvät erät purettiin konsernitaseesta. Yhtiöllä oli oikeus lunastaa P-sarjan osakkeet vastikkeetta, kun niille on jaettu määrä, joka vastaa yhtiöjärjestyksessä määritettyä etuoikeusmaksua. Kun etuoikeusmaksu oli suoritettu täysimääräisesti kaikille P-sarjan osakkeenomistajille, yhtiökokous päätti lunastaa kaikki yhtiön ulkona olevat P-sarjan osakkeet toukokuussa 2025. Yhtiö mitätöi kaikki sarjan P-osakkeet elokuussa 2025. Samassa yhteydessä yhtiö muutti yhtiöjärjestystään niin, että yhtiöllä on enää yksi osakesarja (kantaosakkeet).

Yhtiön hallitus valtuutettiin 12.11.2025 yhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa päättämään maksuttoman osakeannin (split) toteuttamisesta. Hallitus päätti valtuutuksen perusteella 14.11.2025 maksuttoman osakeannin toteuttamisesta antamalla osakkeenomistajille kolme uutta osaketta kutakin olemassa olevaa osaketta kohti. Osakkeiden kokonaismäärä oli splitin jälkeen 76 640 128 osaketta. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 18.11.2025.

Kaupankäynti Framery Group Oyj:n osakkeilla alkoi Nasdaq Helsinki Oy:n prelistalla 2.12.2025 ja pörssilistalla 4.12.2025. Listautuminen koostui osakeannista ja -myynnistä. Listautumisannissa annettiin uusia osakkeita 2 508 703 kappaletta ja yhtiön osakkeiden kokonaismäärä listautumisen jälkeen on yhteensä 79 148 831 osaketta. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 1.12.2025.

Framery sai osakeannista 20 miljoonan euron bruttovarat, jotka kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön listautumiskulut olivat 3,1 miljoonaa euroa. Näistä omaan pääomaan kirjatut listautumiskulut olivat 1,5 miljoonaa euroa vähennettynä 0,3 miljoonan euron verovaikutuksella ja tulokseen kirjatut kulut olivat 1,5 miljoonaa euroa. Lopullinen merkintähinta oli instituutio- ja yleisöannissa 8,00 euroa osakkeelta ja henkilöstöannissa 10,0 % alempi eli 7,20 euroa osakkeelta, minkä perusteella yhtiön markkina-arvo oli välittömästi listautumisannin jälkeen noin 633 miljoonaa euroa. Osakkeiden kysyntä oli vahvaa ja sekä osakeanti että osakemyynti ylimerkittiin. Frameryn osakkeiden kaupankäyntitunnus on FRAMERY.

Osakepääoma

Frameryn osakepääoma on 80 000 euroa (2024: 12 500 euroa). Framery Group Oyj:n osakepääoma korotettiin 80 000 euroon osakkeenomistajien päätöksellä 12.9.2025 siirtämällä 67 500 euroa yhtiön voittovaroista osakepääomaan. 31.12.2025 yhtiöllä on vain yksi osakesarja (kantaosakkeet). Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeiden merkintähinnan. Muutokset sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa esitetään konsernin oman pääoman muutoslaskelmassa.

Muuntoerot

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kerrytetään erilliseen oman pääoman rahastoon. Muuntoerojen kumulatiivinen määrä kirjataan tulosvaikutteisesti tuotoksi tai kuluksi konsernin laajaan tuloslaskelmaan, kun nettosijoituksesta luovutaan.

Osingot

Framery GroupOyj on jakanut tilikauden 2025 aikana pääoman palautusta ja osinkoja sekä P-sarjan että kantaosakkeiden osakkeenomistajille. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että Framery jakaa tilikaudelta 2025 osinkoa 0,23 euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan yhdessä erässä toukokuussa 2026.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Osakkeet luokitellaan omaksi pääomaksi ja arvostetaan merkintähintaan. Välittömästi uusien osakkeiden liikkeeseenlaskuun liittyvät menot kirjataan veroilla vähennettynä omaan pääomaan vähentämään osakeannista saatuja tuottoja.

66

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

4.3. Osakekohtainen tulos

 

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Osakekohtainen tulos

 

 

Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto

20 376

19 566

Vähennettynä P-sarjan osakkeiden haltijoille kuuluvalla etuoikeutetulla tuotolla

33

1 152

Tilikauden voitto, joka kuuluu kantaosakkeiden haltijoille

20 343

18 414

Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana ennen laimennusvaikutusta (kpl)

77 155 552

77 467 886

Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos (euroa)

0,26

0,24 

Muutokset osakkeiden lukumäärässä on esitetty liitetiedossa 4.2. Oma pääoma

Framery on muuttanut yhtiöjärjestystään elokuussa 2025, jonka myötä yhtiöllä on enää yksi osakesarja (kantaosakkeet, entinen A-sarja). Emoyhtiön kantaosakkeen omistajille kuuluva kauden laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos esitetyiltä kausilta on oikaistu takautuvasti huomioimaan 14.11.2025 päätetyn maksuttoman osakeannin vaikutuksen.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan vähentämällä P-sarjan osakkeenomistajille kuuluva ennalta määritelty kumulatiivinen vuosituotto tilikauden voitosta ja jakamalla se tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla.

Laimennetussa osakekohtaisessa tuloksessa oikaistaan lukuja, joita käytetään laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen määrittämisessä, ottaen huomioon konsernin mahdollinen vastuu laskea liikkeeseen uusia osakkeita tulevaisuudessa. Tilikausilla 2025 ja 2024 Frameryllä ei ollut sellaisia instrumentteja, joilla olisi ollut laimentava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen.

4.4. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta

Konserni on altistunut erilaisille rahoitusriskeille, joihin kuuluvat markkinariskit (korko- ja valuuttariskit), luottoriski ja maksuvalmiusriski. Talousosasto hallinnoi rahoitusriskejä hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Riskienhallinnan pääpaino on käyttöpääoman ja operatiivisen riskin hallinnassa liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden varmistamiseksi, koska rahoitusriskejä ei ole pidetty merkittävinä. Konserni ei ole historiallisesti käyttänyt johdannaisia rahoitusriskien suojaamiseen.

Markkinariski

Valuuttariski

Konserni toimii kansainvälisesti ja on altistunut valuuttariskille, ensisijaisesti Yhdysvaltain dollarille ja Singaporen dollarille. Valuuttariski viittaa mahdolliseen valuuttakurssivaihteluiden aiheuttamaan vaikutukseen konsernin taloudellisessa tuloksessa tai taloudellisessa asemassa. Konsernin pääasiallinen altistus koskee transaktioriskiä, ja vähäisessä määrin myös translaatioriskiä, joka syntyy ulkomaisten yksiköiden muuntamisesta konsernin raportointivaluuttaan. Valuuttakursseihin liittyvä transaktioriski syntyy tulevista kaupallisista liiketoimista sekä kirjatuista varoista ja veloista, jotka ovat muussa valuutassa kuin kyseisen konserniyhtiön toimintavaluutta. Konserniyhtiöt toimivat paikallisissa valuutoissaan, joissa myös konsernin sisäiset liiketoimet hoidetaan. Näin ollen transaktioriski johtuu pääasiassa sisäisistä liiketoimista ja ulkomaankaupasta.

Johto seuraa valuuttariskin tasoa, ja niin kauan kuin liiketoimintaa pidetään kannattavana kohtuullisella valuuttariskin kattavalla marginaalilla, periaate on olla suojaamatta valuuttariskiä.

Konsernin altistuminen valuuttakursseihin liittyville transaktioriskeille raportointikauden lopussa olivat seuraavat:

Valuuttakurssien transaktioriskipositio

31.12.2025

31.12.2024

Tuhatta euroa

USD

SGD

GBP

AUD

USD

SGD

GBP

AUD

Myyntisaamiset

29 144

16 197

1 868

3 547

21 175

15 556

1 457

1 616

Rahavarat

1 689

7

869

-

1 975

16

711

-

Ostovelat

493

51

299

15

109

34

374

7

Myyntisaamisiinliittyy myös konserniyhtiöiden välisiä saldoja, joihin liittyy valuuttakursseista aiheutuva transaktioriski.

Tulosvaikutteisesti kirjattujen valuuttakurssivoittojen/tappioiden kokonaismäärät olivat:

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Liiketoiminnan muihin tuottoihin/kuluihin sisältyvät nettomääräiset valuuttakurssivoitot/tappiot (-)

-3 265

 819

Rahoituskuluihin sisältyvät valuuttakurssivoitot/tappiot (-) ulkomaan rahan määräisistä rahavaroista

-314

-21

Kaudella tulosvaikutteisesti kirjatut nettomääräiset valuuttakurssivoitot/tappiot (-) ennen veroja

-3 579

 798

Herkkyysanalyysiä laadittaessa yllä kuvattu nettotransaktiopositio kerrotaan valuutoittain valuuttakurssin kohtuullisella mahdollisella vuosimuutoksella, jonka johto arvioi olevan 10 %. Herkkyysanalyysiä laadittaessa oletetaan, että kaikki muut muuttujat pysyvät vakiona.

Herkkyysanalyysi

Vaikutus tilikauden voittoon verojen jälkeen

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

EUR/USD vaihtokurssi nousu 10 %

-2 800

-2 302

EUR/USD vaihtokurssi lasku 10 %

3 430

2 813

EUR/SGD vaihtokurssi nousu 10 %

-1 474

-1 512

EUR/SGD vaihtokurssi lasku 10 %

1 799

1 847

Korkoriski

Korkoriski viittaa korkotason vaihteluiden mahdolliseen negatiiviseen vaikutukseen konsernin taloudelliseen tulokseen. Konsernin korkoriski syntyy pitkäaikaisista pankkilainoista, jotka ovat vaihtuvakorkoisia, mikä altistaa konsernin rahavirran korkoriskille. Korkoriskiä ei ole suojattu. Esitetyillä kausilla konsernin vaihtuvakorkoiset lainat olivat euromääräisiä. Herkkyysanalyysi on esitetty alla olevassa taulukossa. Herkkyysanalyysiä laadittaessa oletetaan, että kaikki muuttujat paitsi markkinakorko pysyvät vakiona.

67

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Herkkyysanalyysi

Vaikutus tilikauden voittoonverojen jälkeen

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Korot - yhden prosenttiyksikön nousu*

-1 089

-159

Korot - yhden prosenttiyksikön lasku*

1 089

159

* Kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina

 

 

Rahoitusjärjestelyt

Vaihtuvakorkoinen (tuhatta euroa)

31.12.2025

31.12.2024

Vuoden kuluessa erääntyvä (pankkilainat)

5 471

-

Yli vuoden kuluttua erääntyvä (pankkilainat)

74 402

 9 750

Luottoriski

Luottoriski syntyy rahavaroista sekä tukku- ja vähittäismyyntiasiakkailta saatavista myyntisaamisista. Rahavarat on talletettu vakaisiin pankkeihin, joilla on korkea luottoluokitus ja luottoriskiä pidetään epäolennaisena. Myyntisaamisten luottoriskiä hallitaan keskitetysti. Konserni rajoittaa luottoriskiä seuraamalla asiakkaiden luottokelpoisuutta ja maksuhistoriaa sekä asettaa tarvittaessa ennakkomaksuja asiakkailleen. Johto asettaa luottorajat asiakkaille ja luotonvalvontayksikkö valvoo luottorajojen noudattamista. Luottoriskin enimmäisaltistus on rahavarojen ja myyntisaamisten kirjanpitoarvo. Luottoriskin katsotaan nykytilanteessa olevan vähäinen.

Luotonvalvontayksikkö valvoo myös asiakkaiden yleistä luottokelpoisuutta ottamalla huomioon niiden taloudellisen aseman, aikaisemman maksukäyttäytymisen ja muut asiakaskohtaiset tekijät. Jos asiakkaan luottoriskin katsotaan kohonneeksi, vaaditaan maksusitoumusta. Luotonvalvontayksikkö valvoo päivittäin yli 7 päivää vanhoja myyntisaamisia. Konserni käyttää ulkopuolista yritystä perintään viivästyneiden velkojen osalta.

Odotettavissa olevien luottotappioiden malli myyntisaamisille on kuvattu alla. Vaikka rahavarat ovat myös odotettavissa olevien luottotappioiden mallin piirissä, johto on arvioinut, että näiden erien odotetut tappiot eivät ole merkittäviä.

Odotettavissa olevat luottotappiot

Konserni soveltaa yksinkertaistettua lähestymistapaa määrittäessään odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisille käyttäen koko voimassaoloajalta olevaatappiota koskevaa vähennyserää kaikille myyntisaamisille. Odotettavissa olevien luottotappioiden mittaamiseksi myyntisaamiset on ryhmitelty perustuen niiden yhteisten luottoriskipiirteiden ja maksujen erääntymispäivien mukaisesti.

Odotettavissa olevat luottotappioasteet perustuvat myyntien maksuprofiileihin 24 kuukauden jaksolla ennen 31.12.2025 ja tämän ajanjakson aikana toteutuneisiin historiallisiin luottotappioihin. Historiallisia luottotappioasteita oikaistaan heijastamaan nykyistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa makrotaloudellista tietoa, joka vaikuttaa asiakkaiden kykyyn maksaa saamisia.

Tappiota koskeva vähennyserä

Tuhatta euroa

Ei viivästynyt

Alle 30 päivää viivästynyt

30–60 päivää viivästynyt

61–90 päivää viivästynyt

Yli 90 päivää viivästynyt

Yhteensä

31.12.2025

Odotettavissa oleva luottotappioaste

0,0 %

0,1 %

0,3 %

1,6 %

4,9 %

0,2 %

Myyntisaamiset, brutto

22 672

2 945

477

176

822

27 150

Luottotappioita koskeva vähennyserä

7

2

1

3

39

52

Myyntisaamiset, netto

22 665

2 942

476

172

843

27 098

Tuhatta euroa

Ei viivästynyt

Alle 30 päivää viivästynyt

30–60 päivää viivästynyt

61–90 päivää viivästynyt

Yli 90 päivää viivästynyt

Yhteensä

31.12.2024

Odotettavissa oleva luottotappioaste

0,0 %

0,1 %

0,2 %

0,8 %

6,6 %

0,1 %

Myyntisaamiset, brutto

20 878

5 746

1 199

549

190

28 561

Luottotappioita koskeva vähennyserä

5

4

3

5

12

29

Myyntisaamiset, netto

20 873

5 742

1 196

544

177

28 532

Myyntisaamisten tappioita koskevien vähennyserien täsmäytykset avaaviin tappioita koskeviin vähennyseriin:

Tappioita koskevien vähennyserien täsmäytykset

Tuhatta euroa

2025

2024

Luottotappioita koskeva vähennyserä 1.1.

29

22

Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu tappiota koskevan vähennyserän lisäys

52

49

Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi perimiskelvottomina kirjatut saamiset

-2

-42

Käyttämättömän luottotappiovarauksen peruutus

-26

-

Tappioita koskevat vähennyserät 31.12.

52

29

Yhtiö on kirjannut odotettujen luottotappioiden varauksen mallin mukaisesti yhteensä 52 tuhatta euroa. Lisäksi tilikauden aikana yhtiö on tunnistanut tiettyihin asiakassaamisiin liittyvää kohonnutta luottoriskiä ja kirjannut näistä erillistä luottotappiovarausta yhteensä 639 tuhatta euroa (2024: 125 tuhatta euroa).

Myyntisaamiset kirjataan alas silloin, jos niiden perintä ei ole kohtuudella odotettavissa. Viitteitä siitä, ettei maksujen periminen ole kohtuudella odotettavissa, ovat muun muassa velallisen kyvyttömyys tehdä takaisinmaksusuunnitelma konsernin kanssa ja sopimuksen mukaisten maksujen eräpäivän ylittäminen yli 120 päivällä.

Myyntisaamisten arvonalentumistappiot esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa. Aiemmin alas kirjattujen summien myöhemmät perinnät hyvitetään samaa rivierää vastaan.

Maksuvalmiusriski ja pääoman hallinta

Konsernin pääoma 31.12.2025 koostui taseessa esitetyistä pankkilainoista ja omasta pääomasta. Pääoman hallinnan tavoitteena on edistää kasvua ja kannattavuutta sekä varmistaa kyky tuottaa tuottoja osakkeenomistajille. Lisätietoja on liitetiedossa 4.1. Rahoitusvarat ja -velat sekä 4.2. Oma pääoma.

Konserni hallitsee aktiivisesti käyttöpääomaa pyrkien ylläpitämään riittävää vaihto-omaisuuden tasoa konsernin toimintakyvyn turvaamiseksi mahdollisten ulkoisista tekijöistä aiheutuvien toimitusongelmien varalta. Tämä on mahdollistettu konsernin vahvalla kassatilanteella ja liiketoiminnan kannattavuudella.

Frameryn ulkoista rahoitusta hallinnoidaan keskitetysti konsernitasolla rahoituspolitiikan mukaisesti.

69

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä silloin, kun se altistuu tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon olemalla osallisena siinä ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen toiminnan ohjaamiseen. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Konserniyhtiöiden väliset liiketoimet, saldot ja realisoitumattomat voitot konserniyhtiöiden välisistä liiketoimista eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta. Tytäryhtiöiden tilinpäätöksen laatimisperiaatteita on muutettu tarvittaessa, jotta ne ovat yhdenmukaisia konsernin soveltamien periaatteiden kanssa.

Kun konserni lopettaa yhdistelyn määräysvallan menettämisen vuoksi, mahdollinen jäljelle jäänyt omistusosuus yrityksestä arvostetaan käypään arvoon, ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Tämä käypä arvo muodostaa alkuperäisen kirjanpitoarvon jäljellä olevan osuuden myöhempää kirjanpidon käsittelyä varten osakkuusyrityksessä, yhteisyrityksessä tai rahoitusvaroissa. Lisäksi muissa laajan tuloksen erissä kyseiseen yritykseen liittyen aiemmin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luopunut kyseiseen yritykseen liittyvistä varoista tai veloista. Tämä voi tarkoittaa, että aikaisemmin muussa laajan tuloksen erissä kirjattuja summia luokitellaan uudelleen konsernin laajaan tuloslaskelmaan.

5.2. Lähipiiritapahtumat

Frameryn lähipiiriin kuuluvat konsernin muut yhtiöt, hallituksen jäsenet, toimitusjohtajasekäjohtoryhmän jäsenet. Lähipiiriin kuuluu myös näiden henkilöiden perheenjäsenet sekä yritykset, joissa näillä henkilöillä on joko määräysvalta tai yhteinen määräysvalta.

Frameryn listautumiseen saakka Frameryn ylin määräysvaltaa käyttävä taho oli Vaaka Partners Buyout Fund III Ky, joka on yksi Vaaka Partners Oy:n pääomarahastoista. Listautumisen ja osakassopimuksen päättymisen jälkeen, Vaaka Partners Buyout Fund III Ky:tä pidetään osakkeenomistajana, jolla on merkittävä vaikutusvalta.

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Hallituksen jäsenet

Palkkiot

142

136

Toimitusjohtaja

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

255

231 

Johtoryhmä

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

1 398

1 033

Osakeperusteiset maksut

3 273

-

Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

56

-

Yhteensä

5 124

1 401

Johdon avainhenkilöiden ja hallituksen osakeomistus

 

31.12.2025

31.12.2024

Osakeomistus

Johtoryhmä (ml. toimitusjohtaja)

Hallitus

Johtoryhmä (ml. toimitusjohtaja)

Hallitus

Kantaosakkeet (kpl)*

6 949 332

639 215

2 596 764

199 755

Osakeomistus, % (kantaosakkeista)*

8,8 %

0,8 %

13,4 %

1,0 %

P-sarjan osakkeet (kpl)

-

-

764 162

24 800

*Framery on muuttanut yhtiöjärjestystään elokuussa 2025, jonka myötä yhtiöllä on enää yksi osakesarja (kantaosakkeet, entinen A-sarja)

Tilikaudella 2025 hallituksen jäsenille maksettiin P-sarjan osakkeisiin liittyvää pääomanpalautusta 108 tuhatta euroa ja johtoryhmän jäsenille 3 336 tuhatta euroa. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenille kertynyt P-sarjan osakkeisiin liittyvä vuosittainen rahoituskuluksi kirjattu etuoikeustuotto oli yhteensä 17 tuhatta euroa (2024: 597 tuhatta euroa). Lisäksi tilikauden aikana hallituksen jäsenille maksettiin kantaosakkeisiin liittyvää osinkoa 360 tuhatta euroa ja pääomanpalautusta 264 tuhatta euroa sekä johtoryhmän jäsenille osinkoja 7 418 tuhatta euroa ja pääomanpalautusta 5 362 tuhatta euroa.

Johtoon kuuluvat henkilöt osallistuivat myös konsernin osakeoptio-ohjelmaan, joka katsottiin Frameryn listautumisen yhteydessä joulukuussa 2025 täysin ansaituksi ja käytetyksi (katso liitetieto 2.5. Osakeperusteiset maksut). Johtoryhmän jäsenillä oli optioiden maksupäivänä 29.12.2025 yhteensä 31 472 synteettistä optiota (31.12.2024: 31 472) ja hallituksella 47 740synteettistä optiota (31.12.2024: 47 740). Vuoden 2025 aikana synteettisestä optio-ohjelmasta kirjattu kulu, joka kohdistui hallituksen ja johtoryhmän jäseniin oli yhteensä 1 594 tuhatta euroa (2024: 298 tuhatta euroa). Hallituksen ja johtoryhmän jäseniin kohdistuva synteettiseen optio-ohjelmaan liittyvä velka oli 2 187 tuhatta euroa ja se maksettiin kokonaisuudessaan 29.12.2025 (31.12.2024: 658 tuhatta euroa).

70

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Liiketoimet merkittävän sijoittajan kanssa

Vaaka Partners Buyout Fund III Ky omistaa 17 168 650 yhtiön osakkeista 31.12.2025.

Muut liiketoimet on kuvattu alla:

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.– 31.12.2024

Rahoituskulut

Korkokulut osakaslainoista

58

2 116

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat

Osakaslainat

-

28 437

31.12.2025 päättyneen kauden aikana Vaaka Partners Buyout Fund III Ky:lle maksettiin takaisin osakaslainaa ja kertyneitä korkoja yhteensä 28 496 tuhatta euroa sekä osinkoja 6 955 tuhatta euroa ja pääomanpalautusta 5 253 tuhatta euroa.

Framerylla oli vähäinen liiketoimi lähipiirin kanssa tilikaudella 2025 ja 2024. Framerylla ei ole ollut muita liiketoimia lähipiirin kanssa edellä mainittujen lisäksi 31.12.2025 päättyneellä kaudella. Lähipiiriin kuuluvien kanssa ei ole muita avoimia saldoja 31.12.2025 ja 31.12.2024.

5.3. Ehdolliset velat ja vastuusitoumukset

Vastuusitoumukset

 

 

 

 

 

Tuhatta euroa

31.12.2025

31.12.2024

Annetut vakuudet

Yrityskiinnitykset

-

156 000

Vuokravastuut

432

651

Maksettava alle 12 kuukautta

286

399

Maksettava yli 12 kuukautta

146

252

Muut vastuut

Vuokravakuudet

-

441

Hankintavastuut

13 399

12 010

Alle 12 kuukautta

11 832

10 310

Yli 12 kuukautta

1 567

1 700

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Ehdolliset velat ovat mahdollisia velvoitteita, jotka ovat syntyneet aikaisemmista tapahtumista ja joiden olemassaolo varmistuu epävarman tulevan tapahtuman, joka ei ole konsernin määräysvallassa, toteutumisella tai toteutumatta jäämisellä. Olemassa olevaa velvoitetta pidetään ehdollisena velkana, kun ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois yhteisöstä, tai kun velvoitteen määrää ei voida määrittää riittävän luotettavasti. Ehdolliset velat esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

5.4. Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Framery tiedotti 30.1.2026, että Framery Group Oyj:n neljä suurinta osakkeenomistajaa ovat nimittäneet edustajansa osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan sen järjestäytymiskokouksessa 26.1.2026. Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisesti toimikuntaan kuuluu neljän suurimman osakkeenomistajan edustajat sekä Framery Group Oyj:n hallituksen puheenjohtaja asiantuntijajäsenenä. Nämä osakkeenomistajat ovat nimittäneet nimitystoimikuntaan seuraavat jäsenet: Ville Koskenvuo (Partner, Vaaka Partners Oy), Samu Hällfors, Tommi Walther (Investment Director, Varma Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö) sekä Niko Syrjänen (Director, Equity Investments, Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö). Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotukset yhtiön hallituksen jäsenten palkitsemisesta, hallituksen jäsenten lukumäärästä ja hallituksen kokoonpanosta.

Frameryn nykyisen luotonantajan kanssa neuvottelema 5 miljoonan euron tililimiittisopimus on astunut voimaan 16.2.2026.

73

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tuloslaskelman liitetiedot

Henkilöstöä koskevia tietoja

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin

2

-

Palkat ja palkkiot

-5 870

-13

Eläkekulut ja muut henkilösivukulut

-95

-

Yhteensä

-5 964

-13

Liiketoiminnan muut kulut

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Vapaaehtoiset henkilösivukulut

0

-

Toimitilakulut

-1

-

Markkinointikulut

-167

-

Hallintopalvelut

-1 285

-50

Muut kulut

-1 096

-5

Yhteensä

-2 549

-54

Tilintarkastajien palkkiot eriteltynä

Ernst & Young Oy:lle maksetut palkkiot:

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Tilintarkastus

23

47

Muut palvelut

327

2

Kestävyysraportin varmennus

20

-

Yhteensä

370

49

Rahoitustuotot ja -kulut

Tuhatta euroa

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Osinkotuotot konserniyhtiöiltä

-

41 575

Korkotuotot konserniyhtiöiltä

395

3 744

Korkokulut konserniyhtiöiltä

-201

-213

Muut korkokulut

-317

-3 823

Muut rahoituskulut

-1 833

-

Yhteensä

-1 956

41 284

Taseen liitetiedot

Sijoitukset

Yhtiön omistamat toisten yhtiöiden osakkeet, joissa omistusosuus suurempi kuin 20 %:

Kotipaikka

Emoyhtiön osuus-%

Framery Finance Oy

Finland

100 %

Saamiset konserniyhtiöiltä

Tuhatta euroa

31.12.2025

31.12.2024

Myyntisaamiset

561

-

Konsernilainasaamiset

85 844

47 187

Muut konsernisaamiset

10 964

65 360

Yhteensä

97 369

112 547

Siirtosaamisten olennaiset erät

Tuhatta euroa

31.12.2025

31.12.2024

Konsernilainan jaksotetut korot

292

3 144

Yhteensä

292

3 144

Velat konserniyhtiöiltä

Tuhatta euroa

31.12.2025

31.12.2024

Ostovelat

1 308

-

Konsernilainat

-

5 740

Yhteensä

1 308

5 740

Siirtovelkojen olennaiset erät

Tuhatta euroa

31.12.2025

31.12.2024

Henkilöstökustannukset

669

-

Korkomenot

215

3 145

Ennakonpidätysvelka

1 776

-

Tuloverot

0

0

Yhteensä

2 660

3 145

74

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana

Tuhatta euroa

31.12.2025

31.12.2024

Osakepääoma 1.1.

13

13

Lisäykset

68

-

Osakepääoma 31.12.

80

13

 

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1

25 365

26 117

Lisäykset

20 060

400

Siirto voittovaroista

3 978

-

Palautus osakkeenomistajille

-11 947

-

Vähennykset

-17 455

-1 153

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.

20 000

25 365

 

Edellisten tilikausien voittovarat 1.1.

54 678

13 102

Osingonjako

-34 348

-

Siirto SVOP tilille

-3 978

-

Osakepääoman korotus

-68

-

Edellisten tilikausien voittovarat 31.12.

16 285

13 102

Tilikauden voitto (tappio)

0

41 576

Oma pääoma yhteensä

36 365

80 055

 

Sidottu oma pääoma

80

13

Vapaa oma pääoma

36 285

80 042

Oma pääoma

36 365

80 055

 

Laskelma jakokelpoisesta vapaasta pääomasta

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

20 000

25 365

Edellisten tilikausien voittovarat.

16 285

13 102

Tilikauden voitto (tappio)

0

41 576

Jakokelpoinen vapaa pääoma

36 285

80 042

Elokuusta 2025 eteenpäin Framery Group Oyj:n osakkeet muodostuvat yhdestä osakelajista (entinen A-sarja).

Osakkeita 79 148 831 kpl.

Osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa.

Hallituksen ehdotus jakokelpoisen vapaan oman pääoman käytöstä

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 36 285 107,11 euroa, josta tilikauden voitto on 271,99 euroa. Frameryn hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 18 204 231,12 euroa ja loput 18 080 875,99 euroa jätetään yhtiön omaan pääomaan voittovaroihin.

75

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tilinpäätöksen allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomiaasetuksen 8 artiklaa.

Tampereella 30.3.2026

Mika Sutinen Ville Koskenvuo

hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen

Pipsa Loimijoki Timo Toikkanen

hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Gregory Bylsma Samu Hällfors

hallituksen jäsen toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 30.3.2026

Ernst & Young Oy

Tilintarkastusyhteisö

Juha Hilmola

KHT

76

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tilintarkastuskertomus

Framery Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Framery Group Oyj:n (y-tunnus 2887221-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,

tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.8.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

 Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Myynnin tuloutus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.1

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaisesti myynti kirjataan liikevaihdoksi, kun määräysvalta tavaraan tai palveluun siirretään asiakkaalle. Määräysvalta voidaan siirtää joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Tyypillisesti määräysvalta siirtyy asiakkaalle toimitusehtojen mukaisesti ja liikevaihto äänieristettyjen työtilojen ja varaosien myynnistä tuloutetaan yhtenä ajankohtana.

Liikevaihto on konsernissa käytetty keskeinen suorituskyvyn mittari, mikä saattaa luoda kannustimen myynnin ennenaikaiselle tuloutukselle.

Myynnin tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyvästä riskistä.

Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä myynnin tuloutuksessa, sisälsivät muun muassa:

konsernin laskentaperiaatteiden asianmukaisuuden arvioinnin myynnin tuloutuksen osalta ja vertailun sovellettaviin laskentastandardeihin;

käsityksen muodostamisen myynnin tuloutuksen sekä siihen liittyvien jaksotuksien prosessista,

data-analyyttisten toimenpiteiden suorittamisen esimerkiksi analysoimalla myynnin kirjautumista saaduiksi rahasuorituksiksi;

myyntisopimusten sopimusehtoihin perehtymistä;

myynnin katkon testausta analyyttisin toimenpitein ja tarkastamalla yksittäisiä tapahtumia pistokokein ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän; ja

arvioinnin konsernin myyntituottoihin liittyvien liitetietojen asianmukaisuudesta.

Liikearvon arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 3.1

Tilinpäätöspäivänä 31.12.2025 liikearvon määrä oli 68,7 miljoonaa euroa, joka on 41 % konsernin kokonaisvaroista ja 151 % konsernin omasta pääomasta.

Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arvonalentumistestaukseen sisältyy merkittäviä johdon ennusteita ja harkintaa, ja koska liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta.

Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyvästä arvosta vähennettynä luovutuksista johtuvilla menoilla. Käyvän arvon määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyvät arvot vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa. Muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.

Tilintarkastustoimenpiteemme liikearvon arvostamiseen liittyen sisälsivät muun muassa:

Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.

Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskemien täsmällisyyttä.

Vertasimme johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia hyväksyttyihin pitkän aikavälin suunnitelmiin ja oletuksiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta. Tämän lisäksi vertasimme johdon arvonalentumistestauksen lopputulemaa Framery Group Oyj:n markkina-arvoon.

Arvioimme konsernin liikearvosta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä.

77

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä

emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 25.8.2020 alkaen yhtäjaksoisesti 6 vuotta. Framery Group Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 4.12.2025.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 30.3.2026

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Juha Hilmola

KHT

79

Tilinpäätös ja Kestävyysselvitys

2025

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.

Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.

Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat olennaisilta osin ESRS- standardien mukaisia.

Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysseikkoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin:

Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti yhtiön laatimaan dokumentaatioon ja asiakirjoihin ja arvioineet, tukevatko ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.

Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.

EU-taksonomiatietojen osalta hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 30.3.2026

Ernst & Young Oy

kestävyystarkastusyhteisö

Juha Hilmola

KRT

743700U35NCXG9YGJO122025-01-012025-12-31743700U35NCXG9YGJO122024-01-012024-12-31743700U35NCXG9YGJO122025-12-31743700U35NCXG9YGJO122024-12-31743700U35NCXG9YGJO122024-12-31FRA:IssuedCapitalOrdinarySharesMember743700U35NCXG9YGJO122025-01-012025-12-31FRA:IssuedCapitalOrdinarySharesMember743700U35NCXG9YGJO122025-12-31FRA:IssuedCapitalOrdinarySharesMember743700U35NCXG9YGJO122024-12-31FRA:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700U35NCXG9YGJO122025-01-012025-12-31FRA:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700U35NCXG9YGJO122025-12-31FRA:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700U35NCXG9YGJO122024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700U35NCXG9YGJO122025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700U35NCXG9YGJO122025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700U35NCXG9YGJO122024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700U35NCXG9YGJO122025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700U35NCXG9YGJO122025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700U35NCXG9YGJO122024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700U35NCXG9YGJO122025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700U35NCXG9YGJO122025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700U35NCXG9YGJO122024-12-31FRA:IssuedCapitalPreferenceSharesMember743700U35NCXG9YGJO122025-01-012025-12-31FRA:IssuedCapitalPreferenceSharesMember743700U35NCXG9YGJO122025-12-31FRA:IssuedCapitalPreferenceSharesMember743700U35NCXG9YGJO122023-12-31FRA:IssuedCapitalOrdinarySharesMember743700U35NCXG9YGJO122024-01-012024-12-31FRA:IssuedCapitalOrdinarySharesMember743700U35NCXG9YGJO122023-12-31FRA:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700U35NCXG9YGJO122024-01-012024-12-31FRA:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700U35NCXG9YGJO122023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700U35NCXG9YGJO122024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700U35NCXG9YGJO122023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700U35NCXG9YGJO122024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700U35NCXG9YGJO122023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700U35NCXG9YGJO122024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700U35NCXG9YGJO122023-12-31FRA:IssuedCapitalPreferenceSharesMember743700U35NCXG9YGJO122024-01-012024-12-31FRA:IssuedCapitalPreferenceSharesMember743700U35NCXG9YGJO122023-12-31iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares